Oli ennen neittä neljä
Yhen niemen niitännässä,
Korttehin kokoannassa.
Niitti päivän, niitti toisen,
Niitti kohta kolmannenki,
Siitä suovahan kokosi,
Saatto sankapieleksiin.
Tuli Tursas Pohjolasta,
Nuopa konttihin kokosi,
Keräeli kesseliin,
Kanto kontilla kotiin,
Pitkäkielellä pihaan,
Portin Pohjolan etehen,
Kirjokannen kartanolle.
Ne kypenet kylvettiin.

Tuohon kasvo kaunis tammi,
Yleni vihanta virvi,
Olovahk' on oksiltaan,
Leveähk' on lehviltään.
Joka tuosta oksat otti,
Se otti ikuset onnet;
Joka tuosta lehvät leikko,
Se leikko ikuset lemmet.
Oksat ilmoille yleni,
Lehvät täytti taivahille,
Esti päivän paistamasta,
Esti kuun kumottamasta.
Nuoret neuvoa pitivät,
Ikäpuolet arvelivat:
Kuinka kuutta oltaisiin,

Päivättä elettäisiin?
Ei ollut sitä miestä,
Joka taisi tamen kaataa,
Hakata rutimoraian,
Puun viriän virretellä.
Ei löytty sitä miestä
Vienosta Venäjän maasta,
Kauhesta karjalaista,
Eikä koko Suomen maasta,
Tämän riikin riitamaalta.
Tuli poika Pohjolasta,
Hivelöö kirvestään,
Tahkosi tasateräsen
Viiellä vipusimella,
Kirjavalla käärmeellä,

Keskellä kipumäkiä,
Kipuvuoren kukkulalla,
Paasin paksun palleilla,
Kirves kullittu olalla,
Varsi kyynärän pitunen,
Terä vaaksan korkeuinen.
Lyöpi kerran, lyöpi toisen,
Lyöki kohta kolmannenki,
Jo kerralla kolmannella
Pirahti sinisipari
Keskelle Aluen järven.
Kahteloo, kääntelöö:
Minkä noista noiat saapi,
Ampujat pahat aseet?
Noista noiat nuolet saapi,

Ampujat pahat aseet:
Pika [ a] pistoksia,
äkäitä äiän poian,
Lemmon lehtikeihäitä.
Tuonne pistä pistoksesi,
äikytäs äkähiäsi
Kontion kovihin luihin,
Karhun kuljuvan kitaan,
Hirven hienoin lihoin,
Elä ihmisen ihoon,
Karvoin kavon tekemän,
Emon tuomaan ruumiiseen.
Satasarvi Tuonen härkä,
Sepä on sitkiä sivuilta,
Varsin vahva vartalolta,

Suonilta kovin soria,
Tule nuolet noutamaan,
Keihaat keräämähän,
Tuosta ihmisen ihosta,
Karvasta kavon tekemän,
Emon tuoman ruumiista,
Että saisi sairas maata,
Heikko hengisen vetää,
Tuskahinen tunnin olla,
Vikahinen vierretellä!
Tuonen tyttö, pieni neiti,
Tule tänne tarvitaan,
Käy tänne kututaan!
Kääri kivut kimppuseen,
Kipuseen vakkaseen,

Tuolla tuuvita kipua,
Povessa pyhän Jumalan,
Hätäisen huutaissa,
Parkuissa pakkoisen,
Jotta saisi sairas maata,
Heikko hengensä veteä.
Mull' on pihit pikkuruiset,
Atulat alinomaiset,
Ottorauat oivalliset.
Nuilla veän veriset neulat,
äkäiset pois ajelen,
Sian harjakset sivallan,
Tuosta ihmisen ihosta,
Ettei viikkoa vihoak,
Eikä kauan kasvastelek.
ähky poika ähmäröinen,
Toinen poika tohmeroinen.