Tuostapa tuonne tie menisi, Suomussalmi, Liljeblad, 1836

Tuostapa tuonne tie menisi,
Ura uusi urkeneisi
Paremmillen laulajillen,
Tietävimmillen Runojillen.
Em' on sillon lajen laula,
Em' on aivan pitkin piitättele
Kun mun suuni ruohon kasvo,
Kasvo kieleni heleän heinän.
Em' on sillon laien laula
Enkä pitkin pistättele,
Kun mun suuni kukan kasvo,
Peukalo jalon petäjän.
Parempi minun olisi,
Kun olisin kuollu kolmiöissä,
Katunut kapalolassa;
Vaaksa oli vaatetta pitänyt,

 

Kyynärä pyhää maata.
Em' on sillon lajen laula
Kun mä pannan paarten päälle,
Liina päälle liitetähän.
Parempi minun olisi
Kun en olisi luotu luoninkana.
Pare' olis pappiin sanoja,
Kelta kellon helkytystä.
Van minä katala kasvon
Ninkun on putki puuta vasten,
Saraheinä sammalihen,
Kaste kaitahan tilahan.
Pie on luja pystyn neuvo,
Ettei tukka turhan tulisi
Eikä pää pahan menisi!