Nurkkakuva
Vuokkiniemi
Latvajärvi
Venehjärvi
Ponkalahti
Pirttilahti
Tsena
Tollonjoki
Uhtua
Vuonninen
Lonkka
Jyvöälahti
Haikola
Jyskyjärvi
Pistojärvi
Paanajärvi
Kontokki ja Kostamus
Akonlahti
Rimpi
Kuivajärvi ja Hietajärvi
Vuokinsalmi

Haku Apua
- Etusivu Taustaa Runokylät Elvytys Kulttuurimatkailu Kartta
- - - - - - -

Valkeakosken
voimalasuunnitelma

Paanajärvi
Valkeakosken voimalahanke
Paanajärven kylän elvytystoimia
Paanajärven nähtävyyksiä
Paanajärven tuotteita
Panoraama
Ääninäyte
Runonäyte
Paanajärven kylästä n. 10 kilometriä koilliseen sijaitsevan Valkehisen eli Valkeakosken valjastamista on suunniteltu vuosikymmenien ajan.

Alkuperäiset suunnitelmat tehtiin neuvostovallan aikana suunnitelmatalouden osana. Neuvostojärjestelmän romahtaminen vei pohjan voimalan valmistumisen varmuudesta suunnitellun aikataulun pohjalta, koska nopea markkinatalouteen siirtyminen sekoitti valtion aikaisemmin soveltamat budjettirakenteet. Valtaosaa niistä laitoksista, joiden olisi pitänyt osallistua voimalan rakennustöihin, ei enää ole olemassa. Voimalan rakennustyöt pantiin kuitenkin alulle, koska keskushallinnon taholta Karjalan tasavallalle esitettiin vaatimus, että sen on itse kyettävä tyydyttämään energiatarpeensa ja koska Karjalan ydinvoimasuunnitelma kariutui.

 

Voimalaitoksen valmiiksi saattaminen edellyttäisi

- Padon rakentamista Kemijokeen kosken kohdalle.
- Voimalarakennuksen rakentamista.
- Turbiinien ja muiden koneiden hankintaa ja asentamista.
- Voimalinjojen rakentamista.
- Uuden uoman loppuunrakentamista ja 9 metrin turvekerroksen poistamista siitä ennen rakentamista.
- Uuden pengertien rakentamista siltoineen Paanajärven asutukseen.
- 6 km:n mittaisen padon rakentamista altaan eteläreunalle, ettei vesi karkaisi Ohtajoen vesistöön.
- Suojapadon rakentamista ja 2 km:n kanavan kaivamista Kuittijärvien alapuolelta Kemijokeen, jottei 1000 asukkaan Jyskyjärven kylä tai osa siitä hukkuisi.
- Asuintalojen rakentamista yli sadalle Paanajärven asukkaalle.
- Kaiken metsän hakkaamista suunnitellulta allasalueelta.

On selvää, että kaiken tämän tekeminen edellyttäisi vuosien tehokasta työtä ja niin suunnattomasti varoja, ettei Karjalan tasavalta kykene siitä suoriutumaan, vaikka taloudelliset olosuhteet Venäjällä paranisivat lähivuosina olennaisesti, mikä ei kyllä sekään näytä todennäköiseltä.

Haitat voimalan rakentamisesta

- Kemijoen viimeinen ja varsinkin rakennusperinteeltään arvokas karjalaiskylä Paanajärvi hukkuisi.
- Kemijoen viimeiset kahdeksan koskea häviäisivät. Kemijoki lakkaisi olemassaolonsa jokena. Siitä tulisi vain voimala-altaiden ketju.
- Vedennousun aiheuttaman rehevöitymisen vuoksi kalakanta "Kemijoesta" romahtaisi.
- Valtavat määrät hyödyntämiskelpoista turvetta jäisi vesimassojen alle.
- Vaikka puut allasalueelta ennätettäisiin korjata, menetettäisiin uudistuvaa metsämaata kymmeniätuhansia hehtaareita.
- Itäisen Vienan parhaat muurisavialueet hukkuisivat.
- Arvokkaan kylän ja Kemijoen luonnonmaiseman tuhoaminen aiheuttaisivat Karjalan tasavallalle rahassa mittaamattonta pr-arvon menetystä, joka saattaisi vaikeuttaa myös ulkomaisia kauppasuhteita.

Hyöty jo tehdystä voimalatyöstä

- Paanajärven asutukseen menevää tietä on parannettu.
- Turpeen nostamista voitaisiin jatkaa ja kehittää sen hyödyntämistä.
- Sadat ihmiset ovat saaneet jo tehdystä työstä elantonsa.
- Kaivettua hiekkaa ja soraa voidaan hyödyntää lähiseutujen rakennustöissä.
- Pitäisi selvittää, voitaisiinko kaivetusta uudesta uomasta rakentaa kalankasvatusallas, esim. kirjolohen viljelemistä varten.

Voimalan rakentamisen peruuttamisen vaikutukset

- Paanajärven kylä pelastuisi. Asukkaat saisivat jäädä koteihinsa. Tuleville polville jäisi muistomerkki Vienan Kemijoen karjalaisesta kulttuurista.
- Yli kolmasosa Kemijoesta jäisi luonnontilaiseksi. Jäljellä olevat kahdeksan koskea pelastuisivat. Kalakanta säilyisi.
- Ns. allasalueen metsä pelastuisi. Sitä voitaisiin hyödyntää järkevämmin kuin kokonaan kaatamalla ja pyöreänä puuna myymällä.
- Paanajärven seudun elinkeinomahdollisuudet lisääntyisivät oleellisesti. Edellytykset kansainvälisen kulttuuri- ja luontomatkailun järjestämiseen alueelle säilyisivät ja paranisivat.
- Voimalan keskeytys toisi valtiolle huomattavia säästöjä, jotka voitaisiin käyttää sekä energiatalouden kehittämiseen toisin keinoin että Paanajärven elinmahdollisuuksien parantamiseen.
- Päätöksestä Paanajärven kylän pelastamisesta ja Kemijoen loppuosan luonnontilaan jättämisestä seuraisi varmasti tuen saaminen Suomen puolelta. Käytettävissä olevia lähialuerahoja voitaisiin suunnata Karjalan energiaratkaisun löytämiseen uudelta pohjalta. Suomalaiset firmat olisivat varmasti valmiita myymään tietotaitoaan ja teknologiaansa esim. turve- ja hakevoimalaverkoston luomiseen. Yhteistyössä voisi olla mahdollista hakea EU-rahoja tai varoja muista kansainvälisistä rahoituslähteistä Karjalan energiahuollon järjestämiseen.
- Karjalan saama pr-hyöty olisi monella tapaa suuri. Maan kansallinen väestö saisi konkreettisen näytön hallituksensa halusta ottaa kansallisen kulttuurin kysymykset huomioon päätöksenteossaan. Karjalan kansallisen väestön konferenssi, Karjalan kerähmöhän esitti marraskuussa 1994 Karjalan hallitukselle, että se tekisi kaikkensa pelastaakseen Paanajärven kylän.

Ratkaisu saisi myönteistä huomiota myös kansainvälisesti sekä kulttuuriperinnön säilyttämisen että luonnonsuojelullisten näkökulmien osalta, mikä auttaisi Karjalan tasavallan hallitusta hoitamaan muita vaikeita asioita kansainvälisillä areenoilla.

Paanajärven kylän ja asutuksen tulevaisuuden näkymät, mikäli voimalahanke peruuntuu

Jos voimalaa ei rakenneta, olisi kohtuullista suunnata ainakin osa säästyvistä varoista ja allasalueen metsänkaadon tuloista kylän ja asutuksen elinedellytysten kehittämiseen.

Paanajärven asutukseen voisi perustaa mekaanista puunjalostusteollisuutta, esim. vientiin menevien huviloiden ja saunamökkien tekoa, huonekaluteollisuutta tai parketintekoa. Tässä suomalaiset yritykset voisivat olla apuna ja yhteistyössä. Suomen lähialuemäärärahoista voisi löytyä tällaiseen yhteistyöhön varoja.

Pitäisi myös selvittää, olisiko mahdollista perustaa Paanajärven asutukseen keraamista teollisuutta, jotta saviesiintymiä voisi käyttää aiempaa tehokkaammin.

Kulttuuri-, luonto- ja kalastusmatkailu on Paanajärven tulevaisuuden elinkeino. Tätä varten kylä tulisi suojella muulta kuin perinteenmukaiselta rakentamiselta, jotta aito kylämiljöö säilyisi. Tyhjillään olevia taloja voisi kunnostaa matkailukäyttöön, mutta matkailijan kannalta pienryhmämatkat sekä perhemajoitus ja -ruokailu ovat paras vaihtoehto. Se takaisi myös, että matkailutulot jäävät kylää hyödyntämään. Suuret ryhmätkin voisivat pistäytyä Paanajärvessä matkallaan Kemiin ja Solovetskiin. Kaikkia turisteja varten kyläläisten tulisi tehdä käsitöitä myytäväksi saadakseen matkailusta itselleen hyötyä.

 

Paanajärvi
Valkeakosken voimalahanke
Paanajärven kylän elvytystoimia
Paanajärven nähtävyyksiä
Paanajärven tuotteita
Panoraama
Ääninäyte
Runonäyte