Henrik August Reinholm

16.1.48

Rakas Weli!

Kiitoksia lähettämistä runoistasi, jotka taasen tulevat pitkittämään työtäni Kalevalan uuden laitoksen toimituksessa. Entiset olin juuri saanut paikoillensa kirjoitetuksi, kun nämät tulivat. Sjögrenille kirjoitin jo lähes kuukauden aikaa sitte, mutta en ole vielä saanut mitään vastausta hänen runoistansa. Toivon kuitenkin saavani. Jos taasen en saisikaan niin kasvaa jo entisistäkin Kalevala toistaan isommaksi.

Tässä lähetän nyt muitakin, kun runo nuotteja. Nuotit 1-20 passaavat kuitenkin ja myös välistä lauletaankin runosanoihin sillä tavoin, että runosäe tehdään seuraavalla tavalla 6-mittaiseksi.

Waka vanha Wäinämöinen, vanha Wäinämöinen,
Otti soiton sormillensa, soiton sormillensa,
Kään käyrän polvillensa, käyränpä polvillensa,
Kanteleen kätensä alle, ja kätensä alle etc.

Samalla tavalla N. 22, 25, 27 ja ehkäpä 21-kin. Nr. 23, 24, taas ovat runonuotteja suorastansa. Jonkun taitavan soittoniekan pitäisi ennen katsasta ja oi'asta, mitä näistä annat painaa.

Fählmannille en kirjoita, sillä mitäpäs hän paremmin vastaisi minullekkaan; mutta jos tahdot virolaisia nuotteja, niin saattaisit niistä kirjoittaa Tohtori Sachsendahlille Dorpatissa, Pastori Aejmelaeukselle Räävelissä ja Pastori Heleniukselle Catharinen-pitäjässä (kirja saattais seurata Aejmelaeuksen kirjaa). Ehkä niiltä jolta kulta saisit.

Meurman lähetti kuitenkin minulle 22 arkkia toimitettavasta sanakirjastansa, jonka kanssa olen näinä aikoina työskennellyt. Tahtoopa välistä oikein tuskaksi käydä, kun ei ole saada suomalaista sopivata sanaa Venäjän ja Ruotsin sanan vastaksi. Paljon se työ tulisi kartuttamaankin Suomen kieltä, jos saisi oikein onnistuneesti toimitetuksi, mutta paljopa siihen menee aikaakin.

Universiteetin kirjastosta kyllä saanet lainaksi das Inland, ettet tarvitse itse tilata, ja eiko Lukuyhteyskin saisi ennemmin ottaa Viron aviisiloita, kun muita ulkomaan?

Suomal. sanakirjani ei vielä ole juuri valmistumaan päin, kun olen Kalevalan kanssa koko menneen vuoden menettänyt ja muita askaroimista on paljon, vaikka viidellä kädellä kirjoittaisi

Ystävällisesti

Elias Lönnrot