Oli ennen neljä neittä,
Neljä neittä, kolme uroista
Yhen niityn niittämässä,
Yhen korttein koussa,
Yhen karvan katkaisuussa.
Jonka niitti, sen rukosi,
Laitti heinät lalloisille,
Tuhansille tukkoisille,
Pisti heinät pieleksihin.
Tuli turja Lappalainen,
Nimeltä tulinen Tursas.
Nuo Tursas tuleen tunki,
Poltti heinäset poroksi,
Kypeniksi kyyvätteli.
Tuli tuhkia vähänen,

Kypeniä joukkarainen.
Tuosta tuhkat kylvettiin
Niemelle nenättömälle,
Tasaselle tanterelle.
Tuohon kasvo kaunis tammi,
Virpa virhetön yleni.
Kovin kasvo korkiaksi:
Latva tirppo taivaaseen,
Virpa pilviin yletty,
Piätti pilvet juoksemasta,
Hattarat hauttamasta.
Olovahko oksillehen,
Leviähkö lehvillehen,
Esti päivän paistamasta,
Kaihti kuun kumottamasta;

Vilu viljalla tuloovi,
Kamala veen kalolle.
Etittihin kaatajata.
Pikku mies merestä nousi,
Tuskin korttelin pitunen,
Kolmen sormen korkunainen,
Maljan alla maata mahtu,
Seulan alla seisomaan,
Kirves kultanen olalla,
Vaskivarsi kirveesä.
Hivelööpi kirvestään
Seihtemällä sieran päällä,
Kaheksalla kanturalla.
Astua lykyttelöövi,
Käyä kulleroitteloovi,
Vaskivarsi kirvehessä,
Syltä oli suusta housun lahket,
Puolta toista polven päältä.
Tallustaavi tammen luokse,

Lyöpi puuta kirvehellähän,
Tammea tasaterällä,
Lastut laajalle levisi,
Selvälle meren selälle,
Ahvenolle aukiolle.
Noit' on tuuli tuuvitellut,
Vein on henki heilutellu,
Aalto rannalle ajana,
Meren tyrsky tyyränynä.
Nuo paha pajaan kanto,
Hiisi hiilihuoneeseen,
Tako tuuria tusinan,
Teki kimpun keihäiä.
Ei tehnyt suurta eikä pientä,
Teki kesko-heihäiä:
Heponen kärellä seiso,
Koira putkesa makasi,
Kasi nauku naulan tiesä.