Hukalle, Lönnrot

Haon akka raivokerta
Istu itähin rinnoin,
Etelähin päin elää.
Tuuli tuuli vittuhunsa,
Ahava alusimeensa.
Siitä tyyty, siitä täyty,
Siitä paksuksi panihe,
Leviäksi lieristäsen.
Hiitolan verinen vaippa
Veäs on korvihinsa,
Ettet kuule kellon ääntä!
Kiveksi minun omani,
Kanoksi minun kaluni
Kuman maata kulkiessa,
Vantturan vaeltaessa!
Sima suusi sulkekoon,
Mesi pääsi painakoon!