Jälleen kerran Keckman saa kuulla Lönnrotilta matkareitin, kun hän on lähdössä tutkimusmatkansa toiselle osuudelle:

Kajaanista 26 Toukokuuta 1837 Hyvä veljeni!
Täällä olen jo kolmatta viikkoa outtanut jäien lähteä, vaan nytpä ovatki irtonaisna. Nyt lähen taasen Wuokkiniemeen ja sieltä kiertelen kaakossuuntaan Valkien meren ja Suomen rajojen väliä niin loitoksi, kun Suomen kieltä kestää. ...

Tällä kertaa Lönnrot on Kainuunkin osalta kirjoittanut matkakertomukseen seikkaperäisen selostuksen kulkemisesta sattumuksineen.

Matka jatkui rajan yli Kivijärven kylään ja päättyi lopulta takaisin Suomen puolelle Sortavalaan elokuun lopussa. Sen jälkeen Lönnrot jatkoi keruutaan Savossa ja Suomen Karjalassa, ennen kuin palasi marraskuussa Kajaaniin.

Väinö Kaukonen toteaa, että matkan alkuosan keräelmistä on Lönnrotin kokoelmissa yllättävän vähän muistiinpanoja, mutta sen sijaan jälkimmäisen osan anti oli hyvä, lukuun ottamatta kertovia runoja, joita oli vain yhteensä n. 1100 säettä. Lyyrillisiä ja loitsurunoja sen sijaan kerääntyi 5900 säettä. Niiden lisäksi vielä sananlaskuja, arvoituksia ja satuja.