Kun Elias Lönnrot muutti Kajaaniin, hän sai sen pitkään riutuneen postikonttorin nousemaan kukoistukseen, sillä hän oli ahkera kirjeiden kirjoittaja ja myös vastaanotti niitä suuret määrät, vuosien 1833-34 aikana lähes 200. Vuonna 1835 hän sai 97 ja seuraavana vuonna 73 kirjettä. Sitä seuraavina vuosina luvut olivat 1837 45 kpl, 1838 40 kpl, 1839 48 kpl, 1840 45 kpl, 1841 28 kpl, 1842 18 kpl, 1843 58 kpl, 1844 31 kpl, 1845 54 kpl, 1846 57 kpl, 1847 76 kpl, 1848 66 kpl, 1849 70 kpl, 1850 62 kpl, 1851 48 kpl, 1852 55 kpl ja 1853 52 kpl. Yhteensä Kajaanin aikaan hän siis sai pitkälti yli 1200 kirjettä.

Tietysti osa Lönnrotin kirjeistä oli viranhoitoon kuuluvia virkakirjeitä, mutta suurin osa oli silti keskustelua ystävien, kollegojen, sukulaisten ja tuttavien kanssa. Kirje oli tuohon aikaan ainoa persoonallinen tapa pitää yhteyttä toisilla paikkakunnalla asuviin.

Ohessa näytteitä Lönnrotin kirjeenvaihdosta, jota hän kävi paitsi ruotsiksi ja suomeksi, myös saksaksi ja venäjäksikin. Näytekirjeiksi on valittu suomeksi kirjoitettuja Kainuun tai Lönnrotin sielläoloon liittyviä asioita. Kajaanin aikanaan Lönnrot oli kirjeenvaihdossa Suomen koko sen ajan sivistyneistön parhaimmiston kanssa. Kirjekumppaneita olivat mm. J.W.Snellman, J.L.Runeberg, A.J.Sjögren ja M.A.Castrén.

Varsinaisten Lääkintöhallitukselle lähettämiensä virkakirjeiden lisäksi Lönnrot laati varsin konkreettisia ohjeita sisältäviä kuulutuksia, joita voidaan pitää sen ajan ennaltaehkäisevänä terveyden huoltona.