ÿþ<html> <head> <!--.....Tekij&auml;: Lari Aaltonen 2005, sposti: lari.aaltonen@juminkeko.fi...................................................................--> <!--.....Tiedostonimi: 1967.htm..............................................................................................................--> <title>William Hall - p&auml;iv&auml;kirjat</title> <style><!--A{text-decoration:none}--></style> </head> <body bgcolor="#D8D8BF" text="#400000" link="#400000" vlink="black" alink="red"> <div align="center"> <!--..................Uloin taulukko alkaa ja samalla rivilla on kaksi palstaa......................................................................--> <table width="660" cellpadding=0 cellspacing=0 bordercolor="black" bordercolorlight="black" borderdark="black" border="0"> <td valign=top bgcolor="#9F9F5F" rowspan=2> <!-- ......................Alkaa vasen linkistopalsta...............................................................................................--> <table bordercolor="#000000" border="0" width="220" cellspacing="15" cellpadding="0"> <td><div align="center"><img src="../kuvat/william_kasvot.jpg" width=170 height=201 border="0" alt="William Hall"><br></div></td></tr> <tr><tr><td><center><a href="../index.htm" onMouseOver="esip.src='../sivupalkki/esip_mouseover.gif'" onMouseOut="esip.src='../sivupalkki/esipuhe.gif'"><img src="../sivupalkki/esipuhe.gif" name="esip" width=166 height=27 border="0"></a></center></td></tr> <td><center><a href="../tiedot.htm" onMouseOver="tiedot.src='../sivupalkki/tiedot_mouseover.gif'" onMouseOut="tiedot.src='../sivupalkki/tiedot.gif'"><img src="../sivupalkki/tiedot.gif" name="tiedot" width=166 height=27 border="0"></a></center></td></tr> <td><center><a href="../paivakirjat.htm" onMouseOver="paiv.src='../sivupalkki/paiv_mouseover.gif'" onMouseOut="paiv.src='../sivupalkki/paivakirjat.gif'"><img src="../sivupalkki/paivakirjat.gif" name="paiv" width=166 height=27 border="0"></a></center></td></tr> <td><center><a href="../kuvia.htm" onMouseOver="kuvia.src='../sivupalkki/kuvia_mouseover.gif'" onMouseOut="kuvia.src='../sivupalkki/kuvia.gif'"><img src="../sivupalkki/kuvia.gif" name="kuvia" width=166 height=27 border="0"></a></center></td></tr> <td><center><a href="../kotikirjasto.htm" onMouseOver="kotik.src='../sivupalkki/kotik_mouseover.gif'" onMouseOut="kotik.src='../sivupalkki/kotikirjasto.gif'"><img src="../sivupalkki/kotikirjasto.gif" name="kotik" width=166 height=27 border="0"></a></center></td></tr> <td><center><a href="../ohjelmisto.htm" onMouseOver="teatt.src='../sivupalkki/teatt_mouseover.gif'" onMouseOut="teatt.src='../sivupalkki/teatteri.gif'"><img src="../sivupalkki/teatteri.gif" name="teatt" width=166 height=27 border="0"></a></center></td></tr> <td><center><a href="../kirjeet.htm" onMouseOver="kirj.src='../sivupalkki/kirj_mouseover.gif'" onMouseOut="kirj.src='../sivupalkki/kirjeet.gif'"><img src="../sivupalkki/kirjeet.gif" name="kirj" width=166 height=27 border="0"></a></center></td></tr> <td><center><a href="../linkit.htm" onMouseOver="linkit.src='../sivupalkki/linkit_mouseover.gif'" onMouseOut="linkit.src='../sivupalkki/linkit.gif'"><img src="../sivupalkki/linkit.gif" name="linkit" width=166 height=27 border="0"></a></center></td></tr> <td><center><a href="http://www.juminkeko.fi" onMouseOver="jumi.src='../sivupalkki/jumi_mouseover.gif'" onMouseOut="jumi.src='../sivupalkki/juminkeko.gif'"><img src="../sivupalkki/juminkeko.gif" name="jumi" width=166 height=27 border="0"></a></center></td></tr> <br></a></font></td></tr> </table> <!-- .....................Vasen palsta loppuu.......................................................................................................--> </td> <td valign=top> <!--.....................Alkaa oikea palsta........................................................................................................--> <table width="508" cellpadding="10" cellspacing="10" cellcolor="#ffffff" bgcolor="#ffffff" border="0"> <tr> <td valign=top colspan=8 bgcolor="#ffffff"><br> <center> <img src="1967.gif" width="149" height="43"> <br> <br> <hr size="1" width="50%"> </center> <br> <div align="justify"> <font color="#000000" face="Verdana,Arial,Helvetica,Sans-Serif" size="3"><br> <b>1.1.1967</b><br> Toissap&auml;iv&auml;n&auml; ja eilenkin oli kolme satua p&auml;iv&auml;ss&auml;. Ven&auml;j&auml;nkielisi&auml;. Ja eilen meid&auml;n lauluryhm&auml;mme pantiin konserttiin. Luulimme, ett&auml; maksetaan, mutta  ei. Se jo tuntui innoituksen riist&auml;miselt&auml;. Lauluharjoituksethan meill&auml; ovat aina olleet ty&ouml;ajan ulkopuolella.<br><br> <b>2.1.</b><br> Satujen v&auml;lill&auml; emme ehdi k&auml;v&auml;ist&auml; edes sy&ouml;m&auml;ss&auml; ja pelaamme korttia.<br> Uuden vuoden otimme vastaan Allanin luona. Paikalliskomitean pakkasukko my&ouml;h&auml;styi sen verran, ett&auml; piti panna lapset nukkumaan.<br><br> <b>6.1.</b><br> Satuja joka p&auml;iv&auml;. Olisivatkin suomen kielell&auml;, mutta kun ovat ven&auml;j&auml;nkielisi&auml;... Muita esityksi&auml; n&auml;in&auml; p&auml;ivin&auml; ei ole. V&auml;sytt&auml;vi&auml; ne sadutkin ovat. Hermostuttavat pienetkin munaukset.<br><br> <b>9.1.</b><br> Anita-satua on 10 p&auml;iv&auml;ss&auml; esitetty 30 kertaa.<br><br> <b>14.1.</b><br> Lauloimme mets&auml;teknikumissa Vassa-esityksen j&auml;lkeen.<br> Forssasta tuli SNS:n piirisihteeri.<br> Epp Kaidu tekee kovasti ty&ouml;t&auml; Villi kapteenin kimpussa.<br><br> <b>19.1.</b><br> Hyv&auml;ksyimme Toivo Lankisen ehdokkuuden Ven&auml;j&auml;n Federaation Korkeimpaan neuvostoon.<br><br> Komsomolets-sanomalehdess&auml; ilmestyi arvostelu Robotti Rops -esityksest&auml;. V. Rogatshov kirjoitti minun suorituksestanikin:  Onnistuneeksi on tunnustettava Willi Hallin uusi suoritus Juran toverin Martin roolissa. Mielenkiintoinen pojannulikka: yksinkertainen, kohtuullisen turhantarkka, rehellinen ja pyyteet&ouml;n yst&auml;vien kanssa; h&auml;n on niin vakuuttava, ett&auml; unohdat kokonaan, ett&auml; Marttiahan esitt&auml;&auml; aikuinen ihminen. Kyll&auml; 35-vuotiasta voi hyvinkin sanoa aikuiseksi!<br><br> <b>22.1.</b><br> Eilen oli minun ensi-iltani Huvimestarissa. Hermoilla on mennyt. Haimi kyll&auml; sanoi, ett&auml; minun on esitett&auml;v&auml; t&auml;t&auml; roolia, mutta kun samanaikaisesti pit&auml;&auml; esitt&auml;&auml; Viisasta neitsytt&auml;. Rooli miellytt&auml;&auml; minua kovasti. <br> Neuvosto-Karjalan toimittaja Volodja Mashin kertoi, ettei kukaan halua kirjoittaa arvostelua t&auml;st&auml; esityksest&auml;. Selv&auml;h&auml;n se on, kun kirjailijakaan, tuntuu silt&auml;, ei oikein tied&auml;, mit&auml; haluasi sanoa n&auml;ytelm&auml;ll&auml;&auml;n ja ohjaaja on my&ouml;s voimaton...<br><br> <b>23.1.</b><br> K&auml;vimme kunniap&auml;&auml;llikkyyden alaisessa koulussa. Kerroin teatterista ja matkasta Suomeen. Kyseliv&auml;t yht&auml; ja toista: Onko Suomessa kivitaloja? Onko museoita? Miss&auml; olette oppinut suomen kielen? Miss&auml; olette syntynyt? Varastetaanko Suomessa ja mit&auml; tapahtuu, jos varastat? ym. Lauloimme viisi laulua. Tunti meni, ett&auml; hurahti. Kestitsiv&auml;t teell&auml; koulun ruokalassa. Tyt&ouml;t kirjoittelivat meid&auml;n osoitteitamme ja pojat kyseliv&auml;t teatterimme rintamerkkej&auml;.<br><br> <b>25.1.</b><br> Valkoisen ruton esityksess&auml; sali t&auml;p&ouml;t&auml;ynn&auml; yleis&ouml;&auml;. Olin tulkkauksen lukijana ja petti mikrofoni. Piti panna esirippu kiinni. Yleis&ouml; kyll&auml; kesti.<br><br> <b>26.1.</b><br> Ammattiliittokokous. Puhuimme taas nelj&auml; tuntia per&auml;kk&auml;in ilman v&auml;liaikaa. Puhuttiin ty&ouml;kurista ja paremman suunnittelun tarpeesta. Vieno Kettunen on nyt ammattikomitean puheenjohtajana.<br> Lauloimme tasavallan kulttuurity&ouml;ntekij&auml;in kokouksessa. Huusivat bissi&auml;.<br><br> <b>3.2.</b><br> 29. p&auml;iv&auml;n&auml; tammikuuta lauloimme s&auml;velt&auml;j&auml; Kalle Raution Lea Helon runoihin s&auml;velt&auml;mi&auml; lauluja Helolle omistetussa TV-l&auml;hetyksess&auml;. Walter Sunikin lausui helon runojaan Irja Takalan ja Pauli Rinteen lis&auml;ksi.<br><br> Nelj&auml;s nikama -esityksess&auml; t&auml;ll&auml; kertaa oli nelj&auml;sosa katsomoa ihmisi&auml;. Esitys meni melko puhtaasti, mutta kylm&auml;verisesti.<br><br> Helmikuun ensimm&auml;isen&auml; p&auml;iv&auml;n&auml; piti olla Everstin lesken harjoitukset, mutta kun Liisa Tomberg sai tiet&auml;&auml;, ett&auml; h&auml;nen kanssaan samassa roolissa on Emma Hippel&auml;inen, viskasi roolivihkon p&ouml;yd&auml;lle ja l&auml;hti harjoituksista. Haimi kokosi henkil&ouml;kunnan. Puhuttiin taas ty&ouml;kurista ja suhtautumisesta ty&ouml;h&ouml;n.<br><br> Harjoittelemme Villi kapteenin lauluja Antero Lehmuksen kanssa.<br><br> <b>5.2.</b><br> Nelj&auml;nnen nikaman v&auml;liajalla saimme kuulla diplomaattisten suhteiden katkaisemisesta Kiinaan. Vitsailtiin, ett&auml; nyt voi lainata rahaa reilusti  sota maksaa velat. Mutta kyll&auml; naamat venyiv&auml;t. Minusta tuntuu, kun olisi joku l&auml;heinen kuollut.<br><br> <b>6.2.</b><br> Se olikin bluffia. Harjoittelemme Villi kapteenia.<br><br> Lounaaksi s&ouml;in perunaa silakan kera, vedin p&auml;&auml;lleni puhtaan paidan ja painuin konserttiin. T&auml;ll&auml; kertaa lauloimme urheilijoille. Oli heid&auml;n ammattijuhlansa. Sielt&auml; p&auml;&auml;simme viel&auml; kuuntelemaan Tamara Miansarovan koserttia, jossa h&auml;n esiintyi 2+3-yhtyeineen. Lopetti konsertinsa vetonumerollaan Paistakoon aina aurinko!<br><br> <b>13.2.</b><br> Flunssa on rient&auml;nyt teatterilaisten riveihin. Olen min&auml;kin kuumeessa, niin kuin ainakin kymmenen muuta n&auml;yttelij&auml;&auml; Epp Kaidu mukaan lukien.<br> Ostin v&auml;hitt&auml;ismaksulla sukset ja eilen, vaikka tunsin olevani huonossa kunnossa, menin hiihtelem&auml;&auml;n. Ja illalla olin viel&auml; Allanin kanssa saunassa, mutta ei auttanut. Gennadikin on jo viikon sairaana. Mutta ihan hyv&auml;lt&auml; tuntui maata koko p&auml;iv&auml;n petiss&auml; ja se, ett&auml; sinua passataan niin kuin mokomaa herraa.<br><br> Eilen tuli &auml;iti Suomesta. Taas toi suuren kuormallisen tavaraa sukulaisilta. Nyt voi ainakin viiteen vuoteen olla matkustamatta naapuriin.<br> Toissap&auml;iv&auml;n&auml; olin Sodderissa tulkkauksen lukijana kun Walter Suni, joka on ennen juontanut sit&auml; n&auml;ytelm&auml;&auml;, oli kipe&auml;n&auml;.<br><br> <b>14.2.</b><br> Kuume laski. Aurinkoinen p&auml;iv&auml;. Katoiltakin tippuu. Mutta valitettavasti ei se ole auringon l&auml;mp&ouml;&auml;: v&auml;likatto p&auml;&auml;st&auml;&auml; sis&auml;l&auml;mm&ouml;n ulos. Gennadi huutaa innoissaan &auml;idille:  Katso mit&auml; min&auml; n&auml;in! Ja n&auml;ytt&auml;&auml; j&auml;&auml;puikkoa, jonka nokassa v&auml;lkkyy vesitippa.<br><br> Luin viikon Kansan Uutiset ja nyt jatkan Roquel Kentin kirjan lukemista.<br><br> <b>19.2.</b><br> Olin jo toista p&auml;iv&auml;&auml; poikien kanssa hiiht&auml;m&auml;ss&auml;. Ahmin aurinkoa koko olemuksellani.<br><br> Ensi-illat siirrettiin nelj&auml;ll&auml; p&auml;iv&auml;ll&auml;. Epp Kaidu hermostelee. Sanoi minulle toissap&auml;iv&auml;n&auml;, ett&auml; suotta h&auml;n otti ohjattavakseen Villi kapteenin, kun siin&auml; ei ole edes juonta. Tomberg jatkaa lakkoaan: on poissa Everstin lesken harjoituksista; ja johtokunta pysyy mielipiteess&auml;&auml;n.<br><br> Eilen soitettiin kaupungin puoluekomiteasta ja kutsuttiin minut yhdess&auml; Lankisen kanssa sihteeri Trishkinin luokse, joka on ehdotettu Korkeimpaan Neuvostoon. Lankinen vimmastui: "Sihteeri on nuorempi ja tulkoon h&auml;n luokseni. H&auml;n ei pid&auml; t&auml;llaisesta byrokratiasta. Minusta se tuntui n&auml;yttelij&auml;n koppavuudelta, mutta jospa min&auml; olen jo tottunut siihen, ett&auml; toverit-herrat m&auml;&auml;r&auml;&auml;v&auml;t ja Toivo Ivanovitsh onkin oikeassa? On totta sekin, ett&auml; Lankinen suurena n&auml;yttelij&auml;n&auml;, on niin syventynyt siihen riippumattoman kapteenin rooliin, ett&auml; on unohtanut puoluepamppujen m&auml;&auml;r&auml;&auml;misoikeuden.<br><br> <b>21.2.</b><br> Aamulla oli Villi kapteenin luovutustilaisuus. Esitys kesti 3 tuntia 40 minuuttia. Taiteellisen neuvoston j&auml;senet puhuivat valitettavasta pituudesta ja Lankisen erinomaisesta ty&ouml;st&auml;. Kirjailija Jaakkola kehui esityst&auml; ja sanoi, ett&auml; se synnytt&auml;&auml; hyvi&auml; ajatuksia. Pekka Nikitin muisteli Tarton teatterin esityst&auml; ja muka meill&auml; se ei ole sen hullumpi. Meid&auml;n J&ouml;&ouml;n on ainakin parempi, inhimillisesti ja sis&auml;isesti rikkaampi. Nikitinia ei miellytt&auml;nyt Historiallinen totuus, jota esitt&auml;&auml; Emma Hippel&auml;inen. Vanemuine-teatterissa se hahmo on kuin "jauhos&auml;kill&auml; ly&ouml;ty". Hippel&auml;isell&auml; se on hieman yliampumista.<br><br> Illalla tapahtui l&auml;pimurto ja Epp Kaidu p&auml;&auml;si harjoittelemaan Everstin leske&auml;. Tombergin oli suostuttava Hippel&auml;isen rinnakkaisoloon. Veden kemiallista kaavaa harjoittelee ohjaaja Tsernyshov. Seh&auml;n on taaskin ven&auml;j&auml;n kielell&auml;.<br><br> <b>25.2.</b><br> Jo eilen Villi kapteenin esitys supistui 20 minuutilla. T&auml;n&auml;&auml;n kokoonnumme vain tekstin supistamista varten. Aamulla oli henkil&ouml;kunnan kokous, jossa saimme kuulla, ett&auml; Moskova ei antanut lupaa Joshkar-Olan teatterille tulla Karjalaan ja he, vuorostaan, kielt&auml;ytyv&auml;t ottamasta meit&auml; vastaan.<br> Puhuimme kes&auml;kiertueesta.<br><br> Villi kapteenin ensi-ilta oli 22.2. ja 23.2., armeijamme juhlap&auml;iv&auml;n&auml;, ja esitimme ilmaiseksi sotilaille. Eilisess&auml; esityksess&auml; oli vain puoli katsomoa.<br><br> T&auml;n&auml;&auml;n menee ilta hukkaan, kun N&auml;lgj&auml;rvi kielt&auml;ytyi ottamasta meit&auml; vastaan. Liput eiv&auml;t mene kaupaksi ja kulttuuritalolla meinataan j&auml;rjest&auml;&auml; tilaisuus vaaliehdokkaan kanssa. Ja silloinhan on vaikea vastustaa, kun tilaisuus on poliittinen.<br><br> Manok lauloi t&auml;n&auml;&auml;n p&auml;iv&auml;ll&auml; amat&ouml;&ouml;ritaiteilijoiden katselmuksessa. Melko hyvin.<br><br> <b>26.2.</b><br> Yleis&ouml;&auml; oli t&auml;ysi katsomo Villi kapteeni -esityksess&auml; ja kun kaksi p&auml;iv&auml;&auml; supistettiin teksti&auml;, niin nyt esitys meni 3 tunnissa ja 15 minuutissa ja se oli esitykselle hy&ouml;dyksi.<br><br> <b>28.2.</b><br> <b>Kiertueella Karjalan pohjoispiireiss&auml;</b><br> Saavuimme Louhelle ja esitimme samana p&auml;iv&auml;n&auml;. Ihmisi&auml; oli 52 henke&auml;. Kyseess&auml; on Huvimestari. Olen n&auml;yttelij&auml;n&auml; ja samalla viel&auml; j&auml;rjestysmiehen&auml;, ja huomio menee kaikkeen muuhun. Ja sen takia huonosti muistin tekstini. Voi piru, kun pit&auml;&auml; koko ajan ajatella kukkaroamme, eik&auml; luovaa ty&ouml;t&auml;ni.<br> Otin kiertueelle sukset mukaan ja eilen ehdin nauttia hiiht&auml;misest&auml;.<br><br> J&auml;rjestimme tapaamistilaisuuden paikallisella koululla. Se meni oikein l&auml;mpim&auml;sti. Kerroimme teatterimme historiasta ja ammatistamme. Lausuin Jeseninin runon lopussa. Tietenkin ven&auml;j&auml;n kielell&auml;. Opettajat lupasivat j&auml;rjest&auml;&auml; seuraavalla kerralla retken teatteriesitykseen.<br><br> <b>2.3.</b><br> Olemme jo kolmatta p&auml;iv&auml;&auml; Louhessa. Eilen oli esitys Kiestingiss&auml;. Sali oli t&auml;p&ouml;t&auml;ynn&auml;, mutta jo ensimm&auml;isten repliikkien j&auml;lkeen ymm&auml;rsimme, etteiv&auml;t kuulokkeet toimineet. Ja ven&auml;l&auml;isi&auml; oli katsomossa melko paljon. Piti panna esirippu kiinni. Kuuluttaja joutui siirtym&auml;&auml;n melkein kulisseihin, ett&auml; suoraan kuulisi tapahtumat n&auml;ytt&auml;m&ouml;lt&auml;, kun linja ei toiminut. Mutta ei sek&auml;&auml;n oikein auttanut ja koko esitys meni myttyyn.<br><br> <b>5.3.</b><br> Esitimme sotilaille ja saimme 293 ruplaa. Upseerit j&auml;rjestiv&auml;t illallisen ja kehottivat ker&auml;&auml;m&auml;&auml;n 3 ruplaa miehelt&auml;, ett&auml; sill&auml; j&auml;rjestett&auml;isiin ryypyt. Upseerit j&auml;rjestiv&auml;t teatterin teknilliselle henkil&ouml;kunnalle illallisen erikseen. Muka ei riitt&auml;nyt paikkoja kaikille. Ja lavamiehet olivat suutuksissa meille pitk&auml;&auml;n. Muka halveksimme heit&auml;.<br><br> Eilen oli hyv&auml; esitys Kalevalassa. Katsomo oli ihan t&auml;ynn&auml;.<br> K&auml;vimme Vieno Kettusen kotona ja saunassa. Vienon &auml;iti on muuten hyv&auml; runonlaulajakin.<br> Ja seuraavana p&auml;iv&auml;n&auml; oli esitys Kuusiniemell&auml;.<br><br> <b>6.3.</b><br> Eilen p&auml;iv&auml;esityksess&auml; Pauli Rinne teki kepposen Vienolle ja l&auml;hetti h&auml;net n&auml;ytt&auml;m&ouml;lle ennen aikaa. Vieno vimmastui ja lupasi kostaa. Ja kosto olisi ollut suloinen, jos ei olisi ollut niin karkea. Ensimm&auml;inen n&auml;yt&ouml;s oli jo puoliksi mennyt, kun Orvo toi n&auml;ytt&auml;m&ouml;lle vodkapullon, niin kuin teksti vaatii, ja pullossa piti olla vett&auml;, niin kuin n&auml;ytt&auml;m&ouml;laki vaatii. Mutta kun sankarit rupesivat juopottelemaan kirjailijan mukaan, ilmenikin, ett&auml; pullossa on oikeaa vodkaa. Koko naispuolinen henkil&ouml;kunta tiirasi kulisseista mit&auml; tapahtuu? Yrittiv&auml;t olla nauramatta. Kun tuli toisen kulauksen vuoro, niin Pauli sanoi Pekalle merkillisesti:  &Auml;l&auml; h&auml;t&auml;ile! Mutta urhoollisesti joivat saman verran kuin joivat aina vett&auml;. Sen j&auml;lkeen oli tappelukohtaus. Ja se meni niin railakkaasti, ett&auml; pelk&auml;simme kulissien lent&auml;v&auml;n n&auml;ytt&auml;m&ouml;lt&auml;. J&auml;rjest&auml;j&auml;n&auml; pelk&auml;sin toisesta n&auml;yt&ouml;ksest&auml;. Mutta Pauli, jolla oli eniten teksti&auml;, sanoi kaiken. Hymyili kyll&auml; monessa paikassa, jossa ei ennen hymyillyt.<br> Pauli vuorostaan kosti sill&auml;, ett&auml; Vienon siskon luona, jossa saimme illallisen, ryypp&auml;si liikaa ja oli sen verran Vienon kimpussa, ett&auml; naisen piti potkaista jalkojen v&auml;liin.  Hyv&auml; ett&auml; sattui polveen , sanoi huohottaen Pauli. Illan lopussa jo min&auml;kin vimmastuin Paulille, kun mies ei en&auml;&auml; kontrolloinut itse&auml;&auml;n. Ja Vienolla oli 30-vuotisp&auml;iv&auml;. Ja seuraava aamu oli omistettu onnittelukorteille tytt&ouml;j&auml; varten.<br><br> <b>9.3.</b><br> Naistenp&auml;iv&auml; on takana.<br> Toissap&auml;iv&auml;n&auml; melko hyvin p&auml;&auml;simme Jyskyj&auml;rvelle. Vaikka oli siin&auml;kin pari jyrkk&auml;&auml; m&auml;ke&auml; ja j&auml;&auml;ll&auml;, jonka kautta menimme yli joen, oli paksulti vett&auml;. Hiukan pelotti. Ja illalla jo satoi ja nyt pelk&auml;&auml;mme, ettemme p&auml;&auml;se kyl&auml;st&auml; takaisin. Jyskyj&auml;rvell&auml; oli tietenkin katsomo t&auml;ynn&auml; illalla ja p&auml;iv&auml;esitykseen j&auml;i myym&auml;tt&auml; vain 9 lippua.<br><br> 7. p&auml;iv&auml;n&auml; j&auml;rjestimme juhlaillallisen naisille. Ja siit&auml; tuli kuulemma hyv&auml;. Alkoi siit&auml;, ett&auml; naiset saivat istua yhdess&auml; nurkassa ja miehet leikkasivat leip&auml;&auml;, aukaisivat s&auml;ilykepurkkeja ja pulloja. Sitten jokaisen naisen k&auml;teen tuotiin pikarit ja miehet tulivat kaatamaan punaista ja valkoista... Kolme kertaa hurrasimme ja lauloimme orkesterin tapaan.<br> Ensimm&auml;inen puheenvuoro annettiin, tietenkin, puoluesihteerille, siis minulle, ja min&auml; lausuin sepitt&auml;m&auml;ni runon. Runossa toistui monta kertaa lause, ett&auml; mielell&auml;ni muuttuisin naiseksi, jos olisi Jumalan tahto, jos en rakastaisi heit&auml; miehen&auml;. Vaihtaisin alusvaatteet silkkiin ja kiinankreppiin. Mielell&auml;ni muuttuisin naiseksi, jos ei olisi keitti&ouml;it&auml; ja pyykinpesemist&auml;, jos ei olisi gynekologia ja sen kuuluisaa tutkimustuolia ja jos ei naisilla olisi heikon sukupuolen mainetta. Min&auml; mielell&auml;ni muuttuisin naiseksi ja menett&auml;isin kaikki miehen ominaisuudet!<br> Mutta kyll&auml; paikalliset miehet yrittiv&auml;t parastaan, kun kaikki olivat humalassa seuraavanakin p&auml;iv&auml;n&auml;.<br><br> Esitys oli Songassa, josta emme oikein pid&auml;. Siell&auml; on paljon valkoven&auml;l&auml;isi&auml; eik&auml; mink&auml;&auml;nlaista kuria. T&auml;ss&auml; kyl&auml;ss&auml; muutama vuosi takaperin, kun esitimme Puut kuolevat pystyyn, n&auml;ytt&auml;m&ouml;lle nousi er&auml;s juovuksissa oleva mies puukko k&auml;dess&auml;. V&auml;h&auml;ll&auml; piti, ettei puukottanut Orvo Bj&ouml;rnist&auml;.<br><br> <b>10.3.</b><br> Orvo t&auml;ss&auml; ehdottaa, ett&auml; kirjoittaisin p&auml;iv&auml;kirjaani, ett&auml; t&auml;&auml;ll&auml; Paanaj&auml;rvell&auml; on tiedossa t&auml;n&auml; iltana "hyv&auml; luu koluttavaksi". Se on siis v&auml;&auml;r&auml;jalkainen, laiha ja juopunut rouva, joka tarjoaa itse&auml;&auml;n. Mutta t&auml;ytyy olla oikein n&auml;lk&auml;inen, ett&auml; sellainen luu kelpaisi.<br><br> Paanaj&auml;rven uuteen kyl&auml;&auml;n, joka on parin kilometrin p&auml;&auml;ss&auml; vanhasta kyl&auml;st&auml;, on rakennettu uusi kulttuuritalo, mutta helvetin pieni n&auml;ytt&auml;m&ouml; ja ilman p&auml;&auml;sy&auml; toisiin huoneisiin ja ulos. Siis ei toilettiinkaan p&auml;&auml;se kuin vain v&auml;liajalla. Ja sekin paikka on tietenkin ulkona. Ihmetell&auml; t&auml;ytyy, kenen k&auml;sialaa on n&auml;itten kulttuuritalojen piirustukset. Vanhat karjalaiset vanhasta kyl&auml;st&auml; eiv&auml;t haluakaan k&auml;yd&auml; t&auml;&auml;ll&auml;.<br><br> <b>11.3.</b><br> Esitimme vanhassa klubissa ja sali oli t&auml;p&ouml;t&auml;ynn&auml;! Soitimme t&auml;n&auml;&auml;n Sommalle ja saatuamme tiet&auml;&auml;, ett&auml; siell&auml; on myyty vain 15 lippua, peruimme esityksen siell&auml; ja p&auml;&auml;timme esitt&auml;&auml; Paanaj&auml;rven uudessa klubissa. Sommalle ilmoitimme, ett&auml; jos siell&auml; myyd&auml;&auml;n lippuja vaikka puoli salia, niin esit&auml;mme p&auml;iv&auml;esityksen.<br><br> Huonosti ovat asiat &Auml;yn&auml;koskella. K&auml;vi siivooja sielt&auml; ja kertoi, ett&auml; ty&ouml;l&auml;iset el&auml;v&auml;t kehnosti. Enimm&auml;kseen Valkoven&auml;j&auml;lt&auml; tulleita. Ryypp&auml;&auml;v&auml;t ja varastelevat toisiltaan.<br><br> K&auml;vin saunassa. Pienet tilat ja paljon kiroilevia miehi&auml;, jotka eiv&auml;t v&auml;lit&auml; lasten l&auml;sn&auml;olosta.<br><br> <b>13.3.</b><br> Olemme pikajunassa Murmansk Moskova.<br> Eilen aamulla esitimme kuitenkin Sommalla, jonne ker&auml;&auml;ntyi yht&auml;kki&auml; yleis&ouml;&auml;. Just ja just p&auml;&auml;simme Paanaj&auml;rven kohdalla yli joen. Vett&auml; oli j&auml;&auml;n p&auml;&auml;ll&auml; melkoisesti ja tie oli mustana. Y&ouml;n vietimme Kemin hotellissa. Emme esit&auml; n&auml;in suurissa paikoissa. Emme usko, ett&auml; yleis&ouml; tulee.<br><br> <b>15.3.</b><br> Petroskoissa oli illanvietto, joka oli omistettu Galina Sergejevna Biskelle, geologian professorille ja Manok-yhtyeen yst&auml;v&auml;lle.<br> Vlasova oli niin mieliss&auml;&auml;n, ett&auml; ihan nyki minua. Kertoi, ett&auml; sai helvetti&auml; ministerilt&auml;, kun esit&auml;mme n&auml;in usein ven&auml;j&auml;n kielell&auml;.<br><br> Illalla esitin Eduardia Huvimestarissa.<br><br> <b>17.3.</b><br> Aamulla oli Anita-sadun harjoitukset. Sitten tuli 40. koulusta opettaja, joka kiitti eilisest&auml; esiintymisest&auml; koulussa. Siell&auml; olivat Emma Hippel&auml;inen, Aleksanteri Shtshelin, Pauli Rinne, Orvo Bj&ouml;rninen, Pekka Mikshijev ja Vieno Kettunen, Antero Lehmus ja min&auml; raukka. Muistelimme teatterimme historiaa, Suomen matkaa, Pauli ja Orvo muistelivat elokuvafilmauksia ja lopussa lauloimme.<br><br> Huomenna on tilip&auml;iv&auml;, mutta t&auml;n&auml;&auml;n kotona ei ole edes ruokaakaan. Onneksi lainasin pari ruplaa. En ehtinyt sy&ouml;d&auml; kunnolla, kun piti juosta puolueaktiiviin.<br><br> <b>Puolueen Karjalan aluekomitean toimintaselostus</b>. Puhuu ensimm&auml;inen sihteeri Ivan Senjkin. Puheen aiheena on Puolueen XXVI aluekonferenssin p&auml;&auml;t&ouml;sten toteuttaminen.<br><br> Sali oli jo t&auml;p&ouml;t&auml;ynn&auml;, kun tulin j&auml;mptisti alkuun. Mutta jo puolentunnin kuluttua huomasin, ett&auml; ainakin yksi kymmenest&auml; nukkuu. Kulttuuriministerikin istuu minun l&auml;hettyvill&auml;ni ja torkkuu. Raskas taakka on valtiollinen ura!<br> Tuli mieleen kysymykseni Toivo Lankiselle:  Milt&auml; tuntuu Korkean Neuvoston j&auml;senen&auml; oleminen? Lankinen kertoi, ett&auml; kerran jo h&auml;nelt&auml; samaa kysyi er&auml;s mies ja "kun vastasin h&auml;nelle, ettei tunnu milt&auml;k&auml;&auml;n, mies kovasti ihmetteli".<br><br> Ivan Iljitsh puhuu kulttuurilaitoksistakin, joitten pit&auml;isi muuttaa ty&ouml;j&auml;rjestyst&auml;&auml;n, kun ty&ouml;viikkoon tulee kaksi vapaap&auml;iv&auml;&auml;. Nyt tulee informaatiota, jonka on valmistanutkin n&auml;in v&auml;synyt ministerimme: vuonna 1966 on esitetty 1482 teatteri- ja konserttij&auml;rjest&ouml;jen esityst&auml;. Niiss&auml; on ollut 300 000 katsojaa. "Suuri merkitys oli Suomalaisen teatterin vierailulla Suomessa!" totesi puolueemme sihteeri.<br><br> Uudessa tekstin kappaleessa oli siit&auml;, ettei 20 % kutsuntaik&auml;sist&auml; nuorista ole edes 8 luokan sivistyst&auml;.<br><br> Ministeri p&auml;&auml;tti, ett&auml; kulttuurista ei kai puhuta enemp&auml;&auml; ja h&auml;n voisi menn&auml; kotiinp&auml;in, mutta oliko ovi pantu kiinni vai seisoiko joku ovessa, eik&auml; p&auml;&auml;st&auml;nyt,  ministerimme kompuroi takaisin paikallensa.<br><br> Seuraavassa puheen kappaleessa ilmoitettiin, ett&auml; johtokunnan riveiss&auml; ei ole riitt&auml;v&auml;sti paikallisten kansallisuuksien edustajia.<br> Vuonna 1966 puolueesta on vapautettu 282 j&auml;sent&auml;. Kaikkiaan Karjalassamme on 34 464 kommunistia.<br><br> On tarpeen rakentaa uusi tartuntatautien sairaala. Sairailta tuli kirje, jossa he ehdottavat p&auml;&auml;llyst&ouml;lle muuttamaan vaikka v&auml;h&auml;ksi aikaa t&auml;h&auml;n sairaalaan vuoden kylmimpin&auml; aikoina. Rakennus on jo yli 100 vuotta vanha ja se on puinen. <br> "Aineellisen perustan k&ouml;yhyys pid&auml;tt&auml;&auml; terveyshuollon kehityst&auml;. Me ruokimme sairaita vuorokaudessa 96 kopeekan edest&auml;, mutta turska alkaa olla sairaille vastenmielist&auml;. Sairaaloitten johtajat oikeutetusti vaativat halvempia ruokatarpeita. Enemm&auml;n hedelmi&auml; ja kasviksia!" ehdotti puolueemme pamppu.<br><br> Koulun nro 30 johtaja puhui siit&auml;, ett&auml; esteettinen kasvatus on ruohontasolla. Ei ole yhteytt&auml; teattereihin. Ajattelin itsekseni: kenen puoleen oikein t&auml;ytyy k&auml;&auml;nty&auml; t&auml;m&auml;n ongelman ratkaisemiseksi? N&auml;yttelij&auml;t tuskinpa voivat ratkaista sit&auml;. Koulujahan on paljon! Ja n&auml;yttelij&ouml;idenkin keskuudessa on harvoin ihmisi&auml;, jotka p&auml;rj&auml;isiv&auml;t siin&auml;.<br> Muuten eilen olimme koulussa nro 40 ja tunnustimme, ettemme pysty j&auml;rjest&auml;m&auml;&auml;n vakituista esteettist&auml; kasvatusta. Ei ole osaamista eik&auml; aikaa.<br><br> <b>1.4. Leningrad</b><br> Toissap&auml;iv&auml;n&auml; k&auml;vimme Saimaan kanavalla. Katsomo oli t&auml;ynn&auml; ja nauroivat niin kun eiv&auml;t koskaan olisi n&auml;hneet Virtasten ja Lahtisten -tapaista esityst&auml;. Vaikka olihan siell&auml; esitetty elokuvakin t&auml;st&auml; n&auml;ytelm&auml;st&auml;. Meid&auml;n pojat ja tyt&ouml;t saivat taas kuulakyni&auml; ja Emma pisti piiloon valkoisen paidankin.<br><br> Viipurin hotelli on kamala paikka. Suuret likaiset huoneet ja koko hotelli t&auml;ynn&auml; humalaisia. Matkan varrella esitimme Toksovassakin. Klubi on likaisessa kunnossa olevassa pieness&auml; kirkossa.<br><br> <b>3.4.</b><br> Ja taas olemme junassa, mutta nyt matkalla kotiinp&auml;in. Tai oikeastaan kerrankin menemme Petroskoin ohi. Olemme Manokin porukalla matkalla Murmanskiin. Vaimot saavat vain vilkuttaa. Antero, Orvo ja Ensio tulevat kyytiin Petroskoissa.<br><br> Toissap&auml;iv&auml;n&auml; olimme Koltushissa (Keltossa)  140 ruplaa, ja eilen Kuzmalovassa (Kuismalassa)  174 ruplaa. Inkeril&auml;iset ihan nauttivat esityksist&auml;.<br><br> <b>4.4.</b><br> Manok esiintyi Murmanskin televisiossa ja y&ouml;n olimme hotellissa.<br><br> <b>6.4.</b><br> Olen taas kotona. Matka kesti 18 tuntia pikajunalla. Ohjelmisto oli seuraava: Pojat ne loikkii, Merikannon Kev&auml;t ven&auml;j&auml;n kielell&auml;, Kuparisepp&auml;, Kiiskon suudo karjalankielell&auml;, Dunajevskin Aamulaulu, Ankapoika, Haukkui koirat hanakasti (latvialainen laulu ven&auml;j&auml;n kielell&auml;), Tukkijoen lauluja, Rakastan el&auml;m&auml;&auml;. Saimme viel&auml; yhden kunniakirjan ja Murmanskin 50-vuotisjuhlan kunniaksi ly&ouml;dyn painavan metallista valetun merkin. Ja punaviininryypyt.<br><br> Raija l&auml;htee t&ouml;ihin, siis konserttiin, ja min&auml; panen pojat nukkumaan.<br><br> <b>10.4.</b><br> Toissap&auml;iv&auml;n&auml; oli Villi kapteeni ja eilen Nelj&auml;s nikama. Villi&auml; kapteenia oli katsomassa melkein t&auml;ysi sali. Oli kriitikko Moskovastakin. H&auml;n haukkui n&auml;ytelm&auml;nkirjailijaa, ohjaajaa ja lavastajaa; Pekkakin sai nuhteita.<br><br> <b>13.4.</b><br> <b>Amat&ouml;&ouml;ritaiteilijoiden katselmus Leningradissa</b><br> Leningrad. Kijevskaja-hotelli. &Auml;&auml;ni on viel&auml; piipussa. Silloin kun pit&auml;isi laulaa tosissaan, niin se pett&auml;&auml;. Eilen kun tulimme Leningradiin, l&auml;ksin Eremitaasiin. En ollut siell&auml; vuosia. Nautin taiteesta ja muistelin opintovuosia.<br><br> T&auml;n&auml;&auml;n laulamme Rubinshteinin kadulla, 13. Osallistumme amat&ouml;&ouml;rikatselmuksen vy&ouml;hykekilpailuun, johon osallistuu 150 osanottajaa. Puolueemme aluekomiteasta on mukana Anatoli Prokujev, ministerimme ja ainakin viisi henke&auml; Kansan luovanty&ouml;n talosta. Konsertin ohjaajana on Kanteleen johtaja Semjon Karp. Kilpailemme kymmenen p&auml;iv&auml;&auml;.<br><br> <b>16.4.</b><br> Leningradissa saimme kaikki mahdolliset "kunnianimet". Yleens&auml; karjalaisten konsertti Karpin ohjaamana oli n&auml;ht&auml;vyys.<br><br> Teatteri tuli Pyh&auml;j&auml;rven matkalta kuivin suin. Lippuja oli myyty 25 ja kielt&auml;ydyimme esitt&auml;m&auml;st&auml;. 150 kilometrin lenkki meni tyhj&auml;&auml;n. Veden kemiallisen kaavan ensi-ilta ei lis&auml;nnyt mainetta teatterille. Hiukan pelk&auml;&auml;n, ettei Everstin leski -esityksest&auml;k&auml;&auml;n tule mit&auml;&auml;n erikoista. Eik&auml; Haimin ohjaama Erikoisl&auml;hettil&auml;sk&auml;&auml;n kaunista ohjelmistoa. <br><br> Kotona poikamme ovat tulleet ihan villeiksi...<br><br> <b>19.4.</b><br> Leningradissa p&auml;&auml;simme loppukilpailuer&auml;&auml;n. Yhden laulun takia odotimme puolip&auml;iv&auml;&auml; p&auml;&auml;semist&auml; n&auml;ytt&auml;m&ouml;lle ja kun tuli meid&auml;n vuoromme, niin sanottiin, ettei laulaa tarvitsekaan. Katsoimme kahtena iltana esityksi&auml; Pushkinin teatterissa ja Komediateatterissa.<br><br> Amat&ouml;&ouml;rikatselmuksesta haluaisin panna muistiin er&auml;&auml;n kolhoosilaisten kuoron esiintymisen. Se oli yhden kolhoosin kuoro, jossa oli mukana kolhoosin puheenjohtajanainen, Sosialistisen Ty&ouml;n sankari, jonkun valtionpalkinnon laureatus. Tukeva nainen, jolla hiukan k&auml;risev&auml; &auml;&auml;ni. Muuten kolhooseista oli monta kuoroa ja minusta se on hyv&auml; merkki.<br><br> <b>21.4.</b><br> Petroskoin asemalla meit&auml; kukitettiin pitk&auml;st&auml; aikaa. El&auml;vi&auml; kukkia!<br> Eilen Leningradissa mainiosti esiintyi veps&auml;l&auml;inen Soutj&auml;rvenkuoro. Hyvin otettiin vastaan Onegatehtaan laulava ty&ouml;mies Malyshev, joka lauloi rekilauluja, tsastushkoja. Suosiota sai segezhalainen tanssiyhtye. Me, siis Manok-yhtyeemme, saimme laureatuksen arvonimen.<br> Meid&auml;t pyydettiin viel&auml; kerran n&auml;ytt&auml;m&ouml;lle Kuparisep&auml;n j&auml;lkeen ja me mielell&auml;mme "haukuimme" latvialaisen laulun ven&auml;j&auml;n kielell&auml;.<br><br> Arkip&auml;iv&auml;t tulivat taas!<br><br> <b>23.4.</b><br> Levitanin pramea &auml;&auml;ni taas h&auml;tk&auml;hdytti. Avaruudessa on Sojuz-I eversti-insin&ouml;&ouml;ri Komarovin miehitt&auml;m&auml;n&auml;. Eilen illalla, kun tulimme Spasskaja gubasta Hyvien palvelujen toimiston kanssa, jolla tienasimme 68 ruplaa, se avaruusmies oli matkalla avaruuskent&auml;lle. <br><br> Eilen p&auml;iv&auml;ll&auml; oli Matami Pelottoman TV-harjoitus. Se merkitsee sit&auml;, ett&auml; esitys kuolee siihen. T&auml;n&auml;&auml;n aamulla se Matami Peloton esitet&auml;&auml;n ja illalla on Villi kapteeni -esitys. Ja v&auml;lill&auml; harjoittelemme TV:ss&auml; Shatrovin kirjoittamaa 6. p&auml;iv&auml; hein&auml;kuuta (Shestoje ijulja).<br><br> <b>24.4.</b><br> Komarov ei palannutkaan silt&auml; matkalta, kuoli avaruudessa. Tuntui silt&auml;, kun joku hyvin kallis ja l&auml;heinen j&auml;tti t&auml;m&auml;n maailman. Suomi ilmoitti, ett&auml; avaruuteen oli ment&auml;v&auml; monen miehen ja siell&auml; heid&auml;n piti ker&auml;&auml;nty&auml; Komarovin alukseen, mutta ei... Meik&auml;l&auml;iset, niin kuin aina, ovat vaiti.<br><br> Teatterissa Vlasova yritti puhua Haimille, ett&auml; h&auml;nelt&auml; puuttuu henkil&ouml;kunnan kasvattajan taipumuksia. Muttei mies usko.<br><br> <b>25.4.</b><br> Epp Kaidu kertoi siit&auml;, ett&auml; Vanemuine-teatteri otettiin hyvin vastaan Kremlin teatterissa, mutta eiv&auml;t saaneet Leninin palkintoa, siksi kun toinen ehdokas, Ruben Simonov, on vanha, jo 72-vuotias, ja p&auml;&auml;tettiin antaa se palkinto h&auml;nelle koko h&auml;nen uransa ansiosta. Epp harmittelee my&ouml;s, ettei ole aikaa pys&auml;hty&auml; ja ajatella; arki vet&auml;&auml; puoleensa.<br><br> Geologit perustivat Dokembrina vapaa-ajan klubin. Se auttaa meit&auml;kin p&auml;&auml;sem&auml;&auml;n arjesta irti. P&auml;&auml;timme etsi&auml; vaikka pienen m&auml;&auml;r&auml;n lauluja, joissa olisi sit&auml;  neuvostoliittolaista tervett&auml; seksi&auml; , pienen m&auml;&auml;r&auml;n "antipoliittisia lauluja", pienen m&auml;&auml;r&auml;n lauluja kitaran s&auml;estyksell&auml; purjeista ja meren kuohuista ja tuntui, ett&auml; saamme raitista ilmaa keuhkoihimme ja sieluihimme...<br><br> Mauri Reutsalo l&auml;hetti meille kirjeen, jossa kertoi odottavansa 8 poikaa Juhannusp&auml;iville.<br><br> <b>28.4.</b><br> Eilen oli yhteinen taidekollektiivien puoluekokous: Suomalainen teatterimme, Kantele, Musiikkiteatteri, taiteilijat ja s&auml;velt&auml;j&auml;t mukana. Aluekomitean sihteeri Anatoli Prokujev haukkui meid&auml;n Veden kemiallinen kaava -esityst&auml;.<br> Ja t&auml;n&auml;&auml;n on Everstin lesken luovutus. Monesta tuntuu, ettei ainakaan t&auml;t&auml; esityst&auml; vied&auml; piireihin: yksinkertaisesti eiv&auml;t ymm&auml;rr&auml;!<br><br> <b>1.5. VAPPU!</b><br> Koko perheell&auml;mme olimme kulkueessa. Mutta l&auml;mp&ouml;isten p&auml;ivien j&auml;lkeen tuli kylm&auml;. Aamulla oli -2 pakkasta. Ja kuitenkin teatterilaisia kokoontui sen verran, ett&auml; korokkeeltakin huomattiin ja kuulimme kova&auml;&auml;nisist&auml;:  Vapputervehdys Valtion suomalaiselle teatterille! Erikoiselta tuntui. Se oli niin odottamatonta, ett&auml; vastasimme hyvin arkaillen.<br><br> Pari p&auml;iv&auml;&auml; sitten meid&auml;t oli kutsuttu aluekomiteaan ja sanottu, ett&auml; Veden kemiallinen kaava on poistettava ohjelmistosta. Mikko Kiurun luokse kutsuttiin puolueen aluekomitean kulttuuriosaston johtaja Kudrjavseva, Haimi, Vlasova, Zvezdin, kaupunginjohtaja Sepsjakov, filharmonian johtaja, ministeri&ouml;st&auml;mme Stanislav Kolosjonok, kirjailijaliiton puheenjohtaja Antti Timonen, lehtimies Vsevolod Ivanov ja Anatoli Prokujev. Haukkumisen aloitti ministeri Lev Kolmovski. Haimi sanoi siihen vain, ettei vastaan l&ouml;ydy sanoja. Kiuru hyvin painavasti lis&auml;si, ett&auml; jos viel&auml; kerran sattuu samanlaista niin... ymm&auml;rretteh&auml;n itse?<br><br> 29. p&auml;iv&auml;n&auml; huhtikuuta oli Everstin lesken ensi-ilta.<br> Kaupungin puoluekomitean sihteeri Anna Rybakova kysyi Vlasovalta, ett&auml; mit&auml; varten te sellaisen n&auml;ytelm&auml;n otitte ohjelmistoon? Vlasova osuvasti sanoi vain, ettei miss&auml;&auml;n muualla n&auml;e pikkuporvarillisuuden kritiikki&auml;, miksei sitten teatterissa? Kiuru sanoi siihen vain, ettemme kovasti mainostaisi sit&auml;.<br> Veden kaava -n&auml;ytelm&auml;n kirjoittaja, ammatiltaan arkkitehti, joka pelasti sodan j&auml;lkeen Shemeikan patsaan Sortavalassa, Vjatsheslav Kornev, sai n&auml;in&auml; p&auml;ivin&auml; onnittelut 50-vuotisjuhlan kunniaksi ja meilt&auml; tiedot n&auml;ytelm&auml;n kritiikist&auml;. Ja nyt, Vappuna, aluekomitean propagandaosaston johtaja huutaa korokkeelta tervehdyksen Suomalaiselle teatterille?<br><br> <b>9.5.</b><br> Voiton p&auml;iv&auml; oli l&auml;mmin. P&auml;iv&auml;ll&auml; esitimme ilmaiseksi sotilaille Hyvien palvelujen toimiston ven&auml;j&auml;n kielell&auml; ja illalla oli Huvimestari.<br><br> N&auml;in&auml; p&auml;ivin&auml; esitimme:<br> 30.4. p&auml;iv&auml;ll&auml; ven&auml;j&auml;nkielinen lasten esitys Robotti Rops; illalla Veden kemiallinen kaava, my&ouml;s ven&auml;j&auml;n kielell&auml;;<br> 1.5. Everstin leski; <br> 2.5. aamulla ja illalla Viisas neitsyt;<br> 6.5. Hyvien palvelujen toimisto ven&auml;j&auml;n kielell&auml;;<br> 7.5. Nelj&auml;s nikama, televisioesitys;<br> 8.5. piti olla Everstin leski, mutta soitettiin aluekomiteasta ja ilmoitettiin, ettei se mik&auml;&auml;n juhla-aaton esitys ole ja vaihdettiin Villiin kapteeniin.<br> Juhlap&auml;iv&auml;n&auml; Huvimestaria oli katsomassa noin 50 henke&auml;. Viisas neitsyt Pr&auml;&auml;s&auml;ss&auml; peruttiin.<br><br> 7.5. juhlimme n&auml;yttelij&auml;kodissa molempia valtiomme juhlia. Min&auml; sain palkkionkin, 20 ruplaa, ja ostin sill&auml; huuliharpun, kun sit&auml; tarvittiin siihen TV-esitykseen...<br><br> Suomen Turun radiosta k&auml;vi mies, joka kertoi, ett&auml; on kuullut jo aikoja sitten, ett&auml; lauluporukkamme tulee esiintym&auml;&auml;n Saimaan kanavalle ja radio nauhoittaa. Haimi my&ouml;s tiesi siit&auml;, muttei puhunut meille mit&auml;&auml;n.<br><br> Pauli Rinne l&auml;hti Toivo Lankisen kanssa Tshekkoslovakiaan palkkioksi siit&auml; hyv&auml;st&auml; ty&ouml;st&auml;, jota he molemmat tekiv&auml;t apekin n&auml;ytelm&auml;ss&auml;. Harjoittelemme lauluja ilman Paulia. Kes&auml;matka on tulossa.<br><br> <b>11.5.</b><br> T&auml;n&auml;&auml;n esitimme Villi&auml; kapteenia vanhemmille koululaisille. Oli v&auml;lit&ouml;n ja hyv&auml; yleis&ouml;. Vaikka esitys kesti kolme ja puoli tuntia, huusivat jostain syyst&auml;  Bis! <br><br> Valkoinen rutto -esityksen muistiharjoitus ja illalla sen esitt&auml;minen TV:ss&auml;.<br><br> Meid&auml;t Lundin ja Laineen kanssa yritet&auml;&auml;n pist&auml;&auml; siihen Veden kaava -esitykseen. Ohjaaja Tshernyshov lupaa kuudessa harjoituksessa muuttaa esityst&auml; niin, ett&auml; saisimme luvan esitt&auml;&auml;. T&auml;n&auml;&auml;n on kutsuttu Kornevin 50-vuotisjuhlaan esityksen ensimm&auml;inen kokoonpano. Kirjailijalle se oli tietenkin isku!<br><br> <b>12.5.</b><br> Aamulla olin tasavaltamme ideologiaty&ouml;ntekij&ouml;iden kokouksessa, johon osallistuivat piirikomiteoiden sihteerit, aluekomitean ja kaupunginkomiteoiden ty&ouml;ntekij&auml;t, kirjailijat, taidety&ouml;ntekij&ouml;idenliittojen johtajat ja puoluesihteerit. Taas haukuttiin Veden kemiallista kaavaa. Mihail Kiuru, joka teki selostuksen ja kertoi samantyyppisest&auml; kokouksesta Moskovassa, mainitsi, ett&auml; siell&auml; kritisoitiin Rozovin Perinteinen kokoontuminen -n&auml;ytelm&auml;&auml; ja joku kenraaleista haukkui Smuulin Everstin leske&auml;.<br> Minua naurattaa, kun ihmiset n&auml;inkin korkeatasoisissa kokouksissa ryppyilev&auml;t suojaten henkil&ouml;kohtaisia intressej&auml;.<br><br> Kiuru kehotti teroittamaan meid&auml;n ideologista asettamme!  Meill&auml; Karjalassa on sit&auml; varten Progress-niminen kustantamo , sanoi Kiuru. Mit&auml; h&auml;n sill&auml;kin? Kertoi my&ouml;s, ett&auml; Suomeen ovat l&auml;hd&ouml;ss&auml; mieslauluyhtye ja Kantele. <br><br> Illalla luimme Antti Timosen n&auml;ytelm&auml;&auml; Otatko miut, Karjalan mua? Karjalamme tapahtumia vuosina 1918 1922...<br><br> <b>15.5.</b><br> On vapaa p&auml;iv&auml;, mutta lauluryhm&auml;mme harjoittelee. Suomen ohjelmaa tulivat hyv&auml;ksym&auml;&auml;n aluekomitean sihteeri Mihail Kiuru, varakulttuuriministeri Juho Miettinen, Ven&auml;l&auml;isen teatterin p&auml;&auml;ohjaaja Ivan Petrov ja teatterilaisista Toivo Lankinen, Toivo Haimi ja Anna Vlasova. Miellytti! Lupasivat tulla katsomaan viel&auml; kerran ennen l&auml;ht&ouml;&auml;. Meinaamme j&auml;rjest&auml;&auml; esiintymisen ennen l&auml;ht&ouml;&auml; yst&auml;vi&auml; varten. <br> Menimme Ahvosen kanssa saunaan harjoitusten j&auml;lkeen.<br><br> Saimme 6. p&auml;iv&auml;n&auml; hein&auml;kuuta -TV-esityksest&auml; kauhean suuret rahat.<br><br> Eilen Semjon Karp ja t&auml;n&auml;&auml;n Anna Vlasova kertoivat, ett&auml; minut on ehdotettu l&auml;htem&auml;&auml;n Suomeen elokuun ja syyskuun vaihteessa Kantele-yhtyeen kanssa. On laulettava ohjelmassa ja oltava spiikkarina. Suostuin.<br><br> <b>23.5.</b><br> Manok harjoittelee aamuisin. Sen j&auml;lkeen harjoittelemme sit&auml; Veden kaavan uutta versiota ja Viisasta neitsytt&auml; matkaa varten...<br> Ministeri&ouml;ss&auml; puhutaan siit&auml;, ett&auml; jos Hall l&auml;htee lauluryhm&auml;n kanssa ja sitten Kanteleen kanssa, niin voi synty&auml; kysymyksi&auml;, ett&auml; eik&ouml; siell&auml; muita suomalaisia olekaan?<br><br> <b>25.5.</b><br> Eilen oli Raijan syntym&auml;p&auml;iv&auml;. Samana p&auml;iv&auml;n&auml; oli Tombergin, Laineen, Lundin ja minun ensi-ilta Veden kaava -n&auml;ytelm&auml;ss&auml;, joka tapahtui S&auml;ps&auml;ss&auml;. Oli 42 henke&auml; katsomassa. N&auml;ytt&auml;m&ouml; oli t&auml;ynn&auml; s&auml;nkyj&auml; ja n&auml;yttelij&ouml;ille ei oikeastaan l&ouml;ytynyt tilaa. <br><br> T&auml;n&auml;&auml;n oli aamulla luento: Suuri Lokakuu ja kansallisuusongelmien ratkaiseminen Neuvostoliitossa. Luennoitsijana oli Kasvatustieteellisen instituutin opettaja J. N. Falin. Puhui enemm&auml;n Karjalastamme, kieliongelmista ja vuosista 1919 20. Sile&auml;sti meni, eik&auml; kukaan yritt&auml;nytk&auml;&auml;n kysy&auml; mit&auml;&auml;n. Selv&auml; kuin juna!<br> Sitten me lauloimme ja ehdin viel&auml; luovuttaa vertakin 220 grammaa. Sain rintamerkin, p&auml;iv&auml;llisen ja vapaap&auml;iv&auml;n, joita en ole ennen saanut. Ja 16.30 oli l&auml;ht&ouml; Kutizhmaan Veden kaavan kanssa.<br><br> <b>27.5.</b><br> Olemme taas Leningradissa. Viipuri-hotelli. Olemme Ahvosen kanssa huoneessa nro 597. Tulimme aamulla ja ehdimme esitt&auml;&auml; Viisaan neitsyen Vartenm&auml;ell&auml;. Saimme 120 ruplaa. Se puhuu siit&auml;, ett&auml; katsomo oli melkein t&auml;ynn&auml;. Jouduin t&auml;h&auml;nkin esitykseen.<br><br> Eilen aamulla oli taas puoluej&auml;rjest&ouml;n vuosikokous ja vaalit. Mutta kun kerran kaupunginkomiteassa on p&auml;&auml;tetty, ett&auml; minun on oltava n&auml;iss&auml; teht&auml;viss&auml;, niin ne vaalit tietenkin p&auml;&auml;ttyiv&auml;tkin m&auml;&auml;r&auml;yksen mukaan. "Kasvata uusi nuori puoluej&auml;sen, niin p&auml;&auml;set sitten pois", sanottiin minulle.<br><br> Toissap&auml;iv&auml;n&auml; Vlasova yritti puhua meille Darjan kanssa, ett&auml; Haimia t&auml;ytyy suojella. Karpova kyll&auml; vastasi, ett&auml; se ei auta ty&ouml;n edistymist&auml;.<br><br> <b>29.5.</b><br> Esitimme Leningradin alueen Kuismalassa ja viel&auml; sirkuksen j&auml;lkeen. Saimme kuitenkin 80 ruplaa. Kyll&auml; se v&auml;h&auml;lt&auml; tuntuu, kun ajattelee kallista hyv&auml;&auml; hotellia. Nukumme kuin herrat ainakin, ja niin paljon kuin jaksamme. Ja aamiaisen j&auml;lkeen pelaamme preferenssi&auml; Nevkan rannoilla, sitten on lounas ja, kylm&auml;n suihkun j&auml;lkeen, tunnin luen romaania. Ja vasta sitten nukun kolme nelj&auml; tuntia ty&ouml;ss&auml;, ilman sit&auml; ei kai paratiisissakaan kest&auml;isi.<br><br> <b>30.5.</b><br> Eilen olimme Toksovassa, saimme 98 ruplaa, vaikka ei katsomo ollut t&auml;ynn&auml;. Ja kyll&auml; piti olla paskainen klubi. Virtsalle haisi joka paikassa. Mutta yleis&ouml; oli hyvin mukana.<br><br> <b>1.6.</b><br> Voi kun l&auml;mmin kes&auml;nalku! Sielu ja huokoset auki. Huomenna pit&auml;isi muistaa l&auml;hett&auml;&auml; &auml;idilleni syntym&auml;p&auml;iv&auml;onnittelut. <br> Tulimme kolme tuntia sitten Viipurista. Lauloimme eilen Saimaan kanavan rakentajille Yst&auml;vyysillanvietossa. Suomen Yleisradio nauhoitti. Konsertin aloitti suomalainen viihdeorkesteri, jota johti se kuuluisa Lehtinen, jonka Letka-jenkka meni ymp&auml;ri maata. Lauloi Katri Helena, my&ouml;s kuuluisuus! Ja nyt menemme Kelttoon.<br><br> <b>3.6.</b><br> Toissap&auml;iv&auml;n&auml; saimme Keltossa yli 100 ruplaa. K&auml;vin katsomassa sit&auml; kuuluisaa Pavlovin koiran patsasta. Koiri&auml; h&auml;n kyll&auml; paljon r&auml;&auml;kk&auml;si.<br><br> Eilen olimme Volossovassa. Saimme vain 70 ruplaa. Mutta t&auml;n&auml;&auml;n on p&auml;iv&auml;, joka saisi j&auml;&auml;d&auml; muistiin t&auml;st&auml; matkasta. Runollisen kaunis paikka, se kuuluisa ihana puisto Leningradin l&auml;hell&auml;, kymmeni&auml; siltoja.<br> Esitimme kes&auml;teatterirakennuksessa, johon mahtuisi 500 ihmist&auml;, mutta meit&auml; tuli kuuntelemaan ja katsomaan noin 300. Suomalaisia oli enemm&auml;n, kuin joskus kotona ensi-illassa. Ja herkk&auml; yleis&ouml;! Aplodeja tuli tuon tuosta. <br><br> Ennen esityst&auml; suostuin pelaamaan shakkia 10-vuotiaan tyt&ouml;n kanssa h&auml;nen is&auml;ns&auml; ehdotuksesta ja h&auml;visin kuin pikku poika! Tytt&ouml; oli 6-vuotiana l&auml;htenyt kouluun ja nyt on lopettanut nelj&auml;nnen luokan viitosilla. Sai toisen paikan Leningradin alueen nuorisokilpailuissa. Penkkiurheilijat, jotka ker&auml;&auml;ntyiv&auml;t ymp&auml;rillemme, saivat nauttia lapsen voitosta...<br><br> Ahvoselle soitti h&auml;nen Vienonsa ja kertoi, ett&auml; heid&auml;n sairasta lasta ollaan ottamassa johonkin sairaalaan.  Ja jos eiv&auml;t ota , sanoi siihen Viljo,  niin j&auml;t&auml; p&ouml;yd&auml;lle. Eilenkin h&auml;n soitti teatterin johtajalle Anna Vlasovalle, ett&auml; kyll&auml; ne l&auml;&auml;k&auml;rit saavat ottaa sen pojan ja vied&auml; vaikka tunkiolle... Voi, voi! (Lapsi joutui sairaalaan ja kuoli sinne. T&auml;ll&auml; hetkell&auml; Viljo Ahvonen on itse Suomen vanhainkodissa sairaana ja kantaa syliss&auml;&auml;n nukkea, eik&auml; anna kenellek&auml;&auml;n. W.H. 2001)<br><br> <b>5.6.</b><br> Melko harmaa p&auml;iv&auml;, mutta kyll&auml; kai se teatterilaisille on hyv&auml;. Yleis&ouml; keskittyy taiteen vastaanottoon. Eilen Kommunaarissa loppui kiertueemme ensimm&auml;inen vaihe. Oli myyty 100 lippua ja saatu 89 ruplaa ja 40 kop. Siis oli paljon lapsia. Humppi oli hiprakassa. Sai kuulla, ett&auml; puhutaan h&auml;nest&auml; huomenna. Alkoi pelotella sill&auml;, ett&auml; nostaa vastalauseen, kertoo, ett&auml; puoluesihteeri pelaa korttia.<br><br> Sanomalehdiss&auml; kirjoitetaan, ett&auml; amerikkalaiset ampuivat kohti Turkestan-alusta ja yksi merimiehist&auml; sai surman. Brezhnev ja Kosygin tutustuivat Pohjoiseen merisotalaivastoon. Vietnamissa jatkuu sota ja npp.<br><br> <b>6.6.</b><br> Leningradin ensi-illassa Liteinyi-valtakadulla olevassa Draama- ja komediateatterissa oli noin puoli salia ihmisi&auml;.<br> N&auml;yt&auml;mme leningradilaisille Villin kapteenin, Nelj&auml;nnen nikaman, Valkoisen ruton ja Virtaset ja Lahtiset. Yht&auml; esityksist&auml; oli katsomassa Jelizaveta Ivanovna Time, teatterikoulumme professori.<br><br> Eilen p&auml;iv&auml;ll&auml; harjoitusten j&auml;lkeen k&auml;vin Ven&auml;l&auml;isess&auml; taidemuseossa. Kauan istuin Aivazovskin ja Brjulovin maalauksien edess&auml;. N&auml;in monta hyv&auml;&auml; teosta, joita en ennen oikein huomannut. Harmaana p&auml;iv&auml;n&auml; harmaita ajatuksia.<br><br> <b>10.6.</b><br> <b>Kriitikkojen mielipiteit&auml; Petroskoin Suomalaisesta teatterista</b><br> Olemme leningradilaisten kriitikkojen ristitulessa Karjalaisessa vierashuoneessa Leningradin Taidepalatsissa, jossa me jo 10 vuotta sitten esitimme ylioppilasesityksi&auml;mme.<br><br> <b>T. A. Martshenko</b>:  N&auml;in Valkoisen ruton ja Nelj&auml;nnen nikaman. Ensimm&auml;isen kerran tutustuin teihin. Tutustuin oikein vakavaan teatteriin, siis perusteelliseen. Kansalaistarpeellisuuden tunne on ajan vaatimus. Min&auml; rakastuin Valkoinen rutto -esitykseen. Minua ihmetytti ja veti puoleensa ajatuksen tarkka tuominen. Tiukka ja karuntotinen kehittyv&auml; ajatus. Teatteri on nykyaikainen silloin, kun se ajattelee nykyaikaisesti. Minua miellytti eri sukupolvien kohtaaminen n&auml;ytt&auml;m&ouml;ll&auml;. Gallen  Rinne ja marsalkka Lankinen olivat hyvin&auml; esimerkkein&auml;. Molemmat ovat luonnollisia. Rinne puhuu yksinkertaisesti ja vakuuttavasti omasta puolestaan ja omassa puvussaan. L&auml;&auml;k&auml;rintakissa h&auml;n on kuin kotona. Kuvaelmien vaihtuminen on j&auml;mpti. Toivo Lankisesta tekisi mieli kertoa eritt&auml;in syd&auml;mellisi&auml; mielipiteit&auml;. Siin&auml; n&auml;ki t&auml;ydellisen antaumuksen n&auml;ytt&auml;m&ouml;ll&auml;. N&auml;ki taidon syventy&auml; rooliin ja samalla olla syrj&auml;st&auml;katsojana. Karpova &auml;itin&auml; pieness&auml; osassa osasi n&auml;ytt&auml;&auml; hahmonsa kehityksenkin. Koko ihmisel&auml;m&auml; n&auml;kyi ilman pitki&auml; puheita.<br> Nelj&auml;s nikama. T&auml;ss&auml; esityksess&auml; n&auml;ki yht&auml;kki&auml; uusia hyvi&auml; n&auml;yttelij&ouml;it&auml;. Valkoisessa rutossa Ahvosen assistentti oli hyv&auml;, mutta ei enemp&auml;&auml;. Ja t&auml;ss&auml; Nikamassa n&auml;ki syntyv&auml;n hyv&auml;n n&auml;yttelij&auml;n ominaisuuksia. N&auml;ytt&auml;m&ouml;lt&auml; n&auml;kyi yhteinen huolehtiminen esityksen kokonaisuudesta. N&auml;imme henkil&ouml;kunnan, joka vet&auml;&auml; yhteist&auml; kuormaa. Niin kuin televisioruudussakin, esityksen kuvaelmassa, n&auml;ki nelj&auml;nness&auml; riviss&auml;kin seisovia n&auml;yttelij&ouml;it&auml;, jotka olivat mukana. Minua kismitt&auml;&auml;, ett&auml; yleis&ouml;&auml; oli n&auml;in v&auml;h&auml;n teid&auml;n esityksiss&auml;nne. <br><br> <b>Vladimir Aleksandrovitsh Sahnovski-Pankejev:</b>  Muutama viikko sitten olimme Haimin kanssa kansallisteattereiden ensimm&auml;isess&auml; yleisven&auml;l&auml;isess&auml; konferenssissa. Siell&auml; saimme kuulla kansallisteattereiden ominaisuuksien n&auml;ytt&auml;misen vaikeuksista. Puhuttiin Ven&auml;l&auml;isen teatterin alas painamisesta ja television vallasta. Er&auml;&auml;t teatterit lakkaavat esitt&auml;m&auml;st&auml; klassisia n&auml;ytelmi&auml; ja ven&auml;l&auml;isten n&auml;ytelm&auml;kirjailijoitten teoksia ja siirtyv&auml;t kansallisiin n&auml;ytelm&auml;teoksiin, katsomatta niitten tasoon. Tataarin tasavallan Kamali-nimisen teatterin ohjelmisto on juuri sellaista. Mihin se vie? Traagiseen tilanteeseen. Sivistyneist&ouml; lakkaa k&auml;ym&auml;st&auml; teatterissa ja teatterissa k&auml;yv&auml;t vain ne, jotka ovat asuneet tasavallassa viitt&auml; vuotta v&auml;hemm&auml;n.<br> Ja nyt n&auml;emme Suomalaisen teatterin. T&auml;m&auml;n teatterin voimat riitt&auml;v&auml;t nykyaikaistenkin teht&auml;vien ratkaisemiseen. Surkuttelen, kun en ole n&auml;hnyt Suomalaisen teatterin Villi&auml; kapteenia, sill&auml; olen n&auml;hnyt kauhean esityksen Leningradin Pushkinin teatterissa ja Panson teatterissa. Olisi hyv&auml; vertailla.<br> Hyv&auml;, ett&auml; joukkokohtauksissa on arvonimi&auml; saaneita n&auml;yttelij&ouml;it&auml; ja p&auml;&auml;rooleissa n&auml;kee nuoria n&auml;yttelij&ouml;it&auml;. Haimi eilen selitti, ett&auml; teatterinne on kuin laiva, josta ei voi karata. Min&auml; en kuitenkaan huomannut sellaista. Painopiste el&auml;m&auml;n samanlaisuuden tuomisessa n&auml;ytt&auml;m&ouml;lle vie v&auml;&auml;r&auml;&auml;n suuntaan. Teit&auml; kuuli hyvin (Tietenkin, kun korvilla oli kuulokkeet! W.H. 17.1.1999), te olette plastisia liikkeiss&auml;nne. On hyv&auml; sis&auml;inen tekniikka. Kuvaelmien vaihtumisen dramaattisuus tuo n&auml;ytelm&auml;&auml;n eheyden, dynaamisuuden ja sanomalehtityylin. Teid&auml;n apekinne on viisas, sanomalehtityylinen ja kuitenkin syd&auml;mest&auml; ottava. Hyv&auml; maku, mik&auml; on nykyaikana hyvin harva ominaisuus. Avautui eriomainen teatterihenkil&ouml;kunta: Lankinen, Rinne, Karpova, Humppi kolmessa Nikaman roolissa.<br> Mit&auml; tulee Nikamaan, niin voisin sanoa, ett&auml; on hyv&auml;, ett&auml; on olemassa vahvat siteet Leningradiin. Lifshitsill&auml; ei synny kotikaupungissa t&auml;llaisia esityksi&auml;. Taiteilijan ty&ouml; on suorasti sanottuna huono, kasvoton, ik&auml;v&auml;. Vaatikaa enemm&auml;n leningradilaisilta taiteilijoilta! Minut ihan mykistytti esityksen finaali, se oli niin huono! <br> Meid&auml;n teatterimme tekniikka on kivikauden ajalta. Kes&auml;kuussa on vaikea katsoa teatteria ja viel&auml; vieraalla kielell&auml;, mutta meid&auml;n oli mielenkiintoista n&auml;hd&auml; teid&auml;t. Itse Jumala on antanut teille mahdollisuuden k&auml;yd&auml; kaupungissamme, mutta ei kes&auml;kuussa! Ja mainospuoli saisi olla parempi. <br><br> <b>Tsymbal</b>:  Minun on vaikeampi puhua, kun kaikki on jo sanottu. Meill&auml; t&auml;&auml;ll&auml; oli jo yksi kansallinen teatteri ja me kehuimme, mutta he olivat pahoillaan. Mutta kuitenkin on mukava sanoa ja tiet&auml;&auml;, ett&auml; on olemassa teatteri, joka tiet&auml;&auml; mit&auml; varten on olemassa. Min&auml; olen Suomessa n&auml;hnyt muutaman teatterin. Ja sanon hyvin vastuullisesti, ett&auml; teid&auml;n teatterissanne kansallisuus on kerrottu neuvostoteatterin kokemuksella ja nykyaikaisuudella. Min&auml; olen tuntenut teatterinne jo aikoja sitten, sotien ajoista. Min&auml; olen todennut, ett&auml; teatterilta onnistui kaikkein vaikein  itsens&auml; s&auml;ilytt&auml;minen! Te ette luovuttaneet peruuttamattomien vaikeuksien edess&auml;, vaikean katsomon edess&auml;.<br> Villi kapteeni? Min&auml; olen Pushkinin teatterin taiteellisen neuvoston j&auml;sen. Kysyin teatterimme ohjaajalta, miten me ratkaisemme Smuulin n&auml;ytelm&auml;n? H&auml;n vastasi, ettei tekisi mieli syventy&auml; kansalliseen.  Se on nykyaikainen operetti , vastasi ohjaaja, eik&auml; esityksest&auml; tullut mit&auml;&auml;n mielenkiintoista. Huono esitys. Teid&auml;n esityksenne on todella kansallinen. Loistava kapteeni! Kaikki el&auml;&auml; omien lakiensa mukaan. Te l&ouml;ysitte yhteisen totuuden kansallisessa konkreettisuudessa. Se on kapakkakohtauksessa ja laivan kannella. Minulle ei riitt&auml;nyt tunteiden muuttuminen ensimm&auml;isess&auml; n&auml;yt&ouml;ksess&auml; ja esityksen lopussa. Miellytti s&auml;&auml;nn&ouml;llisyys n&auml;yttelemisess&auml;. Monessa paikassa toiminta polkee paikalla, venyy... Ernesaksen laulut ovat todellisia, mutta niist&auml;kin puuttuu pontevuutta. Loistavia ovat Rinne Anttina ja Manj.<br> Nelj&auml;s nikama. Jannyt ovat yksitoikkoisia. Ja toisiaankin n&auml;ytelmiss&auml; jostain puuttui n&auml;yttelemisen kontrapunkti. Teatterin ohjelmisto, n&auml;iden kolmen n&auml;ytelm&auml;n perusteella, on mielenkiintoinen.<br><br> <b>Naum Lifshits</b>: Aloitan siit&auml;, etten ole tyytyv&auml;inen itseeni. Olen loukannut musiikkia ja tanssia, kun teen nyt operettia. Olen kiitollinen, ett&auml; hyvin tunnetut ja arvostetut kriitikot l&ouml;ysiv&auml;t aikaa tulla esityksiimme. Henkil&ouml;kunnalla on suorasukaisuutta. Taiteellisen neuvoston istunnoissa kuulee suorat sanat, vaikka hyvin kohteliaasti sanottuina. Se on ty&ouml;n moraalinen tae.<br> Tempoista, rytmeist&auml; ja kansallisesta. Olen itse keksinyt:  Nykyaikaisena n&auml;yttelij&auml;n&auml; voi pit&auml;&auml; sellaista, joka m&auml;&auml;r&auml;tyss&auml; ajassa tuo ilmi enemm&auml;n informaatiota. Nykyaikaisuus ei ole py&ouml;riv&auml;ss&auml; n&auml;ytt&auml;m&ouml;kiekossa, eik&auml; paljaassa n&auml;ytt&auml;m&ouml;ss&auml;, vaan ajatuksissa ja teemassa. Kansallista ja nykyaikaista on vaikea yhdist&auml;&auml; mekaanisesti. Ei teatteri saa olla museo. Min&auml; p&auml;&auml;tin laskea kirppuja paitanne alle. Ja tulevaisuudessakin tulen lavastamaan teill&auml; n&auml;ytelmi&auml;, joita en saa ohjata t&auml;&auml;ll&auml;: Romeo ja Julia, Lokki tai Gorkin Vanhus  minun mielin&auml;ytelmi&auml;ni.<br><br> Liisa Tomberg kysyi, mit&auml; mielt&auml; kriitikot ovat Smuulin Everstin leskest&auml;? Sahnovski vastasi, ett&auml; h&auml;n pit&auml;&auml; kovasti kaikesta mit&auml; Smuul kirjoittaa. Keskustelussa Valdemar Panson kanssa Smuul yritti todistaa, ettei ymm&auml;rr&auml; teatterista mit&auml;&auml;n. Ja Panso taas oli mieliss&auml;&auml;n, ett&auml; vihdoinkin l&ouml;ytyi n&auml;ytelm&auml;kirjailija, joka ei ymm&auml;rr&auml; teatterista, ja ett&auml; seh&auml;n on mainiota. <br> Everstin leski on tavattoman hyv&auml;. Siin&auml; tulivat ilmi Smuulin lahjakkuuden uudet ulottuvuudet. Ei vain pehme&auml; huumori pisteli&auml;isyyden s&auml;vytt&auml;m&auml;n&auml;, vaan avonainen suuttumus.<br> Illalla oli oikein herkk&auml; yleis&ouml;. <br><br> T&auml;n&auml;&auml;n aamulla olimme kuuluisalla Piskarjovin hautausmaalla. Traaginen paikka. 900 saarroksen p&auml;iv&auml;n aikana n&auml;lk&auml;&auml;n ja pommituksissa menehtyi 470 000 ihmist&auml;. 11-vuotiaan tyt&ouml;n p&auml;iv&auml;kirja puistattaa. T&auml;nne ovat haudattu Raijanikin is&auml; ja &auml;iti.<br><br> <b>12.6.</b><br> Viipuri. Kylm&auml; kuin helvetiss&auml;! Osa teatterihenkil&ouml;kunnastamme tuli junalla ja loput bussilla. Ahvosen ja Bj&ouml;rnisen kanssa y&ouml;vymme komeassa huoneessa. Peilit, puhelin ja pesuammeet. Voi teatteriparkaa, joka maksaa kaiken.<br> Esitimme Nelj&auml;tt&auml; nikamaa kes&auml;teatterin n&auml;ytt&auml;m&ouml;ll&auml;. Tihkui vett&auml; ja kylm&auml; tuuli l&auml;p&auml;isi n&auml;yttelij&auml;parkoja. Lis&auml;ksi n&auml;ytt&auml;m&ouml; oli niin pieni, ett&auml; parempi olisi ollut j&auml;rjest&auml;&auml; kulissit katsomoon ja yleis&ouml; olisi mahtunut n&auml;ytt&auml;m&ouml;lle. Ja kaiken p&auml;&auml;lle kulissit olivat niin harmaita ja likaisia, ett&auml; h&auml;vetti. Mutta yleis&ouml; otti hyvin vastaan. Yksikin suomalainen sanoi, ett&auml; vaikka h&auml;n on lukenut kirjan ja n&auml;hnyt esityksen kotimaassaan, niin meid&auml;n esityksemme oli paras. Ja paras se oli kuulemma kaikista meid&auml;n esityksist&auml;mme Saimaan kanavalla. Mutta ty&ouml;kuri puuttuu teatterissamme. My&ouml;h&auml;styt&auml;&auml;n n&auml;ytt&auml;m&ouml;lle, bussiin, p&ouml;lp&ouml;tet&auml;&auml;n koko esityksen ajan kulisseissa.<br><br> <b>14.6.</b><br> Eilen esitys oli kaupungin kulttuuritalolla. Oli noin 200 katsojaa ja kyll&auml; riitti suosionosoituksia. Asemalla oli paljon suomalaisia...<br> Aamulla k&auml;vimme Viipurin poliklinikassa saamassa todistuksia hyv&auml;st&auml; terveydentilasta. Ilman niit&auml; eiv&auml;t anna lupaa matkustaa naapurimaahan. Siin&auml; piti olla tahtoa ja lujuutta, ennen kun uskottiin, ettei muuten meist&auml; p&auml;&auml;se eroon. L&auml;het&auml;mme ne lentopostitse Moskovaan. Eih&auml;n siell&auml; tiedet&auml;, miten vahvoja n&auml;m&auml; Ven&auml;j&auml;n Karjalan suomalaiset ja karjalaiset pojat ovat.<br><br> T&auml;n&auml;&auml;n oli matka Zelenogorskiin. Esitimme Tshaika (Lokki) -nimisess&auml; lepokodissa. N&auml;ytt&auml;m&ouml; on melko suuri, mutta onhan niit&auml; kulissejakin, katsomo t&auml;p&ouml;t&auml;ynn&auml;. 240 ruplaa. Jostain syyst&auml; oli kamala esitt&auml;&auml;...<br><br> Aamulla keskustelimme Orvon ja Viljon kanssa el&auml;m&auml;st&auml; ja sen tarkoituksesta. Mit&auml; varten olemme tulleet t&auml;h&auml;n maailmaan? Orvolla on melko optimistiset haaveet. Me Ahvosen kanssa olemme ranskalaisten puolella, jotka sanovat, ett&auml; on teht&auml;v&auml; se, mik&auml; on teht&auml;v&auml;, ja sitten olkoon kaikki niin, miten tulee olemaan.<br> K&auml;velimme Ahvosen Viljon lapsuuden paikoilla. Viljo ja h&auml;nen vaimonsa Vieno ovat syntyneet t&auml;&auml;ll&auml;, joskus komeassa kaupungissa. Ihana Monrepos. <br> Nyt menemme Svjatogorskiin. Sinne t&auml;ytyy olla my&ouml;s p&auml;&auml;sylupapaperit ja l&auml;hdemme tuntia aikaisemmin. <br><br> <b>16.6.</b><br> Viimeinen t&auml;m&auml;n kiertueen esitys. Merimiesklubilla. Taaskin ahdasta. Sali melkein t&auml;ynn&auml;, muttei suomalaisia ollut, vaikka heit&auml; vartenhan me t&auml;m&auml;n esityksen toimme t&auml;nne. Teatterin tilille kyll&auml; siirrettiin 250 ruplaa.<br><br> Aamusta kinasimme hiukan humanismista. Pit&auml;isik&ouml; raajarikot tappaa heti synnytty&auml;&auml;n? Mik&auml; ratkaisu olisi oikeampi Ahvosen pojan suhteen?<br><br> <b>28.6.</b><br> <b>Manokin matkasta Suomeen</b><br> Tulimme taas Suomesta. Ja melko ehein&auml;. Se olikin jo nelj&auml;s kerta. Mutta pitikin olla sekava matka. <br> Ensinn&auml;kin, kun tulimme Leningradiin, olimme viel&auml; edellisen p&auml;iv&auml;n lumoissa, kun Petroskoin suomalaiset kehuivat meit&auml; konsertin j&auml;lkeen. Heit&auml; ei ollut paljon salissa, mutta tuli hyv&auml; mieli. Ja nyt ilmeni, etteiv&auml;t passit ole viel&auml; valmiit. Meit&auml; ei p&auml;&auml;stetty hotelliinkaan ilman niit&auml; ja eih&auml;n ilman niit&auml; voinut saada matkalippujakaan. El&auml;m&auml;st&auml;mme 14 tuntia meni hukkaan. Mutta jonkun Ivan Ivanovithsin tai Mihail Petrovitshin armosta (oli puhelinsoittoja miehelt&auml; miehelle) me kuitenkin p&auml;&auml;simme hotelliin ja saimme liputkin. Ja tuntia ennen junan l&auml;ht&ouml;&auml; saimme passimmekin.<br> Ja my&ouml;hemmin saimme tiet&auml;&auml;, ett&auml; Mauri Reutsalo oli tilannut auton meit&auml; varten Vainikkalaan, vaikka meille oli ostettu rautatieliput Ouluun saakka, vaikka piti menn&auml; Kajaaniin. Mutta kun Kajaania ei ollut kassanhoitajan luettelossa. Ja niinp&auml; 22. p&auml;iv&auml;n&auml; puolenp&auml;iv&auml;n tienoilla istuimme Vainikkalassa autoon ja matkustimme Lappeenrantaan, jossa saimme lounaan. Kunnioitimme Prinsessa Armadaa laulamalla sen kannella. <br><br> Kajaanissa meit&auml; oli vastassa SKP:n j&auml;sen Rusko Hakanen. H&auml;n on ollut monissa viroissa ja puolueen virkateht&auml;viss&auml;, monesti on k&auml;ynyt Moskovassa ja muissa Ven&auml;j&auml;n kaupungeissa. N&auml;ytti melko toimeliaalta miehelt&auml;. Illallisen aikana alkoi kertoa, ett&auml; saksalaiset ovat kauheita varkaita. Min&auml; yritin panna vastaan, ettei koko kansa voi olla huono, mutta silloin muistin puolueen aluekomitean Mimmijevin puheet. H&auml;n piti saarnauspuheita ennen l&auml;ht&ouml;&auml;mme:  Ei mit&auml;&auml;n v&auml;ittelyj&auml; , sanoi toveri Mimmijev.<br> Tutustuimme esiintymispaikkaan. Teimme ensimm&auml;iset ostokset. Meill&auml; on mukana hanuristi Oleg Pavlov, ja h&auml;nell&auml; ei l&ouml;ytynyt valkoista paitaa, niin piti pyyt&auml;&auml; etumaksua jonkin verran.<br><br> Juhannusaatto. Kaikki kaupat kiinni jo melkein klo 12. Ja vaikka on kylm&auml;, niin Naapurivaaralle oli ker&auml;&auml;ntynyt ainakin 8 000 henke&auml;. Ymp&auml;rill&auml; liehuvat Suomen liput! Komea tanssilava, jonka katolla meid&auml;n oli laulettava, 300 m korkeudella meren pinnasta. Ymp&auml;rill&auml; on ainakin kymmeni&auml; j&auml;rvi&auml; ja saaria. Yleis&ouml; kyll&auml; oli melko hutikassa eik&auml; olisi v&auml;litt&auml;nyt vaikka itse presidentti olisi ollut esiintym&auml;ss&auml;. Herra Pasanen viel&auml; jotenkin sai heid&auml;t nauramaan. Hyvin lauloi Pekkasen rouva. <br> Me esitimme kahdessa jaksossa ja v&auml;li oli kaksi tuntia. Mikrofonit olivat kyll&auml; kehnoja. Sinisin&auml; kylm&auml;st&auml;, aivan sisulla veimme esityksemme loppuun. Kello 23 lopetimme sen toisen jakson ja l&auml;hdimme Karankalahden tanssilavalle. Se esiintyminen oli sis&auml;ll&auml; ja meni paljon paremmin. Siin&auml; olikin vain puolen tunnin esiintyminen.<br><br> 24. p&auml;iv&auml;n&auml; aamusta l&auml;hdimme Kuopioon. Lounas Puijon tornissa. Ja taas ne ihanat n&auml;kym&auml;t. Py&ouml;riv&auml; ravintola. Lauloimme muutaman laulun tarjoilijoillekin heid&auml;n huoneessaan. Sitten oli esiintyminen Niskavuoren nuorisotalolla. Ennen esiintymist&auml; oli illallinen saunassa. Kokosein&auml;nikkunat!<br> Ja sitten se Nuorisotalo. Ainakin tuhatp&auml;inen yleis&ouml;. Lauloimme noin 20 minuuttia. Saimme 200 markkaa sakille. Yleens&auml; Reutsalo maksoi meille 150 markkaa matkasta ja siihen sitten kaksi kertaa 25 markan palkkoja. Helsinkiin tulimme aamutunneilla kello nelj&auml;.<br> Nukuimme 2-3 tuntia ja p&auml;&auml;simme saunaan. P&auml;iv&auml;llisen saimme Reutsalon vieraanvaraisessa kodissa. Y&ouml;ksi menin Pekka-enon luokse, tutustuin viel&auml; yhteen serkkuuni, Aulikseen, h&auml;nen Anja-vaimoonsa ja heid&auml;n tytt&auml;reens&auml; Anneen.<br><br> 26. p&auml;iv&auml; meni kaupoissa k&auml;ymisen merkeiss&auml;. Ja 27. kes&auml;kuuta oli matkap&auml;iv&auml;. Emme saaneet lippuja junaan ja matkustimme AN-24A -lentokoneella. Meit&auml; odotettiin jo eilen ja siksi tilanne oli taas kire&auml;. <br> Mutta nyt p&auml;&auml;ttyiv&auml;t juhlat ja t&auml;ytyy valmistautua yleis&ouml;mme palvelemiseen.<br><br> <b>5.7.</b><br> Voznesenje. Se on Leningradin aluetta. Teatterimme etsii tienesti&auml; naapureilta. Ja ven&auml;j&auml;nkielisen esityksen kanssa se onkin oikein. Vaikka tietenkin meid&auml;n suomen kielt&auml; t&auml;m&auml; matka ei taaskaan edist&auml;. Toinen kaunis kes&auml;p&auml;iv&auml; ja toinen kiertuep&auml;iv&auml;. Heti kun istuimme bussimme penkeille, meit&auml; alkoi p&ouml;lytt&auml;&auml; t&auml;ydell&auml; voimalla. <br> Ensimm&auml;isen&auml; esiintymispaikkana olikin viel&auml; Karjalassa sijaitseva veps&auml;l&auml;inen kyl&auml; nimelt&auml;&auml;n Kaskesruthsei (Kaskesoja). Matka kesti 4 tuntia, vaikka sinne ei ole t&auml;ytt&auml; 100 km. Ruokalassa ei riitt&auml;nyt ruokaa koko sakille, vaikka meit&auml; on vain 17 henke&auml; mukana. Mukavalta kyll&auml; tuntui, kun klubin johtaja, bussin tultua paikalle, ojensi auton ikkunasta kimpun peltokukkia. Klubin sein&auml;ll&auml; luki suurin kirjaimin ven&auml;j&auml;n kielell&auml;:  Tervehdys Suomalaisen teatterin n&auml;yttelij&ouml;ille! Katsomokin oli t&auml;ynn&auml;. Esitys otettiin odottamattoman hyvin vastaan.<br><br> Vaikka komissio, joka tarkasti esityksen uutta versiota, sanoikin, ett&auml; t&auml;m&auml; on ihan toista ja nyt Veden kemiallinen kaava -esitys jo kelpaakin esitett&auml;v&auml;ksi, me emme oikein uskoneet. Kaskesojan klubilla hyv&auml;ntahtoista naurua riitti molempaan n&auml;yt&ouml;kseen. Itse klubi on kauniilla paikalla korkealla &Auml;&auml;nisen rannalla. Vesi ihan kiilsi rauhallisuudesta.<br><br> Esityksen j&auml;lkeen l&auml;hdimme Leningradin alueelle, Syv&auml;rin rannoille. Lautalla p&auml;&auml;simme yli ja siell&auml; saimme tiet&auml;&auml;, ettei hotellissa l&ouml;ydy meille paikkoja, ja meid&auml;t majoitettiin koulun internaattiasuntolaan. Kyll&auml; oli likaista ja kehnoa. Petivaatteita ei l&ouml;ytynyt ja nukuimme haisevissa huoneissa vaatteet p&auml;&auml;ll&auml;.<br><br> Suunnitelmissa: 5.-10.7. olemme Vologdan alueen Vytegrassa; 11.-14.7. olemme Voznesenjessa; 14.-15.7. Lodeinoje pole (Lotinapelto) ja 15.-23.7. olemme Aunuksessa, palvelemme Aunuksen piirin asukkaita.<br><br> <b>6.7.</b><br> Voi t&auml;t&auml; kurjuutta! Vologdan alueen tiet ovat paljon huonommat kuin meid&auml;n Karjalassamme. Vaikka eih&auml;n ne meid&auml;nk&auml;&auml;n ole h&auml;&auml;pp&ouml;isi&auml;. Ja ne harmaat talot, jotka eiv&auml;t uskalla edes seist&auml; suoraana. Eilen olimme Megrassa. Aloitimme uimakautemme. Ihmisi&auml; katsomossa oli melkein puolitoista sataa. Y&ouml;ll&auml; tulimme Vytegraan.<br><br> <b>7.7.</b><br> Eilen esitimme jokity&ouml;l&auml;isten kulttuuritalolla. Saimme 155 ruplaa. Hyvin he kuuntelivat ja nauroivat oikeissa paikoissa, mutta jo t&auml;n&auml;&auml;n saimme kuulla, ettei monia miellytt&auml;nytk&auml;&auml;n esityksemme. Tai oikeastaan n&auml;ytelm&auml;. T&auml;n&auml;&auml;n olimme 30 km p&auml;&auml;ss&auml; Vytegrasta Belyi rutshei (Valkeaoja) kyl&auml;ss&auml;. <br><br> <b>12.7.</b><br> Nyt olemme taas Leningradin alueella, siis Voznesenjessa... Hotelli on suoraan laiturilla. Onega eli &Auml;&auml;ninen pauhaa ikkunoitten alla. Esitykset Valkeaojassa, Andomassa, Annenski-sillalla ja Oshtassa meniv&auml;t ongelmitta. N&auml;ytt&auml;m&ouml;t olivat kyll&auml; melko ahtaat, mutta katsomot t&auml;ynn&auml; ja hyv&auml; vastaanotto.<br><br> T&auml;m&auml;np&auml;iv&auml;isen paikan nimi on Tshashtsharuthsei eli Tiheikk&ouml;puro. Valmistelen Kantele-yhtyeen ohjelmaa, siis omaa osuuttani siin&auml; ohjelmassa.<br><br> <b>13.7.</b><br> Olen hirve&auml;n vihainen, kun h&auml;visin Laineelle shakkipeliss&auml;. Mutta samalla huomasin, ett&auml; kyll&auml; on kummallista, ett&auml; ihmiset tunnustavat, kun ei ole riitt&auml;v&auml;sti rahaa tai jotain muutakin ovat vailla, mutta mitenk&auml;&auml;n eiv&auml;t halua tunnustaa ettei riit&auml; aivoja. Niin kai min&auml;kin. Vaikka joskus oikein kaipaan huutamista ihmiskunnalle: auttakaa, puuttuu ymm&auml;rt&auml;misen kyky&auml;! En tunne yht&auml;&auml;n tyydytyst&auml; n&auml;ist&auml; ven&auml;j&auml;nkielisist&auml; esityksist&auml;.<br><br> <b>14.7.</b><br> Lotinapelto. Tulimme 150 km p&auml;&auml;h&auml;n ja esitys piti peruttaa, kun myyty oli noin kolmekymment&auml; lippua. <br> Olisi mielekiintoista ker&auml;t&auml; n&auml;yttelij&ouml;iden el&auml;m&auml;nkerrat. Gennadi Laine muisteli sodanaikaista tapahtumaa. Huomenna kirjoitan, jos l&ouml;ytyy aikaa.<br><br> <b>16.7.</b><br> Aunus, harmaasilm&auml;inen kaunotar... Aamusta otamme aurinkoa Olonka-joen rannalla.<br> Eilen olimme Viteleess&auml;. Tie oli oikein pyykkilaudantapainen. Ihmisi&auml; oli v&auml;h&auml;n, 59 henke&auml;, jotka maksoivat yhteens&auml; 39 ruplaa. P&ouml;ly&auml; saimme hengitt&auml;&auml; ihan koko rahalla.<br><br> <b>Teatterin näyttelij&auml;t muistelevat vaikeita vuosia</b><br> Teatterimme n&auml;yttelij&auml; Aleksandr Ivanovits Shtshelin muisteli menneit&auml;: vuonna 1937 vietiin is&auml; ja h&auml;net pantiin pois Tunkuan piirin nuorisoliiton kakkossihteerin toimesta. Kaikki ymp&auml;rill&auml;&auml;n lakkasivat tervehtim&auml;st&auml; h&auml;nt&auml;. Mies kirjoitti kirjeit&auml; kolmeen suuntaan: Stalinille, Kosareville (Nuorisoliiton sihteeri Moskovassa) ja KGB:n p&auml;&auml;miehelle Jezhoville. "En tied&auml;, mik&auml; auttoi, mutta yht&auml;kki&auml; huomasin, ett&auml; ihmiset alkoivat taas tervehti&auml;", kertoi Aleksandr Ivanovitsh. Sanomalehdess&auml; kyll&auml; ilmestyi kirjoitus, jossa h&auml;nt&auml; nimitettiin kansanviholliseksi. Shtshelin periaatteellisena miehen&auml; l&auml;hti piirin puoluesihteerin puheille, joka puolestaan sanoi siihen, ett&auml;  kerran sanomalehti niin kirjoitti, niin n&auml;in se on! <br> "Minut t&auml;ytyy sitten vangita!" vastasi nuorimies.<br> "Ja sen me viel&auml; ehdimme tehd&auml;. Ole rauhassa ja odota. <br> "Auttoiko jokin kirjeist&auml;ni, ett&auml; j&auml;in eloon. En tied&auml;." <br><br> Ja Gennadi Laine tuomittiin 10 vuodeksi siksi, ettei tullut t&ouml;ihin kolmena p&auml;iv&auml;n&auml;, vaikka miehell&auml; oli kova kuume, eik&auml; voinut edes ilmoittaa siit&auml;. Joutui leirille kahdeksi vuodeksi ja 2 kuukaudeksi. "Sain n&auml;hd&auml; yht&auml; ja toista! Ja p&auml;&auml;stiv&auml;t pois mit&auml;&auml;n selitt&auml;m&auml;tt&auml;." Joutui Omskiin ja oli l&auml;mmitt&auml;j&auml;n&auml; miliisilaitoksessa. Sai my&ouml;hemmin siskoltaan kutsun Petroskoihin ja rupesi ker&auml;&auml;m&auml;&auml;n papereita matkaa varten. Ja kun paperit oli koottu, tuli hakemaan jo passia. Miliisilaitoksessa kysyttiin, ett&auml;  oletko sin&auml; edes Neuvostoliiton kansalainen? H&auml;nelt&auml; otettiin kaikki ker&auml;tyt paperit ja h&auml;&auml;dettiin Omskista 24 tunnissa sen suuren kaupungin piireihin. Laine kysyi heilt&auml;, ett&auml; miten ihminen voi olla papereitta. Vastasivat siihen, ettei se ollut heid&auml;n ongelmansa. L&ouml;ytyi onneksi ihmisi&auml;, jotka uskalsivat ottaa pojan ilman papereita ja rahaa. Alkoi myyd&auml; tupakkaa, joutui sakkiin, joka varasti pelti&auml; ja sitten myi. Joutui miliisiinkin pari kertaa ja ihan sattumalta p&auml;&auml;si irti.<br><br> <b>17.7.</b><br> Tulimme Salmin kyl&auml;&auml;n. Tai oikeastaan 90 km p&auml;&auml;h&auml;n Salmin neuvostotilalle, mutta saimme tiet&auml;&auml;, ett&auml; esitys onkin kyl&auml;ll&auml;. Teatterimme varajohtaja ei viitsinyt sen verran huolehtia asioista, niitti kuulemma ty&ouml;aikanaan Tuksassa hein&auml;&auml; sukulaisilleen. Meid&auml;n piti l&auml;hett&auml;m&auml;ll&auml; l&auml;hett&auml;&auml; mies seuraavaan paikkaan, joka oli Megrega. Ja nyt kirjoittelen Megregan klubin pihalla. Komea muistopatsas sodan aikana kaatuneille. Harmaan sementtisen kolmekulmaisen stellan varjossa hopeanv&auml;riset mies- ja naissotilaat.<br> Otimme aurinkoa, uimme ja pyykk&auml;simme. Yleis&ouml;&auml; l&ouml;ytyi 80 henke&auml;.(67 ruplaa).<br><br> <b>19.7.</b><br> Olemme taas Olonka-joen rannoilla. Luen vanhoja Kansan Uutisia: "Yhteisty&ouml; on parempi kuin ristiriita", kirjoitti lehti ja min&auml; uskoin! Opin uusia sanoja: otaksuma, otaksua, saatikka. T&auml;ll&auml; kertaa lopetankin, saatikka l&auml;helle tuli Erna Lund. Jos otaksumme, ett&auml; h&auml;n on viisas neitsyt, niin yhteisty&ouml; on parempi kuin ristiriita, viisastelen itsekseni.<br><br> <b>21.7.</b><br> Toissap&auml;iv&auml;n&auml; olimme Kotkatj&auml;rvell&auml; (49 ruplaa), eilen Kuitezhissa (70 ruplaa). V&auml;liajalla pysymme ulkona, kun pukuhuonetta ei ole. Mutta onneksi on kauniit illat, jotka tuoksuvat hein&auml;lle. Kuuluu lehmien ammuntaa ja kukkojen kieuntaa. Aurinko sammuu j&auml;rvenpintaan. Tietenkin t&auml;llaisina iltoina v&auml;ki on hein&auml;t&ouml;iss&auml;. Ihmiset kunnioittavat harvoja kauniita poutap&auml;ivi&auml; Karjalassamme...<br><br> Eilen Tombergin Liisa p&auml;&auml;tti l&auml;&auml;kit&auml; itsens&auml; vodkalla ja pyysi k&auml;yd&auml; ostamassa puolikkaan. Siit&auml; tietenkin j&auml;i ainakin 450 grammaa, vaikka hierontapintaa t&auml;dill&auml; on melkoisesti. Antoi ne grammat naispuoliselle matkahenkil&ouml;kunnalle ja k&auml;ski antamaan ryypyn minullekin, kun olin hakemassa sit&auml;. Ja esityksen j&auml;lkeen seitsem&auml;&auml;n naispekkaan se tyhjennettiin. Ja syntyi puheita. <br> Nina Nikolajeva muisteli sodanaikaista teatterimme Siperian matkaa. H&auml;n sai olla usein j&auml;rjest&auml;j&auml;n&auml; ja ammattipaikalliskomitean puheenjohtajana ja v&auml;lill&auml; n&auml;yttelij&auml;n&auml;. Monessa paikassa n&auml;yttelij&auml;tt&auml;ret meniv&auml;t kerj&auml;&auml;m&auml;&auml;n koko kollektiivia varten. Matti Ljubovinilla (teatterimme monivuotinen puoluesihteeri) oli kaps&auml;kki t&auml;ynn&auml; homehtuneita leip&auml;paloja, mutta ei viitsinyt jakaa niit&auml; muille n&auml;lk&auml;isille.<br> Ennen esityst&auml;, niin kuin nytkin, piti p&auml;&auml;st&auml; esiintymispaikalle, mik&auml; ei ollut niink&auml;&auml;n helppoa, ja j&auml;rjest&auml;&auml; y&ouml;pymispaikat ja mahdolliset ruokailut.<br> Shtshelin ja toisessa huoneessa Nina muistelevat yht&auml; miest&auml;, joka oli silloin puoluesihteerin&auml;, Suslovia. Oli rehellinen ja rohkea kansanmies.<br><br> <b>26.7.</b><br> Olen jo kolmatta p&auml;iv&auml;&auml; kotona. Aurinkoisena aamuna viel&auml; muistelen matkasta sen, ett&auml; Aunuksen kulttuuritalolla saimme 300 ruplaa ja se merkitsee, ett&auml; katsomo oli t&auml;ynn&auml;. Ja taas Koverossa 50 ruplaa ja Obzhassa 43 ruplaa. <br> Ja nyt oikeutetusti nautin kes&auml;st&auml; perheeni kanssa. Olimme poikien kanssa uimarannalla, mutta t&auml;m&auml; pohjoinen kes&auml; ei ole paras mahdollinen &Auml;&auml;nisell&auml; uimista varten. Erkki ehti vilustua ja nyt on taas kuumeessa.<br><br> Toissap&auml;iv&auml;n&auml; johtajamme Vlasova kertoi, ett&auml; taiteellisen johtajan, siis Toivo Haimin piti olla ty&ouml;paikalla jo kolme p&auml;iv&auml;&auml; sitten, muttei miest&auml; n&auml;y t&auml;n&auml;&auml;nk&auml;&auml;n. Ty&ouml;j&auml;rjestyslista on aivan puhtaana.<br><br> Kaupungissamme vieraili Gorki-kaupungin oopperateatteri. Olin eilen kuuntelemassa ja katsomassa heid&auml;n konserttiaan. Hyv&auml;t soololaulajat ja heid&auml;n kanssaan oli se suuri Ivan Kozlovski, Neuvostoliiton kansantaiteilija  kookas, komea vaikka jo vanhentunutkin. &Auml;&auml;nikin kuului vanhanihmisen &auml;&auml;nen&auml;, mutta kyyneleet tulivat silmiin, kun h&auml;n lauloi kuuluisia romansseja: Ja pomnjy tshudnoje mgnovenje (Ma muistan ihmeellisen hetken) ja Ja vstretil vas (Kun sinut kohtasin).<br><br> <b>27.7.</b><br> Voi t&auml;t&auml; rauhatonta maailmaa. Amerikkalaiset sotilaat ja siin&auml; luvussa neekerit taisteluissa Vietnamissa, Kreikassa nostavat p&auml;&auml;t&auml;&auml;n fasistit, Kiinassa vaaditaan Lju-Shao-tsinin, kompuolueen entisen kenraalisihteerin, kuolemaa. Arabimaissa puhutaan sodasta Israelia vastaan. Egyptin presidentti Nasser puhuu: "...nyky&auml;&auml;n on tehostettava sosialistisen arabiliiton johtavaa osuutta YAT:n el&auml;m&auml;ss&auml;, joudutettava sosialististen uudistusten vauhtia... <br><br> Petroskoissa vierailee amerikkalainen taiteilija Roquel Kent. H&auml;n on ollut monet vuodet kirjeenvaihdossa sortavalalaisen Toivo Hakkaraisen kanssa...<br><br> Haimi tarjosi henkil&ouml;kunnalle viel&auml; kolmea vapaap&auml;iv&auml;&auml;... Miksi?..<br><br> Sain kirjeen Aila Heikkiselt&auml; It&auml;vallasta. On siell&auml; muitten oululaisten kanssa voimisteluleirill&auml;.<br><br> <b>2.8.</b><br> Koko hein&auml;kuu ja elokuun alkukin on ollut mukavan aurinkoista, k&auml;ymme uimassakin 5-6 kertaa p&auml;iv&auml;ss&auml;. <br> K&auml;vimme Raijan ja poikiemme kanssa S&auml;ps&auml;ss&auml; S&auml;&auml;m&auml;j&auml;rven rannoilla, teatterimme tulevan m&ouml;kin paikalla. Mukana oli muitakin teatterilaisia. Ja kahdessa p&auml;iv&auml;ss&auml; toimme teatterimme tulevan huvilan hirret Malaja Sunasta. <br><br> Teatterissa vihdoinkin alkoivat taas Erikoisl&auml;hettil&auml;&auml;n harjoitukset.<br> Orvo Bj&ouml;rninen auttaa toimittamaan Kantele-yhtyeen ohjelman teksti&auml;.<br><br> <b>5.8.</b><br> <b>Kansainv&auml;linen nuorisoleiri</b><br> T&auml;n&auml;&auml;n aamulla juna toi Petroskoihin 150 nuorta suomalaista. Mukana on Tarmo Manni. Huomenna ovat kansainv&auml;lisen nuorisoleirin avajaiset Lososinkalla.<br> Kauhean kalliit hinnat torilla: kilo perunaa ja kukkapuketti maksavat 50 kop. Jaoimme leiril&auml;isille kukkia Erikin kanssa, joka jo t&auml;n&auml;&auml;n on taas kuumeessa, kun oli liikaa uinut.<br> Tulevien leiril&auml;isten puolesta puhui er&auml;s nuori herra leip&auml; suussa (johtajalle ojennettiin suolaa-leip&auml;&auml;) sanoi: "Me olemme liikuttuneita t&auml;llaisesta vastaanotosta ja me kiit&auml;mme teit&auml; t&auml;st&auml;, vaikka suussa oleva leip&auml; h&auml;iritseekin t&auml;ll&auml; hetkell&auml;. Ja min&auml; toivoisin, ettei se leip&auml; loppuisi koskaan. Ettei koskaan tulisi hallaa maittemme suhteisiin, mit&auml; oli valitettavasti v&auml;lill&auml;mme. T&auml;ss&auml; tilaisuudessa on nuoria, jotka syntyiv&auml;t rauhanoloissa ja me toivomme my&ouml;s, ett&auml; yst&auml;vyys ja rauha maailmassa s&auml;ilyisiv&auml;t ikuisesti. <br><br> <b>8.8.</b><br> Loppuivat kauniit p&auml;iv&auml;t ja molemmat poikamme ovat kuumeessa.<br><br> <b>Teatterin henkil&ouml;kunnan puoluekokous</b><br> Eilen p&auml;iv&auml;ll&auml; j&auml;rjestin puoluekokouksen. Pannaanpas muistiin t&auml;m&auml;n p&auml;iv&auml;n vaatimuksia j&auml;rjest&ouml;llemme. Kuultuaan ja keskusteltuaan teatterimme p&auml;&auml;ohjaajan kommunisti Toivo Haimin selostuksesta Menneen teatterikauden tuloksia ja uuden vv.1967 68 n&auml;yt&auml;nt&ouml;kauden avajaiset puoluekokous toteaa: <br> 1. Menneen&auml; teatterikautena teatterimme kollektiivi sai valmiiksi seitsem&auml;n n&auml;ytelm&auml;&auml;: apek, Valkoinen rutto; Gorki, Vassa Zeleznova; saimme loppuun Rozovin Huvimestarin ja Anitan p&auml;iv&auml; -sadun; n&auml;iden lis&auml;ksi ohjelmistossa oli J. Smuulin Villi kapteeni ja Everstin leski sek&auml; petroskoilaisen Kornevin Veden kemiallinen kaava. Oli j&auml;rjestetty kiertuematka Suomeen syksyll&auml; 1966. Ja kev&auml;&auml;ll&auml; 1967 oli toteutettu kiertue tasavallan pohjoispiireiss&auml;; kev&auml;&auml;ll&auml; ja kes&auml;ll&auml; oli kiertue Leningradin alueella ja Leningradin kaupungissa. Ja sitten, ennen lomaa, kahdella ryhm&auml;ll&auml; toteutimme kiertueen tasavallan pohjois - ja etel&auml;piireihin.<br><br> 2. apekin Valkoinen rutto, Gorkin Vassa Zheleznova ja Smuulin Villi kapteeni -n&auml;ytelm&auml;t oli ansoitetusti huomioitu niin neuvostoliittolaisen kuin suomalaisenkin lehdist&ouml;n arvosteluissa. Anitan p&auml;iv&auml;, heikon n&auml;ytelm&auml;sadun perusteella tehty esitys, oli kompromissi. Tilaajat, siis ammattiliitto ja aluekomitea, k&auml;skiv&auml;t ottaa sen ja me emme saaneet siit&auml; hyv&auml;&auml;. Kompromissi oli Kornevin n&auml;ytelm&auml;nkin ohjelmistoon ottaminen ja teatteri ei osannut voittaa n&auml;ytelm&auml;n heikkouksia. <br> Teatterimme kommunistit ymm&auml;rt&auml;v&auml;t, ett&auml; maamme juhlavuotena ohjelmistossa t&auml;ytyy olla n&auml;ytelm&auml;, joka vastaa p&auml;iv&auml;n kysymyksiin. Siksi puoluekokous p&auml;&auml;tt&auml;&auml;: Toteuttaa syyskuussa 1967 Tur-veljesten kirjoittaman Erikoisl&auml;hettil&auml;s-n&auml;ytelm&auml;n ja omistaa se Neuvostovallan 50-vuotisjuhlalle.<br><br> 3. Taiteellisen neuvoston on viivyttelem&auml;tt&auml; p&auml;&auml;tett&auml;v&auml; tulevan n&auml;yt&auml;nt&ouml;kauden ohjelmistosta. Tulevaisuudessa on periaatteellisemmin ja aktiivisemmin suhtauduttava ohjelman laatimiseen. Vastaavana T. Haimi.<br><br> 4. 15.-20. syyskuuta on j&auml;rjestett&auml;v&auml; avonainen puoluekokous, jonka p&auml;iv&auml;j&auml;rjestyksess&auml; olisi ainoa kysymys: Jokaisen henkil&ouml;kunnan j&auml;senen velvollisuus maamme juhlavuotena. Vastaava kommunisti A. Vlasova.<br><br> 5. Jokaisen teatterimme henkil&ouml;kunnan j&auml;senen on etsitt&auml;v&auml; reservej&auml; esitysten tekemisess&auml;. Jokaisen kommunistin on annettava esimerkki&auml; henkil&ouml;kohtaisella suhtautumisella omiin velvollisuuksiinsa ja kaikella antaumuksellaan suhtauduttava ty&ouml;h&ouml;ns&auml; esitysten, jotka tullaan omistamaan maamme Suurelle tapahtumalle, toteuttamisessa.<br><br> 6. N&auml;ytelmien taiteellisen tason kohentamisen toteuttaminen. On pantava kuntoon tuotannollisten keskustelujen s&auml;&auml;nn&ouml;llisyys. <br><br> Kokouksen j&auml;lkeen menimme koko henkil&ouml;kunnalla katsomaan suomalaisten elokuvaa K&auml;py sel&auml;n alla. Mielest&auml;ni, jos siit&auml; elokuvasta ottaisi pois liialliset seksuaalikohtaukset ja lis&auml;si ajatusten voimaa, niin se olisi oikein tarpeellinen elokuva nuorille, jotka vasta alkavat nauttia maailmasta, vasta alkavat ymm&auml;rt&auml;&auml; kutsumuksensa.<br><br> <b>15.8.</b><br> Kyll&auml; joskus on saatava selk&auml;&auml;n, niin kuin min&auml; sain t&auml;n&auml;&auml;n Kantele-yhtyeen konsertin j&auml;lkeen, joka oli katselmuksena ennen Suomeen l&auml;ht&ouml;&auml;. Olin kuuluttajana. Vaikka yhtyeen taiteellinen johtaja Semjon Karp kertoi komissiolle, ettei teksti ole viel&auml; valmis, yksi reiluimmista komission j&auml;senist&auml;, Progress-kustantamon puheenjohtaja Veikko Airola, haukkui minut pataluhaksi. Tietenkin se minun suomen kieleni on viel&auml; niin kehno, ett&auml; itse&auml;nikin h&auml;vett&auml;&auml;, mutta ei, mielest&auml;ni, noin loukkaavasti saisi puhua. (Tulevaisuudessa, siis jo vuonna 1995, h&auml;nest&auml; tulikin ainoa suomenkielinen taistelija kommunismin aatteista Karjalassamme, oikein j&auml;&auml;r&auml;p&auml;inen sellainen. 21.1.1999) <br> Kyll&auml; se sananlasku hulluista ja herroista on osuva. Mutta karaistumistahan se on. Muistui Martti Larnin Nelj&auml;nnest&auml; nikamasta hyv&auml; teksti:  H&auml;n alkoi olla jo siin&auml; i&auml;ss&auml;, jolloin miehelt&auml; l&auml;htee turhat illuusiot, hiukset ja hampaat... <br><br> <b>20.8.</b><br> Seuraavana p&auml;iv&auml;n&auml; sain kuulla monta lohdutussanaakin, vaikka ne joskus loukkaavat viel&auml; enemm&auml;n. Mutta ei muukaan auta, matkasta on sovittu. Anatoli Prokujev, puolueen kaupunginkomitean sihteeri, tulee johtajaksi ja sanoi minulle, ett&auml; minun on oltava koko ajan h&auml;nen kanssaan, tulkkina. Konserttien lis&auml;ksi.<br><br> <b>24.8.</b><br> Taas matkaan!<br><br> <b>9.9.</b><br> <b>Suomen matkasta</b><br> Ja nyt se matka Suomeen taas on tehty. Ja sen min&auml; vain sanon, ett&auml; seuraavalla kerralla kymmenen kertaa mietin, ennen kun suostun sellaiselle matkalle.<br><br> 25. p&auml;iv&auml;n&auml; elokuuta olimme Helsingin asemalla. Televisiokamerat olivat vastassa. Reutsalo piti tervehdyspuheen, meid&auml;n tyt&ouml;t lauloivat suoraan laiturilla. Menimme matkailukoti Clairettiin, jossa olimme 40 minuuttia. Lounas kulttuuritalolla, ja sielt&auml; l&auml;hdimme TV-harjoituksiin. Ohjaajana oli Tuula Kautto. Tehtiin l&auml;piajo.<br> Kello 21.00 oli iltapala ja sen p&auml;&auml;lle keskustelu Simonkatu 8 A:n kuudennessa kerroksessa. Votkapullot oli p&ouml;yd&auml;ll&auml; ja hyv&auml;ntahtoiset is&auml;nn&auml;t: Reutsalo, Malo, J. Aalto ja Volde Kautto. Meid&auml;n puoleltamme oli Prokujev, Semjon Karp ja minun lis&auml;ksi toimintajohtajamme Jakov Pergament.<br> Reutsalo ja Malo puhuivat huonoista mainoksistamme ja v&auml;h&auml;st&auml; yksityismateriaalista, yhtyeest&auml; ja sen historiasta. Morkkasivat Ven&auml;j&auml;n byrokratiaa:  Miksi t&auml;ytyy kirjoittaa kaikesta Moskovaan? Meid&auml;n on suoritettava n&auml;m&auml; asiat jo puolta vuotta ennen kiertuetta ja Moskova ei ole koskaan valmis. Prokujev yritti puolustaa, ett&auml; meid&auml;n on puhuttava Moskovan kanssa, sill&auml; se maksaa rahat.<br> Tulimme y&ouml;puulle noin kahden paikkeilla. Ja kello 6.00 oli her&auml;tys, sill&auml; 7.15 oli l&auml;ht&ouml; Pasilan studioihin. S&ouml;imme lounaan studiossa ja meid&auml;t vietiin Helsinki-kiertueelle. Illalla oli taas keskustelut, mutta pyysin vapaata.  Jos haluatte, ett&auml; huomenna menisi hyvin, niin minun on lev&auml;tt&auml;v&auml;. Nukuin kymmenen tuntia per&auml;kk&auml;in. <br> Konserttimme tapahtui Karkkilassa. Satoi. Piti siirt&auml;&auml; esiintyminen koulusaliin, vaikka oli meinattu esiinty&auml; ulkon&auml;ytt&auml;m&ouml;ll&auml;. L&auml;hes 500 SKDL:n maakuntajuhlan osanottajaa mahtui katsomoon. Prokujev pyysi sanomaan sit&auml; ja t&auml;t&auml; ja min&auml; pusersin itsest&auml;ni hyv&auml; jos puolet siit&auml;. <br> V&auml;liajalla puhui kansanedustaja Paavo Aitio. H&auml;n l&auml;hti mukanamme illallisen j&auml;lkeen Turkuun. Illallisella oli juomisia ja puheita. K&auml;&auml;nsin ensimm&auml;isen ja viimeisen puheet suomen kielelle. Se oli sitten hataraa puhetta.<br> Olimme laulaneet ja puhuneet liikaa, sill&auml; Turusta my&ouml;h&auml;styimme kolme ja puoli tuntia. Mutta Kiikurit-yhtye vastaanottajana oli hyv&auml;ll&auml; tasolla. Kolkkasaarella, SNS:n huvilalla, oli pime&auml;&auml; kuin s&auml;kiss&auml;. K&auml;velimme laukkuinemme satasen metri&auml;, m&ouml;risten jotain siit&auml;, ettei t&auml;&auml;ll&auml;k&auml;&auml;n ole kaikki ihan kunnossa, kun n&auml;in pime&auml;ss&auml; on k&auml;velt&auml;v&auml;. Mutta sitten yht&auml;kki&auml; yht&auml; aikaa ymp&auml;rill&auml;mme syttyiv&auml;t pys&auml;k&ouml;ityjen autojen lyhdyt ja niitten valoissa kansallispukuihin puettu kuoro kajautti laulun. Se oli ainutlaatuinen, koko el&auml;m&auml;ni el&auml;mys!!!<br> Ja ne olivat kivoja p&auml;ivi&auml; meren rannalla olevassa huvilassa. Aamuisin peseydyimme meress&auml; satojen lintujen s&auml;est&auml;m&auml;n&auml;. N&auml;kyi komea valkoinen laiva, joka tuli molemmat aamut Ruotsista, kertoen saapumisellaan jostain tuntemattomasta el&auml;m&auml;st&auml;.<br><br> <b>16.9.</b><br> <b>Manok matkustaa Moskovaan</b><br> Murmansk Moskova-juna vie meit&auml;, Manok-laulajia, p&auml;&auml;kaupunkiimme. T&auml;ss&auml; nyt olisi aikaa kirjoittaa muistiinpanoja, mutta viimeist&auml; vaunua heittelee niin raivoisasti, ettei tule mit&auml;&auml;n, ei pysy kyn&auml; k&auml;dess&auml;. Nyt pit&auml;isi olla kurkku terveen&auml; ja &auml;&auml;ni kirkkaana.<br> S&auml;hkeell&auml; kutsuimme Pauli Rinteen Odessasta, miss&auml; h&auml;n oli kuvauksissa. Ehtiik&ouml;?<br><br> <b>17.9.</b><br> Moskova. Hotelli Zarja. Se on niit&auml;, viel&auml; 1950-luvun Moskovan rakennuksia Nuorisofestivaalin ajoilta. T&auml;&auml;ll&auml; on nyt satoja amat&ouml;&ouml;ritaiteilijoita. Kaksi tuntia meni ennen kuin p&auml;&auml;simme huoneisiin. Eilen oli vapaata ja k&auml;vimme Neuvostoarmeijan keskusteatterissa. Paulin kanssa kuvauksissa on t&auml;m&auml;n teatterin n&auml;yttelij&auml; Gennadi Krynkin, joka j&auml;rjesti meille paikat. <br> Katsoimme Wuolijoen Justiinan. Paitsi nime&auml; ja soivaa Sibeliusta, mit&auml;&auml;n suomalaista esityksess&auml; ei ollut. Ihmeeksemme se Surusoitto soi koko esityksen. Lavalle oli rakennettu suuri linna. Esitys oli myyty jonkin tehtaan henkil&ouml;kunnalle ja kuulimme tyytyv&auml;isi&auml; mielipiteit&auml;. Esityksen j&auml;lkeen olimme Krynkinin vieraina 9-kerroksisessa talossa. Ryypp&auml;ilimme, s&ouml;imme ja lauloimme. Aamulla harjoittelimme hotellissa. Ja nyt on lepohetki ja min&auml; voin panna muistiin viimeiset Kanteleen Suomen kiertueen tapahtumat.<br><br> Turussa menin k&auml;ym&auml;&auml;n Kauko-enon luona, mutta ovella minut otti vastaan surupukuun pukeutunut vaimonsa, joka kertoi, ettei Kaukoa en&auml;&auml; ole t&auml;ss&auml; maailmassa. Ihme, ett&auml; se vaikutti minuun vapauttavasti. Iltakonsertin aikana Turun konserttisalissa, en hermoillut en&auml;&auml; niin kauheasti. 1000-paikkainen katsomo oli t&auml;p&ouml;t&auml;ynn&auml;. Luin taas paperista tervehdyksen, mutta paljon vapaammin kuin ensimm&auml;iset kerrat. Sali otti konserttimme oikein l&auml;mpim&auml;sti vastaan. Kiikurit olivat tietenkin mukana. <br> Ja taas oli illallinen. Herkkuruokana oli komea kaakku, Petroskoin ja Turun vaakunoilla koristettu. Sitten tanssimme ulkolavalla. Kaunis kuutamo valaisi meit&auml; niin romanttisesti.<br><br> Sitten olivat J&auml;ms&auml; ja Niskam&auml;ki. Ihmisi&auml; oli v&auml;h&auml;n, mutta sen edest&auml; oli sellaisia, jotka eiv&auml;t oikein suvainneet meit&auml;. K&auml;vi katsomassa meit&auml; kuuluisa eduskuntalainen Varkaudesta Hugo Manninen. Kauniisti kiitti!<br><br> &Auml;mm&auml;nsaaren kyl&auml; odotti meit&auml; seuraavana p&auml;iv&auml;n&auml;. Erillinen huone, l&auml;mmin p&auml;iv&auml;, komea mets&auml; t&auml;ynn&auml; marjoja ja sieni&auml;. Hieno ravintola. Ensimm&auml;inen vapaap&auml;iv&auml;. Tikanheittoa. K&auml;vimme saunassa. Mutta Ruukin koululla oli taas v&auml;h&auml;n yleis&ouml;&auml;. <br><br> Matkalta j&auml;i muistiin viimeinen meno 3. p&auml;iv&auml;n&auml; syyskuuta. Saukon majassa s&ouml;imme aamiaisen. Kajaanissa esitimme Karankalahden tanssisalissa. Ja sielt&auml; yli 200 km heitto Ouluun. Taas tapasin herttaisen Aila Heikkisen. Konsertti meni mainiosti. Illalla ryypp&auml;simme hiukan. Mauri oli kyll&auml; niin kyps&auml;, ett&auml; koko y&ouml;n kuulemma juoksenteli tytt&ouml;jemme huoneissa sata markkaa k&auml;dess&auml;.<br><br> Ja 4. p&auml;iv&auml;n&auml; syyskuuta oli 650 km heitto. Illallinen kalliissa ravintolassa, l&auml;mp&ouml;iset puheet, maljat ja ranskalainen cabaret sen p&auml;&auml;lle. Tanssimme koko illan ja nautimme kutittavasta ohjelmasta. Mutta jotain tapahtui, kun Malo k&auml;vikin puhumassa kulisseissa, ett&auml; muka salissa on neuvostoliittolaisia. Ohjelma vaihtui hyvin tuttuun.<br><br> Nyt olemme siis Moskovassa. T&auml;n&auml;&auml;n lauloimme melko huonosti. V&auml;syy vartomaan p&auml;&auml;sy&auml; lavalle. (Ainakin 4,5 tuntia! Siin&auml; menee halut ja lahjakkuuskin.) Salissa kyll&auml; istui Suomen konsuli, ainakin Seppo Virtasen mukaan (h&auml;n on pitk&auml;aikainen suomenkielisen radiomme toimittaja). Tietenkin salissa oli Rudolf Syki&auml;inenkin, joka kuvasi meit&auml; p&auml;iv&auml;ll&auml; Smolenskaja-torilla.<br><br> <b>18.9.</b><br> Aamulla saimme tiet&auml;&auml;, ett&auml; olemme p&auml;&auml;sseet p&auml;&auml;tt&auml;j&auml;iskonserttiin, joka tapahtuu Kremlin palatsissa! Kaikki kolme Karjalan numeroa p&auml;&auml;si siihen. Joka alueelta siihen konserttiin p&auml;&auml;si vain yksi numero, paitsi Leningradista ja Karjalasta.<br> Harjoitusten v&auml;lill&auml; meid&auml;n piti laulaa rautatievarikolla, jossa oli kuuluisat talkoot, joihin osallistui 1920-luvulla Leninkin. Mutta autonkuljettajamme eksyi ja my&ouml;h&auml;styimme lounasajalta, jolloin meid&auml;n oli laulettava. T&auml;ytyi tyyty&auml; vain tutustumiseen laitokseen.<br> Illalla oli kuitenkin konsertti kirjailijaliiton talolla: komea palatsi, ihana n&auml;k&ouml;ala, paljon pieni&auml; h&ouml;kkeleit&auml; ja pilvenpiirt&auml;ji&auml; taustana. Yleis&ouml;&auml; ei ollut paljon, mutta vastaanotto l&auml;mmin. Syd&auml;melliset sanat jokaiselle osallistujalle l&ouml;ysi kuuluisa runoilija ja proosakirjailija, lyyrikko Viktor Bokov.<br><br> <b>19.9.</b><br> Aamu meni Lujoville nimetyll&auml; kulttuuritalolla. Siell&auml; harjoittelivat ne, jotka tulevat esiintym&auml;&auml;n Tshaikovskin salissa. Aamulla vasta saimme tiet&auml;&auml;, ett&auml; siell&auml;kin tarvitaan meit&auml;. J&auml;rjest&auml;j&auml;t kyll&auml; kysyiv&auml;t, ett&auml; miss&auml; meid&auml;n seitsem&auml;s mies on. Vastasimme, ett&auml; h&auml;n sairastui. Paulin oli l&auml;hdett&auml;v&auml; filmauksiinsa. Huomenna harjoittelemme konserttipaikalla.<br><br> K&auml;vimme Rudolfin luona. Joimme kahvia ja rupattelimme. Sain kuulla yhden taiteilijan historian. H&auml;nest&auml; kirjoitti Apu-lehti ja aineiston oli antanut Rudolf. Joskus kirjoitan enemm&auml;n, nyt nukuttaa. T&auml;ytyy viel&auml; mainita, ett&auml; olimme koko miessakilla Malyi-teatterissa katsomassa Mdivanin n&auml;ytelm&auml;&auml; Sinun Misha-enosi. Olen lukenut n&auml;ytelm&auml;n ja ihmettelin, miten siit&auml; sai n&auml;inkin hyv&auml;n esityksen.<br><br> <b>23.9.</b><br> On tapahtunut paljon. Oli hyv&auml; konsertti Tshaikovskin salissa. &Auml;&auml;ni kyll&auml; meinasi menn&auml; piippuun  nuha. Ja yht&auml;kki&auml; syntyi uusi mahdollisuus esiinty&auml; Kongressipalatsissa. Se tapahtui 21. p&auml;iv&auml;n&auml;. Osanottajia oli ainakin 2000 ihmist&auml;. Tuntui h&auml;t&auml; koko konsertissa. Ja se tarttui meihinkin. Ennen meit&auml; esiintyi Leningradin yliopiston kuoro, jota ei harjoituksissa ollut. Ja kun ilmoitettiin meid&auml;n numeromme, n&auml;ytt&auml;m&ouml;ll&auml; oli sellainen h&auml;lin&auml;, ettemme kuulleet oikeaa &auml;&auml;nt&auml; ja ensimm&auml;inen laulu meinasi menn&auml; penkin alle. Hyv&auml; ett&auml; rohkenimme pys&auml;ytt&auml;&auml; ja aloittaa uudelleen. Sill&auml; voitimme Kuparisep&auml;n ja meid&auml;n annettiin laulaa toinenkin laulu. Ja se oli se latvialainen ven&auml;j&auml;n kielell&auml; Haukkui koirat hanakasti. <br><br> Eilen lauloimme S&auml;hk&ouml;teknillisess&auml; instituutissa ja siell&auml; saimme tiet&auml;&auml;, ett&auml; Kantele-yhtyeen tytt&ouml;jen ryhm&auml; ja Segezhan tanssiryhm&auml; l&auml;htev&auml;t jo kotiin. Mep&auml; sin&auml; iltana lauloimme viel&auml; sill&auml; kuuluisalla Talousn&auml;yttelyn alueella. Just kun aloitimme toisen laulun, taivaalta alkoi tulla vett&auml; kuin k&auml;skyst&auml;, mutta sisua riitti laulaa loppuun. Saimme myrskyis&auml;t suosionosoitukset. Ja rintamerkit takkien liepeihin.<br><br> Ministerikin, siis Kolmovski, on my&ouml;s Moskovassa. Eilen aamulla olimme Tuntemattoman sotilaan haudalla. Sitten menimme kuuluisiin Sandunovskin saunoihin. Hyv&auml; l&ouml;yly ja uima-allas, pr&auml;ss&auml;ttiin puvutkin. Hyv&auml;, mutta n&auml;in korkealuokkaiseksi melko kehno. Mutta koko laitos onkin 75-vuotias ja ilman remonttia.<br><br> <b>28.9.</b><br> Koko homma tuntuu rahojen tuhlaamiselta. Kerran p&auml;iv&auml;ss&auml; laulamme jossain puistossa tai laitoksessa ja iltaisin katsomme esityksi&auml;. Onhan se tietenkin mielenkiintoista, mutta kotona odottaa perhe ja teatterissa puuttuu n&auml;yttelij&ouml;it&auml;. <br><br> T&auml;n&auml;&auml;n illalla n&auml;in Kremlin teatterissa tatarialaisen teatterin esityksen. Kaikki oli ihan niin kuin meill&auml;. Kuulokkeet ep&auml;kunnossa ja katsomosta joku huusikin, niin kuin meill&auml;: "Davai gromtshe!" ( Anna tulla kovemmin! )... K&auml;&auml;nn&ouml;ksen lukija ei ehtinyt per&auml;ss&auml; ja joskus taas kiirehti. Ei ole oikeaa sankarityyppi&auml;, niin kuin ei meill&auml;k&auml;&auml;n.<br><br> <b>30.9.</b><br> Lopulta tuli Paulikin etel&auml;st&auml;, silt&auml; filmauskeikalta. Eilen k&auml;vimme taas Rudolfin luona Orvon ja Anteron kanssa. Puhuimme p&auml;iv&auml;nongelmista maassamme. Rudolf kertoi ajatuksensa, joka on todella uusi: Miksi t&auml;ytyy olla sosialistinen kilpailu? Yksi tekee hyv&auml;&auml; ty&ouml;t&auml; ja toinen laiskottelee. Traktorin osia ei riit&auml; kuitenkaan ja ne seisovat sitten puolitekoisina.<br> (Sain Kolmovskilta syntym&auml;p&auml;iv&auml;lahjaksi 10 ruplaa!)<br><br> <b>6.10.</b><br> Talossa on taas rahapula ja meinaan l&auml;hte&auml; tienaamaan verensiirtolaitokselle. Kyll&auml; me 30. p&auml;iv&auml;n&auml; illalla lauloimme sen yhden laulun, mutta olimme tuttavien mielest&auml; kuin s&auml;kill&auml; ly&ouml;tyj&auml;. Vaikka Sovetskaja Rossija -lehti kirjoitti, ett&auml; katsomo nautti lauluistamme, emme olleet oikein varmoja siit&auml;. Joimme bankettisalissa jotain sekajuomaa ja l&auml;hdimme Orvon hyvien tuttavien luokse.<br> Se onkin oikein erikoinen perhe, mutta emme oikein uskaltaneet kysell&auml;k&auml;&auml;n heist&auml; ja he taas eiv&auml;t viitsineet kertoa. Otimme kolme viinipulloa ja talon p&ouml;yd&auml;ll&auml; kyll&auml; oli konjakit ja kaikkea hyv&auml;&auml;. Lauloimme mit&auml; osasimme ja sitten kuuntelimme hyvi&auml; levyj&auml;.<br><br> 1. p&auml;iv&auml;n&auml; lokakuuta, siis syntym&auml;p&auml;iv&auml;n&auml;ni, k&auml;vimme Leninin mausoleumissa. Se on minulle aina j&auml;rkytt&auml;v&auml; tilaisuus. Stalin on siirretty toisten riviin ja ainakin toistaiseksi on ilman veistoskuvaa. Seisoimme kolme tuntia jonossa p&auml;&auml;st&auml;ksemme sinne. Kun aamu her&auml;si, niin olimme ensimm&auml;isi&auml;, mutta kun ulkomaalaiset p&auml;&auml;sev&auml;t jonotta...<br> Sielt&auml; menimme Maneesiin, siis n&auml;yttelysaliin, joka on keskell&auml; kaupunkia. Paljon sota-aiheisia teoksia. Illalla l&auml;hdimmekin kotiin p&auml;in.<br> Ostin 10 ruplalla vodkaa. Joku opettaja, Ahvosen tuttava, osti minun kunniaksi samppanjapullon ja siit&auml; se alkoi ja my&ouml;h&auml;&auml;n loppui! Sain pojilta komean lahjan: avaruuslent&auml;jien kunniaksi tehdyn muistomerkin pienoismallin.<br><br> Teatterissamme menev&auml;t Erikoisl&auml;hettil&auml;&auml;n harjoitukset.<br><br> <b>11.10.</b><br> Sataa... On harmaana kaikki ja kaikki harmittaa!<br><br> Eilen p&auml;iv&auml;ll&auml; olimme Anna Vlasovan ja Toivo Haimin kanssa aluekomitean ideologisessa komissiossa, jossa hyv&auml;ksyttiin teatterimme ja toisten taidelaitosten ohjelmistoa. Ehdotimme Erikoisl&auml;hettil&auml;st&auml;, T&auml;&auml;ll&auml; Pohjant&auml;hden alla, Romeo ja Juliaa, Majakovskin Saunaa, Pogodinin Yst&auml;v&auml;ni, Antti Timosen valmisteilla olevaa n&auml;ytelm&auml;&auml; ja Gorkin Vanhusta. Komissio  M. Kiurun johdolla  , jossa oli kirjailijoita, lehtimiehi&auml;, ammattiliiton aluekomitean edustaja ja paljon muita, hyv&auml;ksyi ohjelmistomme. Kirjailijoista olisi mainittava Antti Timonen, Uljas Vikstr&ouml;m, Vsevolod Uslanov ja Rostislav Kornev.<br> Kiuru ei voinut olla mainitsematta viime n&auml;yt&auml;nt&ouml;kauden kahta esityst&auml;, jotka h&auml;nen mielest&auml;&auml;n olivat kyseenalaisia. Se oli Suomalaisessa teatterissa Everstin leski ja Ven&auml;l&auml;isess&auml; teatterissa Rozovin n&auml;ytelm&auml; Perinteinen kokoontuminen (Traditsionnyi sbor).<br><br> <b>12.10.</b><br> Tuli suomalaisia vieraita Kulttuurikeskuksesta. N&auml;yttelij&auml;talo antaa meille huoneiston ylihuomiseksi. Jokaiselta henkil&ouml;kunnan j&auml;senelt&auml; ker&auml;t&auml;&auml;n 1 rupla ja johtokunta lupaa antaa minulle 30 ruplaa palkintoa, joka menee yhteiseen kattilaan.<br><br> <b>14.10.</b><br> Erikoisl&auml;hettil&auml;&auml;n katselmustilaisuus. Joku meik&auml;l&auml;isist&auml; sanoi, ett&auml; esityksemme muistuttaa amat&ouml;&ouml;riteatterin, joka on ottanut ohjelmistoon liian vaikean teoksen, esityst&auml;. Ensi-iltaan suostuttiin, mutta hampaitten v&auml;list&auml;. Ja illalla sit&auml; ovat katsomassa Suomen Kulttuurikeskuksen edustajat.<br><br> <b>15.10.</b><br> Ensi-ilta olikin melko ik&auml;v&auml;. N&auml;yttelij&auml;t olivat v&auml;syneit&auml;. Puuttui ohjaajan k&auml;tt&auml;. N&auml;yttelij&auml;t tekiv&auml;t itse mit&auml; osasivat ja siin&auml; kaikki. Vaikea oli istua katsomossakin.<br><br> Olimme Raijan kanssa illallisella, joka tarjottiin n&auml;yt&auml;nt&ouml;kauden avajaisten, ensi-illan ja suomalaisten vieraitten kunniaksi. Ilta meni hyvin v&auml;litt&ouml;m&auml;sti ja iloisesti. Haluaisin olla Hugo Mannisen i&auml;ss&auml; yht&auml; reipas ja huumorintajuinen.<br><br> <b>16.11.</b><br> Kerran v&auml;iteltiin Haimin kanssa aiheesta  tapahtuuko Suomessa vallankumous . Haimi kertoi, ett&auml; suomalaiset kommunistit luopuivat vallankumouksesta ja ovat sosialismin rauhanomaisella tiell&auml;. Min&auml; v&auml;itin, ett&auml; sekin on vallankumousta. Ja nyt luen Kansan Uutisissa: "Rauhanomainen tie sosialismiin ei merkitse sit&auml;, ett&auml; sosialismi kasvaisi itsest&auml;&auml;n kapitalismin sis&auml;&auml;n, vaan toteutuakseen sekin tie vaatii vallankumouksellista toimintaa, jonka p&auml;&auml;m&auml;&auml;r&auml;n&auml; on suurp&auml;&auml;oman vallan murtaminen ja suurtuotantov&auml;lineiden omistusmuodon muuttaminen..."(Kansan Uutiset 10.11.1967. SKP:n uuden ohjelmaluonnoksen peruspiirteet, Erkki Rantie)<br><br> Luin mielell&auml;ni Jevtushenkon Bratskaja-voimalaitoksen ja Francis Baconin Uuden Atlantiksen.<br><br> <b>18.11.</b><br> Olimme kutsutut Raijan kanssa Semjon Karpin kotiin. Siell&auml; oli Musiikkiteatterin koomikko Estrin vaimonsa kanssa, Jakov Pergament vaimoineen, Tyyne Pulkkinen, Maksim Gavrilov, Valde ja Reutsalo ja me. Kaksi tuntia meni keskustelussa pikarien &auml;&auml;ress&auml;. Reutsalo lupaa huomenna k&auml;yd&auml; puolueemme aluekomitean ensimm&auml;isen sihteerin vastaanotolla, sill&auml; tiet&auml;&auml;, kuka t&auml;ss&auml; maassa p&auml;&auml;tt&auml;&auml; jotain. Vlasova kertoi, ett&auml; Reutsalo meinaa kutsua teatterin 10 p&auml;iv&auml;ksi ja vuonna 1969 Kantele-yhtyeen.<br><br> <b>24.11.</b><br> Oli n&auml;yt&auml;nt&ouml;kauden yhteenveto. Yleis&ouml;&auml;kin oli kutsuttu. Ei kukaan kuitenkaan halunnut aloittaa sit&auml;. Sitten alkoi puhua Tomberg, joka ilmoitti yleis&ouml;lle, ett&auml; me olemme pulassa Haimin kanssa. Voi kun on hyv&auml;, kun Ivan Petrov aikoo ohjata Majakovskin Saunan teatterissamme... P&auml;iv&auml; loppui Ahmatovan runoilla, joita lausuivat Belonutshkin, Ljudmila Zhivyh ja Leena Bytshkova. Kynttil&auml;t l&auml;mmittiv&auml;t sielua runouden ilmapiiriss&auml;.<br><br> Ja y&ouml;ll&auml; kotona arki l&ouml;i korville: nuoremmalla on ripuli.<br><br> <b>29.11.</b><br> Jonkin j&auml;rjest&ouml;n juhlaistunnon j&auml;lkeen oli Erikoisl&auml;hettil&auml;&auml;n esitys. Leningradista oli kutsuttu kriitikko Benjash Raisa Moisejevna. Katsoi esityst&auml; humalaisen yleis&ouml;n keskell&auml;. Esitys h&auml;nt&auml; ei miellytt&auml;nyt. Ei miellytt&auml;nyt oikeastaan mik&auml;&auml;n esityksess&auml;.<br><br> <b>1.12.</b><br> Teatterimme harjoittelee yht&auml; aikaa nelj&auml;&auml; n&auml;ytelm&auml;&auml;: Saunaa harjoittelee Ivan Petrov, T&auml;&auml;ll&auml; Pohjant&auml;hden alla on Toivo Haimin k&auml;siss&auml;, M. Gindinin ja G. Rjabkinin Mit&auml;&auml;n ei ole tapahtunut -n&auml;ytelm&auml;&auml; ohjaa teatterikorkeakoulun p&auml;&auml;st&ouml;k&auml;s Karl Marson. T&auml;ss&auml; esityksess&auml; esiintyy viel&auml; Walter Suni kukkakauppiaan roolissa (Neuvosto-Karjala 24.12.1967). Lapsille valmistetaan joulusatua.<br> Toivo Lankinen on kuulemma menossa Suomeen Pietarsaareen kansanteatteriin ohjaajaksi.<br><br> <b>15.12.</b><br> K&auml;yn opiskelemassa marxismi-leninismi&auml; iltayliopistolla kerran viikossa. Pienten harmaitten roolien kimpussa on niin ik&auml;v&auml; olla. Perspektiivej&auml;k&auml;&auml;n ei n&auml;y.<br><br> Raija sai uudet huonekalut kotiin, viiden vuoden v&auml;hitt&auml;ismaksulla. <br><br><br> <CENTER> <hr size="1" width="50%"> </CENTER> </div> </font></td></tr> <!--.................................Vaihtuva sisaltoalue loppuu...............................................................................--> <tr><td colspan=8 bgcolor="#ffffff" align=center valign=top> <div align="center"><font face="Verdana,Arial,Helvetica,Sans-Serif" size="1" color="#400000"> <!--alalinkisto alkaa--> <br> <a href="../index.htm">ESIPUHE</a> | <a href="../tiedot.htm">HENKIL&Ouml;TIEDOT</a> | <a href="../paivakirjat.htm">P&Auml;IV&Auml;KIRJAT</a> | <a href="../kuvia.htm">KUVA-ALBUMI</a> | <a href="../kotikirjasto.htm">KOTIKIRJASTO</a><br> <a href="../ohjelmisto.htm">OHJELMISTO</a> | <a href="../kirjeet.htm">KIRJEIT&Auml; ULLAKOLTA</a> | <a href="../linkit.htm">LINKIT</a> | <a href="http://www.juminkeko.fi">JUMINKEKO</a> <!--alalinkisto paattyy--> <br><br> <hr size="1" width="50%"> <font face="Helvetica,Arial" color="#000000" size=1>webmaster: <a href="mailto:info@juminkeko.fi">Juminkeko</a> </font></div></td></tr></table> <!--................................Oikea taittopalsta loppuu...............................................................................--> </td></tr></table> </div> </body>