In English

JAAKKO RUGOJEV 100 VUOTTA -SEMINAARI KOSTAMUKSESSA

Karjalan Kansankirjailijan Jaakko Rugojevin syntymän satavuotispäivänä Kostamuksessa järjestettiin juhlaseminaari hänen elämäntyöstään. Seminaarissa tuotiin esille erilaisia näkökulmia hänen mittavasta toiminnastaan kirjallisuuden, muun kulttuurin ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen saralla.

Kostamuksen Suojärven pikkukylästä kotoisin olevasta Rugojevista kasvoi Karjalan kirjallisuuden klassikko ja kansallinen herättäjä. Hänen tuotantonsa on laaja. Se sisältää monia runokokoelmia ja romaaneja. Hänen varhainen runoelmansa Karjalainen tarina ei ole vain kirjallisesti merkittävä teos, vaan myös kansatieteilijöille korvaamaton aarre. Kirjallisuudentutkija Eino Karhu on todennut, ettei Rugojev tyydy kuvaamaan vain sitä, mitä kirjan henkilöhahmot päivittäin puuhaavat, vaan jopa senkin, mitä he jonakin päivänä jättävät tekemättä.

Jaakko Rugojev toimi kolmeen otteeseen Karjalan Kirjailijaliiton puheenjohtajana. Hänen aloitteestaan Petroskoin yliopistoon palautettiin vuonna 1963 suomenkielen oppituoli, kun se vuonna 1956 oli lakkautettu. Hän perusti Karjalassa ilmestyvän suomenkielisen Kipinä-lastenlehden, joka on julkaissut myös livvin- ja vepsänkielisiä numeroita. Hän nosti esille luonnonsuojelukysymykset ennen vihreän liikkeen syntymistä. Hän ajoi kansankielisten lastentarhojen perustamista ja toimi monilla muilla tavoilla kansallisten kulttuurien säilyttämisen puolesta.

Kostamuksen seminaarin luentojen jälkeen katsottiin katsotaan Lasse Naukkarisen dokumenttielokuva Kylät ja kaupunki, joka havainnollisesti kertoo Rugojevin toiminnasta oman kansansa hyväksi.

Seminaarin yhteydessä paljastettiin kajaanilaisen kuvanveistäjän Tuula Karjalainin tekemä Jaakko Rugojevin rintakuva, joka on suomalaisten kulttuuripiirien lahja ja kunnianosoitus Jaakko Rugojevin elämäntyötä kohtaan. Patsaan lopullinen sijoituspaikka on Kansallinen kirjasto Petroskoissa.

Seminaarin jälkeen pidettiin karjalaiset illatšut Kostamuksen museo- ja kulttuurikeskuksessa. Siellä esiintyi vienalaisia folkloreryhmiä esittäen myös Rugojevin runoihin sävellettyjä lauluja. Tilaisuuksien järjestäjät olivat Karjalan tasavallan Kulttuuriministeriö, Juminkeko-säätiö, Haikolan etnokulttuurikeskus, Arhippa Perttusen säätiö, Kostamuksen museo- ja kulttuurikeskus sekä Kostamuksen kaupunki.