Olli Mustonen esiintyi Suistamon kirkossa kesäkuun 7. päivänä. Olli Mustonen itse on yksi aikamme suuria 'runolaulajia'. Hänen tietohuisensa ovat erilaiset kuin perinteisillä runolaulajilla, mutta hän pystyy kertomaan samanlaisia suuria kertomuksia kuin muinaiset edeltäjänsä. Hänen kielensä on klassinen musiikki. Sen avulla hän loihtii vahvoja tunnelmia, syventää perinteen tuntemusta ja tuottaa oivalluksia nähdä maailma uusin silmin.

Kuten entisajan perinteentaitajat Olli Mustonenkin välittää kulttuuriperinnettä eteenpäin. Hänellä se merkitsee vanhojen mestarien - Bachin, Beethovenin, etc. - teosten tulkintaa. Hänen tavoitteenaan on aina tuoda esiin säveltäjän 'ääni'. Mustosen muusikkoudessa on hänen runolaulajan taitonsa. Hän kykenee soittamaan vanhojen mestarien puhkisoitettuja kappaleita niin tuoreesti ja raikkaasti kuin kuulisi ne ensi kertaa. Suistamossa hän tarjoaa kuulijoille mm. Tshaikovskia ja Skrjabinia.


Toinen hyvälle runolaulajalle kuuluva ominaisuus on luoda itse omat unohtumattomat ja toistenkin repertoaariin tarkoitetut laulunsa. Se toteutuu Mustosen sävellystyössä. Siinä hän on kaiken lisäksi palannut konkreettisestikin runolaulun maailmaan säveltämällä kappaleen Jehkin Iivana. Teos kantaa suistamolaisen runolaulajan ja kanteleensoittajan nimeä. Mustonen kertoo innoittuneensa tähän sävellystyöhön tutustuttuaan perinteenkerääjien haltioituneisiin kuvauksiin runolaulutilanteesta karjalaisen pirtin nurkkauksessa. Hän halusi sävellyksessään luoda tuon saman tunnelman. Sävellystyön jälkeenkään aihepiiri ei ole jättänyt häntä rauhaan, vaan hän on käynyt kokemassa runolaulun taikaa Vuokkiniemen runopitäjässä Vienan Karjalassa, jossa hän vaimonsa Solen kanssa kohtasi Vuokkiniemen parhaan perinteentaitajan, yli 90-vuotiaan Santra Remsujevan.

Kesäkuun alussa toteutui Olli Mustosen yksi suuri haave, kun hän pääsi soittamaan Jehkin Iivanaansa Suistamoon. Sen ortodoksisen kirkon on suunnitellut Helsingin empirekeskustan luonut arkkitehti C. L. Engel. Aivan kirkon läheisyydessä sijaitsee vanha ortodoksinen hautausmaa. Sinne on maahan kätkettynä joukko maineikkaita runolaulajia ja kanteleensoittajia sadan vuoden takaa. Siellä lepäävät Teppana Jänis, Iivana Onoila ja Matjoi Plattonen. Esiintymismatkalla Helsingissä vuonna 1911 kuollut Jehkin Iivana eli Iivana Shemeikka puolestaan on haudattu toisaalle Suistamoon eli kotikyläänsä Muuantoon. Hänestä kuvanveistäjä Alpo Sailo on tehnyt veistoksen vuonna 1906. Myös I. K. Inha on ikuistanut hänet valokuvamatkallaan Raja-Karjalassa kesällä 1895.