Höyhennys Panottaria,
Lemäs laukahattaria
Kohun kanto kaxikuisen.
Jopa kuullen kymmenelle
Pantihin kavon kipuja,
Imin tulda tuikattihin.
Juoxi vyöstähän vetehen,
Sucka rihmasta sulaan,
Vyö lapusta lainehelle,
Kengän kauvolda veteen.
Siinä pojan synytteli,
Synnytteli, kavatteli.
Ei kärsi käsin ruveta,
Eikä koprin kuonnotella,
Lakin laski polvillensa,

Lakin päälle lapsen laski,
Siinä kanto kastehelle,
Siinä tistillen riputti.
Johannes parahin Pappi,
Joka on panun ristinynnä
Yöllä piiloteldavaxi,
Päivillä pidettäväxi.
Missäs on tulda tuvitettu,
Valkiata vaivotettu?
Tuolla on tulda tuuvitettu,
Valkiata vaivutettu,
Päällä taivosen yhexän,
Päällä suuren kirja kanon,
Kuldasissa kätkyvissä,
Hopiaisisa tiloissa.

Hopiainen nuorra notku,
Vapa vaskinen vapisi,
Siisna kultanen kulisi
Tulda tuuviteldahissa,
Valkiata vaivuttaissa.
Panu poika auringoisen,
Auringoisen pojan poika!
Tiet tulit tehottomaxi,
Valkia varattomaksi,
Panu miehuttomaxi,
Ettei polta poskillen,
Vierellensä tee vikojaan,
ärillen äöttele.
Hyinen tytty, jäinen neitti
Hyistä kelkaa vätä,

Jää rekiä reutoapi
Läpi linnasta lumisen,
Läpi jäisen linnan portin,
Hyhmä kattila reessä,
Hyhmä kauha kattilassa.
Pisti hyhyn hyppisensä,
Jäällä jähytti kätensä.
Siitä viskasi vilun vettä,
Kanto raudan karvallista
Paikoille palanehille,
Tulen tuiki poltanehille.