Rektor Appelgrenille Oulussa
Si vales, bene est, ego valeo.-

Empä ole tainnut sitten Helsingistä palattuani Sinulle kirjoittaakaan, jota nyt ittekkin ouostun, vaikka kyllä syyn tieän, kun ei ole mitään tähellistä vaatimusta ollut ja tullen oman laiskuuteni, pakotta mitään tehä, enenevän. Myös pian yhät alaten asti siitä, kun keväillä Huhtikuussa Koulupihalta rekeen astuin, olen ollut kululla, ensin viimeiseen Kelin asti Archangelin läänissä, johon heti Kajaanista läksin ja siitä Helsingissä, josta 20:nä Heinäkuussa jälle tänne palausin. Sitteki olen Vaksinatsio katselmus matkoja Ristijärveen, Hyrynsalmeen, Kiannalle ja Puolangalle tehnyt, joissa meni moniaita viikkoja, Helsingistä toin minä sinulle Apotheikari Appelgrenilta annetun muutiman sitomattoman kirjan, jonka nyt velimieheni kanssa lähetän sinne, kosk' en ole hyvin sitä ennen saanut kulkemaan. Vai lieneekö koko kirja tuleva toiselle Appelgrenille, koska häntä vaan magisteriksi kirjotetaan. Jos lienee, saapa hän sen Sinulta. Helsingissä yhistyivät Studeravaiset saaha Suomea aksamina kieleksi, josta asiasta pyyntökirja monella nimen alikirjoituksella työnnettiin Kanslerille. Päätöksestä en ole saanut tietoa. Kirjallisuuden Seura oli päättänyt varoja myöten präntätyttää entisiä Suomen kieltä ja historiata ja geographiata koskevia nyt harvassa löytyviä kirjoja n.k. Porthanin, Lencvistin ja muien senlaisia kirjotuksia. Joko teillä nyt on vähääkään tietoa, kenen Rabben jälkeiseksi Läänin lääkäriksi saatta. Elkää päästäkää Alceniusta poies, jos yrittäisikin. Jos Ruottalaisia Aviisia sattuisi koossa olla, niin annan Veljelleni. Tervehyksiä. [Konsepti]