Syöjätär vesiä souti,
Lapaili lainehia.
Syöjätär vesillen sylki,
Lapaili Lainehillen,
Sylkäsi sylen punasen,
Kellan karvahan kakasi.
Tuota tuuli tuuittaavi,
Veen Henki heiluttavi,
Ilman lieto liikuttaavi,
Rapi rannallen ajaavi,
Tyrsky Maallen tyyreävi,
Somallen Somerikollen,
Kaunihillen kalliollen,
Kiven kirjavan sivuhun,
Paen paxun palleallen.
Päivä paisto pehmeäxi,

vesi pitkäksi venytti.
Sen piru käsin piteli,
Häjy koprin koukkaeli,
Pien putkeksi puhalti,
Valo vaski renkahaksi,
Sauvan sommaksi sovitti.
Kuka sun kulosta nosti,
Heinän juuresta herätti?
Vähän kuumotit kulosta,
Heinän juuresta helotit.
Kuka sun kulosta nosti
Nenin hienon neulomahan,
Suun makehin maistamahan
Minun Ruoka ruohojani,
Minun Henki heiniäni?
Sull' on karva kummemainen:

Pirun karva, pilven karva,
Rahan karva, Rauvan karva,
Vasken karva, Tuonen karva,
Maan karva, kanervan karva,
Karva kaiken ilman karva.
Olet kuin kaiken ilman konna,
Raippa Raunion alainen,
Pintikka Manalan piian,
Käen kääret Kääjämöisen,
Syöjättären rinta solki,
Vyölappa joen takaisen.
Tuolt on kieli kejon suussa
Alahalta tuonelasta,
Tuonen neijen neulikosta,
Se on hijen heini hanko,

Pahan Hengen paistin varras.
Nuuti nurkkahin alanen,
Lumiselkä luppanainen,
Kujan kulmuhin alanen
Polut juoxi portimoina,
Ravasi Metän rahona,
Viikon virrassa makasi,
Kuukauen hevon kusessa,
Talven tallin sillan alla.
Ensimmäisexi Ehoxi
Uhmo Herran umpi kynnen,
Suuren kankarin kalusi
Kallioisella kaulla,
Sini sillan liitoksessa,
Puna portahan nenässä,

Veitikan veräjän suussa,
Ahin ajan kääntimessä.
Etittihin tietähiä,
Haittihin parantahija;
Niin sanovi suuri Herra
Selästä hyvän hevosen:
O hykki, kanelin poika!
Mixikäs teit pahova,
Kuksikas tihua työtä?
Kuka sun käski, ken kehotti?
Isäsikö, äitisikö,
Vaiko Valta Vanhempasi
Tekemähän näitä töitä?
Mixi pistit pitkä kieli,
Hyrväsit nenä nykerä?

Hyvin ot tehnyt, koska panut;
Teo paremmin, kuin parannat!
Olkohon ijäti aina
Villa suusi, villa pääsi,
Villa viisi hammastasi!
Sulaos sina Suu vikasi,
Hautuuos haivalesi,
Niin kuin voi sulattaessa,
Rasva räyvytettäessä.
Syöjätär Sukusan äiti
Simo silkin silmitähän,
Tamun päästähän tapasi,
Pyhki pois pahat kipeät,
Pahat vaivat varventeli,
Pahat lainehet lakasi;

Viepi juoxulla jokehen,
Samoten sara jokehen,
Sinne vievillen vesillen,
Lappavillen lainehillen,
Tuonne juortanan jokehen,
Pahan virran pyörtiehen,
Jossa aina aallot lyöpi,
Piexävät vesi pisarat.
Sinne mä kipuja käsken,
Tuonne vaivoja vajotan
Kurimuxen kulkun suuhun,
Pahan virran pyörtiehen,

Jonne puut tyvin tuloovi,
Hongat latvon lankiaavi,
Perin vieröövi Petäjät.
Tules nyt tuima tuntemahan,
Pahasi parantamahan!
Ite nyt turvu tuskiasi,
Haluusi haikeile,
Paisu packo päiviäsi!
Ei nyt o' turvoa vetehen,
Ei varoa valkiahan.
Elyöhön syömmellenen,
Syömmetön pakahtuohon!