Vuokkiniemen nähtävyyksiä

Miihkali Perttusen patsas
Alpo Sailon veistos "Pohjolan Homeroksesta", Arhippaini Miihkalista. Alkuperäinen veistos on tehty 1940-luvulla I. K. Inhan vuonna 1894 ottaman valokuvan pohjalta. Patsas valettiin Petroskoissa pronssiin sen jälkeen, kun kuvanveistäjä Nina Sailo lahjoitti kipsisen veistoksen Karjalaan vuonna 1990. Patsaan paljastustilaisuus Vuokkiniemessä pidettiin 1.9. 1991. Veistoksen pystytti Arhippa Perttusen säätiö.

Ontsin talo pihapiireineen
Ontsin talo toimi karelianismin aikaan kestikievarina Vuokkiniemessä. Mm. I. K. Inha ja K. F. Karjalainen ovat yöpyneet siinä. Karjalan Kulttuuriministeriön restaurointiosasto entisöi Ontsin taloon kuuluvat aitat vuonna 1991. Itse Ontsin talo on toiminut viime vuosikymmenien aikana asuin- ja toimistokäytössä.

Saunaranta
Karjalaisissa kylissä saunat, kylyt, sijaitsevat yleensä rannalla. Vuokkiniemen saunaranta on suojelualuetta, joka on elävässä käytössä. Aiemmin kaikki saunat olivat "mustia kylyjä" eli savusaunoja, mutta ajan myötä osa niistä on muutettu "valkeiksi kylyiksi". Saunarannassa sijaitsee myös kylän yhteinen uimaranta.

Vuokkiniemen kirkko
Vuokkiniemen vanha kirkko paloi vuonna 1939 liiallisen lämmityksen seurauksena. Rakennus toimi tuolloin rajavartioston ruokalana. Vienan runokylät -projektin tavoitteena on pystyttää jokaiseen kylään alkuperäisennäköinen kirkko tai tv,sasouna entiselle paikalleen. Valokuvien perusteella Arhippa Perttusen säätiö teetätti Karjalan Kulttuuriministeriön restaurointiosastolla Vuokkiniemen kirkon piirustukset 1990-luvun alussa. Iljan päivän praasniekan yhteydessä vuonna 1993 Vuokkiniemen kirkon paikka siunattiin uudelleen käyttöön. Kirkon rakentamisen otti nimikkohankkeekseen Suomessa toimiva Vuokkiniemi-seura. Kirkko valmistui kesällä 1997 ja vihittiin käyttöönsä Iljan päivänä 2.8.1997.

Vuokkiniemen kalmisto
Nykyinen kalmismaa edustaa uutta, Venäjältä vaikutteita saanutta hautauskulttuuria. Vanha vienalainen tapahan edellytti kalmistojen koskemattomuutta. Mihin puu kaatui, siihen se myös maatui. Hautausmaalta ei saanut taittaa edes risuja tai poimia marjoja. Kropnitsat, haudan päälle rakennetut pienet "talot", ja ristit lahosivat omia aikojaan ja muuttuivat vähitellen osaksi luonnon kiertokulkua. Vuokkiniemen vanhalla kalmismaalla oli surkea kohtalo, sillä se jäi tv-tornin alle.

Paikka, josta Inha valokuvasi Vuokkiniemen panoraaman
Tsärkän eli kylää halkovan harjun rinteeltä I. K. Inha valokuvasi Vuokkiniemen Kuittijärven puoleisen kylämaiseman.

Vienan valtatie Suomeen
Latvajärven tie, joka Suomen puolella muuttuu Raatteentieksi, oli sata vuotta sitten Vienan valtaväylä Suomeen. Puoli vuosisataa myöhemmin tätä tietä kulkivat ne Puna-armeijan joukko-osastot, jotka kokivat suuria tappioita Suomussalmen Raatteentien taisteluissa talvisodan aikana.

Kaskola
Vuokkiniemen Kaskolan kylänosassa asui tämän vuosisadan merkittävimpiin kuulunut runonlaulaja Maria eli Muarie Remsu, jonka perinnetietoutta on sekä Suomen että Karjalan arkistoissa. Jatkosodan alussa suomalaisten miehitettyä Vuokkiniemen Kaskolassa pidettiin 20.7. 1941 ns. Vuokkiniemen kokous, jonka julkilausumassa Vienan ja Aunuksen asukkaat ilmoittivat toiveensa ja halunsa liittyä Suomeen. Todellisuudessa "tahdonilmaisun" valmistelut oli jo viikkoa aikaisemmin laadittu päämajan tiedotusosastossa ja koko kokous palveli vain Suur-Suomen luomispyrkimyksiä. Suomalaisilla oli jopa vaikeuksia koota sen verran paikallisia asukkaita kokoukseen, että siellä otettuja valokuvia voitiin käyttää propagandatarkoituksissa.

Vuokkiniemen koulu
Vuokkiniemen koulukompleksin rakentaminen alkoi 1990-luvun puolivälissä Vienan runokylät -projektin aloitteesta. Hanke on kokenut monia vastoinkäymisiä, joista osa on johtunut Kostamuksen kaupungin taitamattomasta hallintomenettelystä, osa suomalaisten urakoitsijoiden hankkeen hylkäämisestä ja osa kansainväliseksi kasvaneesta Vienansalon luonnonsuojelukiistasta, johon kouluhanke ei ollut osallisena, mutta josta se joutui kärsimään.  

Vuokkiniemi
Runonkeruu Vuokkiniemestä
Nähtävyyksiä
Panoraama
Ääninäyte
Runonäyte