Kaia kankasta kuto
Pahalla pajupurolla,
Tihiällä tuomikolla;
Sukkulainen kädessä käänty
Kuin on Portimo pinossa,
Raha-kana rauniossa,
Honkan oksalla orava.
Ruotus, kunnoton kuningas,
Tuli Katrinan tulillen.
Sano kohta saatuaan:
Tuleppas, Kaia, minullen,
Eli minun pojalleni!
Kaisa laiten vastaa:
En tule mina sinullen
Enkä sinun pojalles.
Paha on poikakin pahalla,

Paha pn paha itekkin;
Nurkasta tulit tupaan,
Sait sisään salvoksesta
Oven kurnu kuulumata.
Ruotus, kunnoton kuninkas
Kovin suuttu ja vihastu,
Lähti (puita) ehtimän koivuja
(Koivuja) ja kovia puita kankahalta,
Honkia hako satoja,
Pihlaita pitäviä.
Ruotus kunnoton kuninkas
Pani Katrinan tulillen.
Neitsyt Maria emonen,
Rakas äiti armollinen
Oli kirjoa lukova.