|
Oli ennen neljä neittä.
Koko kolmet morsianta;
Nepä heiniä tekivät,
Kokoelit kortehia
Nenässä utusen niemen,
Lässä saaren terhennisen.
Kuin niitit, ne haravoit,
Heti ruoposit ruollen,
Lapohollen laskettelit,
Pistit pielihin välehin.
Tuli poika Pohjolasta,
Nimeltä tulinen Tursas.
Ne Tursas tulehen tunki,
Paiskasi panun väkehen.
Tuli tuhkia vähänen,
|
Kypeniä kouran täysi.
Ne kypenet kylvettihin
Portin Pohjolan etehen,
Kirjo-kannon kynnys alle.
Tähän kasvo kaunis tammi,
Virpi virhetön yleni;
Latva täytti taivahille,
Lehvät ilmoillen levesit,
Estit päivän paistamasta,
Esti kuun kumottamasta,
Pietti pilvet juoksemasta,
Hattarat harittamasta.
Neiet neuvoa pitävät
Kuinkas kuutta lietänehen,
Otavatta oltanehen,
|
