Läänin Lääkärille S. Roosille

Tällä kirjalla lähetän sinulle tervehyksiä ja myös onnen toivotuksia äsken (saaneelle uudelle vuodelle) saanutta uutta vuotta kohtaan. Vaan ei tiedä mitä ajatelletkan, kun et enää kirjota sieltä millonkan. Oletko niin yhä virkasi toimituksiin kiinnitetty, ettet jouda, taikka vietelleekö niiden maiden ihanaisuus ja lähimmäistesi rakkaus ja kotonen ilo sinua peräti vanhaa kotoasi unohtamaan. Jos kuitenkan et taitane meitä mielestäsi heittää, jos Ämmän yhä pauhaava suu jollonkan vielä koskisi korviasi tahi jos tutkiva luontosi yksinäisillä hetkillä ei kernaasti pakeneisi kanssavirkalaistesi jommoisiakin puhetaineita niin on minusta vaikia ymmärtää miksi et kirjota. Näin ajatteleva en taida vaiketa, vaikka en viimmeisestäkän kirjoituksestani sinulle ole mitöän vastausta saanut, vaan haastan halki asiani siitä ajasta. Ensiksi saanen sanoa, että kulkutaudit täällä Heinäkuun lopulla katosivat, eikä ole minulla sen jälkeen ollut suuresti mitän toimitettavana. Syyskuussa vaelsin Vaksinationi katsanto reisuillani, ensin Ristijärven, Salmen ja Kiannan läpi Hyryn ja Wiiangin. Niin siitä pistäyin Venäjän puolelle vielä sivute Vuokkiniemen kirkonki, josta puolen toista viikon päästä halusin Kuhmon ja Sotkamon kautta kotia. Heti kotia päästyäni tulin määrätyksi Suolijärven kylässä Puolangalla muutaman murhatun lapsen ruumista katsomaan ja samalla kerralla murhaajan mielen ja ymmärryksen laatua tutkimaan. Sillä kerralla toimitin Vaksinationi katsantoniki näillä seuduilla. Siitä olelin pian yhä Kajaanissa siksiku viikolla Joulun edellä Montgomeryn kanssa matkasin Ouluun, jossa viivyin vähä päälle kahden viikon. Sieltä taidan tervehtää sinua Rabbelta, Borgilta ja Topeliukselta. Kaikki voivat ja jaksaavat hyvästi, vaan Rabben piti juuri Uuden Vuoden päivänä lähteä Rovaniemeen, Sodankylään ja muihin rajapitäjihin siellä liikkuvata kulkutautia vastustamaan. Deutschi ei ollut enää vanhoilla päivillänsä tohtinut tälle reissulle antauta. Myös Skogmanilta, Appelgreneilta ja monelta muulta saan samalla kerralla tervehtää. Ticklén on ainoa etsiä Hjertmannin jälkeen Braheeseen, Ringbomi Tamperforsiin johon minä kernaasti jos olisi ollut vuosia varassa ennen kaikkia muita olisin hakenut. Törnrooth Turusta hakeepi Chirurrgian Adjunktiksi Helsinkiin, Sanmarck Waasasta on Wiipurin Lazaaretin lääkäriksi aikova. Liljan Sordavalassa kuulin saaneen Hartmannilta sanan ottaa eron virasta. Jos lienee tosi ja paikka auennee taidanpa täältä yritellä sinne, taikka kukatiesi ennemmän Deutschin jälkeen Torneon, sillä sielläki hoetaan hänen eron ottavan.