Mettiäinen, Lönnrot, 1832

Mettiäinen, ilman lintu,
Lennä tuonne, kunne käsken,
Yli kuun, alate päivän,
Läpi taivahan tähisten,
Otavitten olkapäite;
Lenna Luojan kellarihin,
Kammarihin Kaikkivallan,
Ryötä siipesi simahan,
Kasta kaapusi meteen,
Höyräytä höyhenesi;
Tuo simoa siivissäsi,
Kanna mettä kaapussasi
Kipeille voiteheksi,
Pahoille paranteiksi,
Vammoille valovesiksi,
Jott' ei tuo mene märille,

Eikä visvoille viruisi!
Kuhun käänän käteni,
Käyköön käät jumalan;
Kuhun sormeni sopivi,
Sopikoon luojan sormet;
Kuhun henki höyrynee,
Herran henki höyryköön.
En puhu omalla suulla,
Puhun suulla puhtaalla,
Herran hengellä hyvällä,
Lämpösellä läyhyttelen;
En liiku omin lihoin,
Liikun Jeesuksen lihoilla;
En värky omin väkini,
Värkyn Jeesuksen väellä,
Pyhän Hengen voiman kanssa.