Oluen synty, Paltamo, Sjögren, Ennen v. 1819

Osmotar oluen seppä,
Kapo kahjahin pania
Hiero kahta kämentähän,
Yhten molempian
Molempihin reisihinsä.
Sai valkosen oravan.
Oravainen lintuseni!
Lähes tuonne juoxemahan,
Käpy sinä pure kävessäsi,
Tuvus toinen tullesasi,
Kanna tuo kavon käten.
Vain ej vielä oluvet käyny
Eikä nossut norte juomat.
Kosmotar oluen seppä,
Kapo kahjahin pania

Hiero kahta kämentähän,
Nyrysti molempian
Molempin reisinsä.
Sai nään kultarinan.
Nätöseni, kultaseni!
Juxius jokia myöten,
Joki se on, toinen poiki puolten,
Kolmansi vähän vitan.
Sinä kontiot torasi,
Orihit tasan panovat,
Valu sinä voahtu varsan susta,
Kina ilkiän kinasta.
Otappas voahtea vähäsen,
Kanna kavon käten,
Oluehen Osmottaren.

 

Vain ej velä oluet käyny
Eikä nosnut nortet juomat.
Repo musta pörhä korva,
Nätä verten näkönen
Kulki kulla närra myöten,
Mato saumion maloja
Olusia pantahissa,
Metuja rakettahissa,
Nosti voahen vantehille,
Hivan korvillen kohotti.
Metun tyttö, miellin neiti,
Koven korkia jumala,
Saa mettä taivosesta,
Sima pilvistä pirota
Tehoxille tehtäville,
Panoxille pantaville.