R. Y.
R. Y. Sitte Kuhmosta noin kuukauen eellä kirjan
Sinulle lähetettyä olen pian kaiken ajan ollut
Venäehen puolella rajoa. Esinnä Kuhmosta 7 penik.
Repolan kirkolle, siitä 12 d:o Rukajärveen,
siitä 8 Jyskyjärveen, siitä 8 Uhtuvaan,
siitä 1½ Jyvä-lahteen, siitä 3 Vuokkiniemeen,
siitä 3 Kivijärveen, josta viimmen pääsin
omalle puolelle rajoa. Ilman jo nimitetyitä paikkoja
kävin monta pienempätä kyleä tien
varsilla, matkaten ylehensä 80 penik. 5 viikon sisässä.
Runoja kirjottelin siellä täällä kokonaisen
paperikirjan täyteen. Kyllä niistä taasen
lähtisi Kalevalaanki lisäyksiä ja parannuksia,
vaan en ole ennättänyt erotella kuta kuhunki
paikkaan. Ja paras taitaa ollakki vaan sil-tään
präntätä mitä nyt sinne on saanut
ja vasta aikaa voittaen kerralla lisätä, mitä
tästäki lähin tullee sihen sopivia. Sillä
jos niitä nyt vähitellen rupeaisi kohentelemaan,
se vaan viivyttäisi entisten valmiiksi saantoa. Mitä
aina olen ajatellut, ulompana rajasta runoja olevammalta
löytyvän, näin nyt tyhjäksi. Rukajärvessä,
joka Bogosta lienee noin 10 penink. Valkian meren rannalta,
runoja ylen vähä laulettiin ja siitä mereen
asti kuuluu ne sitäi enemmin hävinneheksi. Venäehen
pajahusvirret ovat näillä seuin suomal. laulun
sortaneet. Rukajärvestä Kemijokea myöten
Jyskyjärveen kulkeissa laulettiin muutamissa kylissä
usiampia runoja ja Jyskyjärvessä samati. Uhtuvassa
tapasin ennen tuntematto-man Jamala nimisen miehen, joka
esinnä lupasi 5:estä rupilasta kaiken päivän,
aamusta ruveten iltaan saakka laulaa, vaan sitte nähtyä,
jotta kynä taisi terävämmin käessäni
pyörähellä, kun uskokana, yhtyy toiseen
kauppaan. Tätä myöten otti hän lauloakseen
20 pitempätä runoa sanotulla maksolla ja, mitä
muistaisi, päällisiksi. Niin kirjotinki kaiken
päivän häneltä. Pieni poika istu lähellä
ja veisti joka runolta pykälen puuhun. Pimiän
tullen tuli määrätty lukuki täyteen
ja toisella päivällä kirjotin luvatuita
pienempiä runoja murkkina päiviin asti. Vaan
sitte hänestä päästyä keräyty
tyttöjä kylästä, jotka kyllä
pienensivät poveni 20 kopeikan seeleistä. Näin
sain sekä tästä että muistaki kylistä
taasen kyllä runoja. Nyt aikaa saahen lähtisin
kernaasti rajoa myöten esinnä aina Lappiin asti,
vaikk' en taia päästäkkänä, ennen
kun tulevana vuonna, jos sillonkana. Sen jälkeen
tekisi mieleni toiselle suunnalle rajoa seuraten vaikka
Laatokan meren asti. Rajapaikat ovat kuitenki parahimmat
lauluilta.
Elias Lönnrot
