(Luettelossa ovat sellaiset kirjekumppanit, jotka on mainittu tekstissä tai joille lähettämiä Lönnrotin kirjeitä on siteerattu.)

A.E.Ahlqvist 1826-89, runoilija ja kielentutkija, tunnustettu tiedemies, jonka jälkipolvet muistavat A.Kiven teilaajana; arvosteli myös ankarasti Kalevalaa - Lönnrotin kuoleman jälkeen.

L.I.Ahlstubbe 1804-70, Lönnrotin opiskelutoveri ja kollega

S.W.Appelgren 1788-1854, pappi, Oulun Triviaalikoulun opettaja, jonka oppilaina olivat mm. Z.Topelius ja J.W.Snellman, Kokkolan kirkkoherra

E.Bisi Kiannan lukkari, jonka sisar Beata oli Polvilassa palvelijana, mutta hukkui huhtikuussa 1839 samaan aikaan Lönnrotin veljenpojan kanssa.

G.C.Cavonius Lönnrotin opiskeluaikainen asuintoveri, lakimies

M.A.Castrén 1813-52, kielentutkija ja tutkimusmatkailija, teki myös yhteisen tutkimusmatkan Lönnrotin kanssa, Helsingin Yliopiston suomen kielen ja kirjallisuuden professuurin ensimmäinen haltija v:sta 1851.

Fr.Cygnaeus 1807-81, runoilija ja historian tutkija, estetiikan ja nykyiskansain kirjallisuuden professori, valtioneuvos

J.F.Elfing 1801-91, lääkäri, Lönnrotin opiskelukollega ja ystävä

D.E.D.Europaeus 1820-84, kansanrunouden kerääjä, kielentutkija, tuli Lönnrotin apulaiseksi v. 1845 Kajaaniin ja sitä tietä runonkeruuseen, suusanallisen kansanperinteen suurkerääjä

C.J.Frosterus Kirkkoherra

C.E.Gosman Kajaanin postimestari E.Montgomeryn jälkeen, asui Kajaaniin muutettuaan (1835) jonkin aikaa yhdessä Lönnrotin kanssa talossa, jonka tämä oli ostanut edelliseltä postimestarilta.

J.Grimm 1785-1863, saksalainen tiedemies, joka tunnetaan satukokoelmasta, jonka julkaisi veljensä Wilhelmin kanssa, teki Kalevalasta maailmankuulun esitelmöimällä siitä Berliinin tiedeakatemiassa 1845, opiskeli suomen kielen.

J.K.Grot 1812-93, venäläinen tiedemies, Helsingin Yliopiston ensimmäinen venäjän kielen ja kirjallisuuden professori, myöh. Pietarin tiedeakatemian akateemikko, kävi tapaamassa Lönnrotia Kajaanissa ja miehet ystävystyivät, hallitsi suomen ja ruotsin kielen

C.Heickell 1797-1876, pappi, mm. Sodankylän kirkkoherra ja Tornion kappalainen, jolle Lönnrot purkaa runomuotoisessa kirjeessään rakastumistaan nimismiehen tyttäreen Anna Loviisa Heickelliin

C.N.Keckman 1793-1838, SKS:n sihteeri, Helsingin yliopiston suomen kielen lehtori, hyvä ystävä, joka vastasi Vanhan Kalevalan julkaisemisen käytännön asioista

A.R.Lang 1805-77, pappi, Lönnrotin opiskelu- ja asuinkumppani Turun ajoilta

F.J.Rabbe 1801-79, lääkäri, Lönnrotin opiskelukumppani ja ystävä, SKS:n perustajajäsen, Lönnrotin luottohenkilö Helsingissä vuosikymmenien ajan

H.Ravelin rokottaja Sotkamossa

H.A.Reinholm 1819-83, yliopiston kirjaston ja kansatieteellisen museon amanuenssi, pappi, kansanrunouden kerääjä

S.Roos 1792-1878, ensimmäinen Kajaanin piirin lääkäri (1823-32) eli Lönnrotin edeltäjä virassa, siirtyi 1833 Karjalan piirilääkäriksi

J.L.Runeberg 1804-77, runoilija, jonka toimittamia Helsingfors Morgonbladia ja Borgå Tidningiå Lönnrot avusti ahkerasti, tutustuivat jo 1822, kun aloittivat yhtäaikaisesti yliopisto-opiskelut Turussa

C.Saxa 1796-1849, Kiannan kappalainen, hyvä suomentaja, avusti Lönnrotin Mehiläistä sekä Oulun Wiikko-Sanomia

D.Skogman 1792-1878, apteekkari, välitti Lönnrotille postia sekä tämän tarvitsemia lääkkeitä

J.W.Snellman 1806-1881, filosofi, Kuopion yläalkeiskoulun rehtori, Saiman toimittaja, senaattori, aloitti yliopisto-opiskelut vuonna 1822 yhtä aikaa Lönnrotin kanssa, Lönnrot avusti hänen Saima-lehteään

A.J.Sjögren 1794-1855, kielentutkija, akateemikko, vepsäläisten "löytäjä", ensimmäinen runonkerääjä Vienassa

J.F.Ticklen 1802-44, lääkäri, Lönnrotin opiskelukollega ja ystävä

J.E.A.Wirzén 1812-57, lääkäri, osallistui Lönnrotin kolmannen runonkeruumatkan alkupuolelle