Kosken Synty, Lönnrot, 1833

Kuinka sillon lauletahan
Kun tulee kosken korva,
Kuohun korva kuumottaa?
Neity kosken korvallinen,
Viho virta vierellinen,
Istu kiho kivellä,
Kiho puolella puhuu,
Hiipo hivuksiaan,
Hapsiaan harjaeli.
Veeppä lankoa veelle,
Sinervätä lainehille,
Tullessa punasen purren,
Tervarinnan teuvotessa!
Kivi on keskellä jokia,
Väännä reikä vääntiällä,

Puhkase purasimella,
Rauaksi veneen rinta,
Kiven kylki samaliksi!
Piän miekalla pereä,
Tuiotan tupettomalla,
Tuollapa aaltoja asetan,
Kosken kuohuja kohenan.
Ristoppi, kosken haltia,
Sylin aaltoja syseä,
Käsin käännä käppyröitä,
Koprin kuohua kokoak,
Jott ei riuska rinnalleni,
Eikä päälleni pärise,
Jott ei pää pahoin menisi,
Hivus hieno langiaisi,

 

Tukka turhiin tulisi!
Jos ei tuosta kyllä liene,
Tuolta ma anon apua,
Yläältä taivosesta,
Isältäni Jesukselta,
äitiltäni Maarialta.
Ukko, taivaan Jumala,
Vieritäs vihanta pilvi,
Jänkä länneltä lähetä
Kosken kuohulle koville!
äiä on sinne männeitä,
Ei paljo palanneita,
Koskun huohuun kovaan,
Kinahmihen ilkiähän,
Tuonne puut tyvin putoili,

Tammet latvoin lankeili,
Perin vierähti petäjät
Kuohuun tulisen kosken,
Pahan vallan valkiaseen.
Viho tuulen tuulemasta,
Viho päivän paistamasta,
Vihon kuun kumottamasta.
Portit pohjolan näkyy,
Ranta ääret ärjettää
Tullessa jumalan tunnin,
Avun Herran auvetessa.
Ei minussa miestä liene,
Kun ei tuossa veljessäni,
Joka pilviä pitää,
Hattaroita hallittoo

 

Tukka turhiin tulisi!
Jos ei tuosta kyllä liene,
Tuolta ma anon apua,
Yläältä taivosesta,
Isältäni Jesukselta,
äitiltäni Maarialta.
Ukko, taivaan Jumala,
Vieritäs vihanta pilvi,
Jänkä länneltä lähetä
Kosken kuohulle koville!
äiä on sinne männeitä,
Ei paljo palanneita,
Koskun huohuun kovaan,
Kinahmihen ilkiähän,
Tuonne puut tyvin putoili,

Alla taivosen asuva.
Kun ei saa minun sanani,
Saakoon sanat Jumalan!
Johon ei käy minun käteni,
Käykööt käet Jumalan,
Kosken kuohuun kovaan,
Kinahmihin ilkiähän!
Syrjin synty Lappalainen,
Poikki puolten Pohjalainen,
Syrjinpä sinäi synnyit,
Syrjinpä samoin minäi synnyn.
Lappalainen kyyttö silmä
Puri rautasen korennon
Sepän Ilmarin pajassa;
Ei tiennyt terästä purra,

 

Eikä syöä rauan syäntä.
Uppo Väinälän sokia,
Ulappalan umpi silmä
Kulkoo oven alate.
Sano sanalla tuolla
Virkko tuolla vintiöllä:
Emminä oo Vainalan sic vasikka,
Ulappalan umpisilmä,
Eli kantus Väinämöisen,
Jos en saa sanoja kuulta,
Luoa lempituotteita.
Minä hongilla hosusin,
Maan munilla mukkiloisin,
Petäjöillä pehmittäisin.
Aukasen sanasen arkun,
Virsisippani viritän,
Jott'ei samppu sanoja puutu

Eikä Sämpsä siemeniä,
Umpilampi ahvenia,
Eikä kallio kiviä.
Jo on viikon Vipunen kuollut,
Kauan Anterma kaonnut,
Virsikäs Vipusen poika,
Luottehikas Lemminkäinen.
Kulmill' on oravikuusi,
Pääll' on pensiät petäjät,
Havuhongat hartiolla,
Pajupehko parran päällä,
Kasvo suusta kaunis ruoho,
Kielestä helevä heinä,
Jaloista leviä leppä.
Neitsyt Maaria Emoinen,
Tules tänne tarvittaissa.