Kajaanista 23 toukokuussa 1847
Armas Weli!
Kirjoituksesi Helsingistä tuli myöhään käsiini, kun oli Kajaanin postikonttorissa
kauvan kotiin tuloani odottanut. Enkä sittenkään tahtonut Helsinkiin vastausta
laittaa, jos ensi-postissa lähetettynä ehkä olisikin Sinun siellä tavannut,
vaan viivyttelin siksi, että ennättäisit Kuopioon tulla, niin kuin nyt pian
oletkin sinne tuleva. Ennemmin lähtisin kuitenkin itse suusanallisesti vastaamaan,
mutta kun on työtä yltäkyllin, aikaa vähin, niin täytyy tyytyä siihen, mitä
kynä tekee.
En oikein ollut silmiäni uskoa, kun kirjastasi näin Sinun niin hyvin suomea
oppineen, että kirjoitat paremmin, kun moni meikäläisistä, joka lapsuudesta
alkain on kuullut suomea puhuttavan, taitaisi kirjoittaa. Aivan vähä ja pieniä
vikoja oli kirjassasi, ettei niitä taida miksikään nimittää.
Jos vielä on mielessäsi kesäksi maalle suomen kielen puhetarpeen tähden asettua,
niin nyt taidan neuvoa Sinulle toisenkin mielestäni hyvin sopivan paikan Längelmäen
kirkolta. Siellä elää kappalainen Wikman, jolla on valmiiksi kirjoitettuna monta
sidettä suuri ruotsalainen ja suomalainen sanakirja, jota Wesilahdesta tänne
tullessani kävin katsomassa, ja josta toivon omalle toimitettavalle sanakirjalleni
paljo apua saavani. Sentähden täytyy minunkin, kun aikaa saan, muutamaksi kuukaudeksi
lähteä sinne, vaikka en tänä kesänä pääse paljo paikastani liikahtamaan uuden
Kalevalalaitoksen tähden. Sama kappalainen Wikman tuntee monta muutakin kieltä,
nimittäin Wenäjän, Wiron, Saksan, Franskan, Engelskan, nimittämättä Ruotsia,
Latinaa ja Grekan kieltä. Wenäjänkin kielessä oli hän paljo uusia sanoja merkinnyt
ja muita muistutuksia tehnyt Geitlinin venäläiseen sanakirjaan. Siellä siis
taitaisit hyvästi suomea puhumaan oppia ja saada tilan muistakin kielistä ymmärtäväisen
miehen kanssa puhua. Siitä kulkee myös niin Hämeenlinnasta kuin Tampereelta
Jyväskylään ja Kuopioon menevä posti sivutse. On kyllä se entinenkin paikka
Pirkkalassa hyvin sopiva, vaikka nyt neuvoin toisen, että saat valita.
Matkakertomuksestani toivon paljo huvitusta, vaikka ei kuitenkaan siksi, ettei
itse matka olisi huvittavaisempi minulle ollut. Monesti kyllä tulevat ne ajat
vielä mieleeni. Jos toisen kerran tulisit sinäkin niille matkoille lähtemään,
niin arvattavasti olisi se sinullekin paljo suloisempi, kun nyt ensi kerran
käydessäsi taisi olla'kaan. Ensi kerralla kun mitä näkee tahtoo aina joku vieraus
nautintoa häiritä; toisella kerralla ollaan jo vanhat tutut paikkain ja ihmistenkin
kanssa.
Suomen kielen syntaksista eli lauset-opista en nyt saata mitään muuta sanoa,
kun että se kaikin puolin on paljo vapaampi kun saksalaisten kielten ja niin
muodon ennemmin venäjän kielen lauset-opin mukainen. - Vielä en ole kiittänyt
Sinun lähettämistä sanoistasi, joista olet suuren kiitoksen ansaitseva, ehkä
en sitä taida niin hyvästi sanoa, kuin tahtoisin. Kaikki tuttavasi täällä elävät
terveenä ja voivat hyvästi. Högman ja Lindh käskevät paljo terveisiä sanomaan
ja sen tekisivät muutkin, jos olisivat lähellä. Minä asun kun ennenkin Högmannin
talossa ja käyn melkein joka päivä vanhempiani katsomassa kolmen virstan päässä.
Rabbe Helsingistä kirjoittaa, että Europaeus ja Reinholm aikovat lähteä Tverin
läänin Karjalaisia kesällä katsomaan, mutta että Kirjallisuuden Seura on pahassa
pulassa heille matkarahaa saadessa, kun tarvitsisivat kumpikin 100 rupla hop.
- Olen aikonut kirjoittaa Rabbelle, että laittaa niin, että jossa kussa seurassa
elo kokouksessa antavat apua kukin mitä tahtoo (subskribera).
Ystäväsi.
Elias Lönnrot
|