Laulaja: Iivanaini Omosso
ja Ossippa
Kerääjä:Borenius
1877
Lähde:SKVR/SKS
|
|
|
|
Kanteleh.
Yks' oli vanha Väinämöini,
Toini lieto Lemminkäini,
Kolmas nuori Joukahai i.
Se oli pursi Väinämöisen
Ajoa karatellaha
elvällä meren elällä,
Ulovalla aukialla.
Puutti pursi Väinämöisen,
Tekertu veno punaini.
Millä se on venoni kii i,
Kivelläkö vai havolla,
Vain on hauvin hartioilla.
Kattso nuori Joukahai i:
Ei kivellä, ei havolla,
Suuren hauen hartiella.
Sittä nuori Joukahai i
Pani miekkaña merehe,
Aetteli laian alla,
Miekka mullaksi mureni,
Kala peäsi terveheksi.
Sittä lieto Lemminkäi i
Pani miekkaña merehe,
Aetteli laian alla,
Miekka mullaksi mureni,
Kala peäsi terveheksi.
Sittä vanha Väinämöinen
Pani miekkaña merehe,
Aetteli laian alla,
Sanoin virkki, noin nimesi:
Kala mullaksi murene,
Miekka peäse terveheksi.
Peäsi pursi juoksomah,
Venoni vetelömäh.
Itse vanha Väinämöini
Istuksih purren perähä,
Piti miekalla pereä,
Tuijotti tupettomalla.
Oli nuori Joukahaini
Otti oitun ormillaha,
Kantelen käsivarsillah,
oitti päivän, oitti toisen,
Soitti peänä 3:ntenä:
Ei ole oitanta omati,
Karkoanta kanneheti.
Otti lieto Lemminkäi i
Otti oitun ormillah,
Kantelen käsivarsillah,
Soitti päivän, soitti toisen,
Soitti peänä kolmantenä:
Ei ole oitanta omati,
Karkoanta kauneheti.
Otti vanha Väinämöinen
Otti soitun sormillah,
Kantelen käsivarsillah,
Soitti päivän, soitti toisen,
Soitti peänä kolmantena:
Jop' on soitanta somati,
Karkoanta kauneheti.
Ei ollut sitä metää
Kaksin siivin lehtäjeä,
Nellin jaloin juoksovoa,
Joka ei tullut kuulomaha
Vanhan Väinön soitantuo,
Omon kulleroitantuo.
Itseki metsän emäntä
Nousi konkekolle,
Lepän lenkolle yleni
Soitantoa kuulomaha,
Vanhan Väinön soitantuo,
Omon kulleroitantuo.
Ei ollut sitä mereä
Evin kuusin kulkijoa,
Kaheksin karehtijoa,
Joka ei tullut kuulomaha
Vanhan Väinön soitantuo,
Omon kulleroitantuo,
Kantilvuo kalan eväistä.
Itseki vejen emäntä
Vetihe vesi havolla,
Kiven kirjavan elällä
Soitantoa kuulomaha,
Vanhan Väinön soitantuo,
Osmon kulleroirantuo,
Ite peätähän sukiuve,
Hampsiahan harjoau.
|