Soan Synty, Lönnrot, 1834?

Sentähen minä polonen
Tervaksesta kenkät tietin,
Naulat vaskesta valatin,
Joilla seison seinän vieret,
Asun ikkunan alukset,
Sen tähen sepän venosen
Rauat rautoihin rakettu,
Jottei lyiy miesta löisi,
Paita pallit paskoaisi.
Mikäs tuohon tuotaisi
Ja mikä veettäisi
Tykin suuren suun etehen,
Rautakirnuin kitahan,
Ettei tukka tulta löisi,
Vänkki viäntäisi savua.

Lonka päälle lanttuaisi,
Vettä seihtemän venettä,
Kanto korvoa kaheksan
Tykin suuren suun eteen,
Rautakirnuin kitaan,
Sorkkiin sotihevoisten,
Kavioihin vainovarsain.
Varjele vaka Jumala
Tykin suuren suun eestä,
Rautakirnuin kioista,
Sorkista sotihevoisten,
Kavioista vainovarsain!
Hiien piika pikkuruinen,
Vaimo valkiaverinen
Kanna vettä kannuisella,

 

Kaheksalla kannusella,
Tykin suuren suun etehen,
Rautakirnun kitahan!
Kuin ei tuosta kyllin liene,
Ukkoni tulisen turkin,
äitini panusen paian
Päälleni pujottelen,
Vetäsenpä verhokseni.
Sopisiko sormiini,
Kävisikö minun käsiini
Saaessa sotakeoille,
Miesten tappotanterille,
Verisille vuotehille.
Sata miestä miekatonta
Tuhat miestä miekallista
Vasten vastuksen väkeä,
Vasten muita vastuksia,
Vastuksia voittamaan!

Ukko taivaan Jumala
Panes enkelit eteen,
Toiset enkelit taaksi,
Kupeelle kummallenne,
Ettei pää pahon menisi,
Hivus hieno lankieisi.
Yks' on päivä, [   ]
Tunti [   ] t[    ] u[   ]
Kivi suuri kasvuoon,
Paasi vahva paisuoon,
Kivi kirkon korkeuinen,
Paasi vuoren paksuinen,
Reikä keskellä kiveä,
Käärme reiän ympärillä,
Jonka suu tulin palaa,
Kita kielin lämpiää.