ÿþ<html> <head> <!--.....Tekij&auml;: Lari Aaltonen 2005, sposti: lari.aaltonen@juminkeko.fi...................................................................--> <!--.....Tiedostonimi: 1979.htm..............................................................................................................--> <title>William Hall - p&auml;iv&auml;kirjat</title> <style><!--A{text-decoration:none}--></style> </head> <body bgcolor="#D8D8BF" text="#400000" link="#400000" vlink="black" alink="red"> <div align="center"> <!--..................Uloin taulukko alkaa ja samalla rivilla on kaksi palstaa......................................................................--> <table width="660" cellpadding=0 cellspacing=0 bordercolor="black" bordercolorlight="black" borderdark="black" border="0"> <td valign=top bgcolor="#9F9F5F" rowspan=2> <!-- ......................Alkaa vasen linkistopalsta...............................................................................................--> <table bordercolor="#000000" border="0" width="220" cellspacing="30" cellpadding="0"> <td><div align="center"><img src="../kuvat/william_kasvot.jpg" width=170 height=201 border="0" alt="William Hall"><br></div></td></tr> <tr><tr><td><center><a href="../index.htm" onMouseOver="esip.src='../sivupalkki/esip_mouseover.gif'" onMouseOut="esip.src='../sivupalkki/esipuhe.gif'"><img src="../sivupalkki/esipuhe.gif" name="esip" width=166 height=27 border="0"></a></center></td></tr> <td><center><a href="../tiedot.htm" onMouseOver="tiedot.src='../sivupalkki/tiedot_mouseover.gif'" onMouseOut="tiedot.src='../sivupalkki/tiedot.gif'"><img src="../sivupalkki/tiedot.gif" name="tiedot" width=166 height=27 border="0"></a></center></td></tr> <td><center><a href="../paivakirjat.htm" onMouseOver="paiv.src='../sivupalkki/paiv_mouseover.gif'" onMouseOut="paiv.src='../sivupalkki/paivakirjat.gif'"><img src="../sivupalkki/paivakirjat.gif" name="paiv" width=166 height=27 border="0"></a></center></td></tr> <td><center><a href="../kuvia.htm" onMouseOver="kuvia.src='../sivupalkki/kuvia_mouseover.gif'" onMouseOut="kuvia.src='../sivupalkki/kuvia.gif'"><img src="../sivupalkki/kuvia.gif" name="kuvia" width=166 height=27 border="0"></a></center></td></tr> <td><center><a href="../kotikirjasto.htm" onMouseOver="kotik.src='../sivupalkki/kotik_mouseover.gif'" onMouseOut="kotik.src='../sivupalkki/kotikirjasto.gif'"><img src="../sivupalkki/kotikirjasto.gif" name="kotik" width=166 height=27 border="0"></a></center></td></tr> <td><center><a href="../ohjelmisto.htm" onMouseOver="teatt.src='../sivupalkki/teatt_mouseover.gif'" onMouseOut="teatt.src='../sivupalkki/teatteri.gif'"><img src="../sivupalkki/teatteri.gif" name="teatt" width=166 height=27 border="0"></a></center></td></tr> <td><center><a href="../kirjeet.htm" onMouseOver="kirj.src='../sivupalkki/kirj_mouseover.gif'" onMouseOut="kirj.src='../sivupalkki/kirjeet.gif'"><img src="../sivupalkki/kirjeet.gif" name="kirj" width=166 height=27 border="0"></a></center></td></tr> <td><center><a href="../linkit.htm" onMouseOver="linkit.src='../sivupalkki/linkit_mouseover.gif'" onMouseOut="linkit.src='../sivupalkki/linkit.gif'"><img src="../sivupalkki/linkit.gif" name="linkit" width=166 height=27 border="0"></a></center></td></tr> <td><center><a href="http://www.juminkeko.fi" onMouseOver="jumi.src='../sivupalkki/jumi_mouseover.gif'" onMouseOut="jumi.src='../sivupalkki/juminkeko.gif'"><img src="../sivupalkki/juminkeko.gif" name="jumi" width=166 height=27 border="0"></a></center></td></tr> <br></a></font></td></tr> </table> <!-- .....................Vasen palsta loppuu.......................................................................................................--> </td> <td valign=top> <!--.....................Alkaa oikea palsta........................................................................................................--> <table width="508" cellpadding="10" cellspacing="10" cellcolor="#ffffff" bgcolor="#ffffff" border="0"> <tr> <td valign=top colspan=8 bgcolor="#ffffff"><br> <center> <img src="1979.gif" width="149" height="43"> <br> <br> <hr size="1" width="50%"> </center> <br> <div align="justify"> <font color="#000000" face="Verdana,Arial,Helvetica,Sans-Serif" size="3"><br> <b>14.1.1979</b><br> Ankarien, kuukauden kest&auml;neiden pakkasten j&auml;lkeen s&auml;&auml; lauhtui nollaan saakka. Toista p&auml;iv&auml;&auml; yrit&auml;mme p&auml;&auml;st&auml; Kizhin saarelle Senjkinin k&auml;skyst&auml;. Tarkoituksena on tarkastaa anonyymikirjeen faktat ja  pelastaa ihmiset . "Polttopuita ei ole, ruokaa puuttuu, p&auml;&auml;llyst&ouml;&auml; ei n&auml;y. Museonjohtaja V. Ionovan vuosijuhlan aattona se ei ole ollenkaan mieluisa asia.<br> Derevjanets (varajohtaja) ilmoitti puhelimitse, ett&auml; nyt on jo kaikki kunnossa. On saatu s&auml;hk&ouml;sahan ketju (se siit&auml; polttopuupulasta), kaupassa on taas ruokatavaraa...<br><br> Eilen olin lentokent&auml;ll&auml; suksineni ja selk&auml;repussa oli ruokaa pariksi p&auml;iv&auml;ksi. T&auml;n&auml;&auml;nkin sataa vett&auml;, eik&auml; ole mit&auml;&auml;n toivoa p&auml;&auml;st&auml; sinne lentokoneella. (Ja muita kuljetusv&auml;lineit&auml; sinne ei ole!)<br><br> Siirrytty&auml;ni seitsem&auml;n vuotta sitten teatterista puolueemme aluekomiteaan, kaiken muun hyv&auml;n lis&auml;ksi sain p&auml;&auml;sykortin uimahalliin (joka on ainoa koko kaupungissa, jossa asuu t&auml;ll&auml; hetkell&auml; melkein 180 tuhatta ihmist&auml;). Sit&auml; korttia ole ei viel&auml;k&auml;&auml;n otettu pois. T&auml;n&auml;&auml;n taas nautin sen kustannuksella.<br><br> Strelkov on taas Moskovassa jossain neuvotteluissa ja edess&auml;mme ovat kulttuurity&ouml;ntekij&auml;in piirikokoukset. Ainakin pariin niist&auml; pit&auml;isi p&auml;&auml;st&auml;.<br><br> Ven&auml;j&auml;n ministeri&ouml; kutsuu Kostroman kaupunkiin tulevien kiertueiden suunnitteluneuvotteluun.<br><br> T&auml;ytyy mainita, ett&auml; 30.12. oli erinomainen <u>Julmia leikkej&auml; -esityksen ensi-ilta</u>. Esityksen on ohjannut Ven&auml;l&auml;isen draamateatterin uusi taiteellinen johtaja Otar Ivanovits Dzhangisherashvili. Mainion musiikin siihen s&auml;velsi Mikael Reznikov. (Oli minun neuvonantajanani ministeri&ouml;ss&auml; muutaman kuukauden. Nyt on tunnettu s&auml;velt&auml;j&auml; t&auml;&auml;ll&auml; Suomessa. Lahjakas juutalainen! 11.5.1999)<br> Taiteellisessa neuvostossa otettiin h&auml;nen musiikkinsa vastaan yksimielisesti, vaikka jo katselmuksen j&auml;lkeen teatterin varajohtaja G. Pukatsh supisi korvaani, ett&auml; h&auml;nt&auml; huolestuttavat Otar Ivanovitsh Dzhangisherashvilin synk&auml;t ensi-illat. Ja t&auml;ytyyh&auml;n muka ajatella muitakin kollektiiveja, jotka ovat saman katon alla. Orkesterin "kuoppa" piti panna kiinni ja ilman sit&auml; Musiikkiteatteri ei voi toimia. T&auml;ss&auml; viimeisess&auml; esityksess&auml; n&auml;ytt&auml;m&ouml;lle j&auml;rjestet&auml;&auml;n oikein vesisade. Ja harjoitusten aikana n&auml;ytt&auml;m&ouml;n lava on niin m&auml;rk&auml;, ett&auml; balettitanssijat kielt&auml;ytyv&auml;t esiintym&auml;st&auml; sellaisella.<br> "Ja yleens&auml;kin , kertoi Pukatsh,  yleis&ouml; ei pid&auml; synkist&auml; n&auml;ytelmist&auml; ja esityst&auml; tuskinpa saadaan myydyksi. <br> Siin&auml; puhui operetin kannustaja! On siin&auml; aihetta ajattelemiseen!<br><br> Mutta meid&auml;n Gennadi, jonka melkein pakotin menem&auml;&auml;n teatteriin, tuli esityksest&auml; ihastuksissaan... T&auml;ytyy t&auml;ss&auml; mainita, ett&auml; luovanty&ouml;n ihmiset ovat joskus niin kummallisia, ettei oikein saa selv&auml;&auml; kuka, ket&auml; ja miksi?<br><br> Krasnojarskista kutsutaan Jan Sanin Musiikkiteatterin ohjaajaksi. H&auml;n vaatii vapautta yhteisty&ouml;nhengen luomisessa. Orkesterin johtaja Ballo heti panee vastaan.<br><br> Petroskoissa on jo usean vuoden ollut teatterin taiteilijana Viktor Skorik. Hyvin lahjakas taiteilija mielest&auml;ni, mutta viime aikoina h&auml;nell&auml; on ollut ongelmia Dzhangisherashvilin kanssa. Vaikka loppujenlopuksi El&auml;m&auml;mme p&auml;ivien lavastus oli mainio. Nyt uusi ohjaaja taaskaan ei l&ouml;yd&auml; yhteist&auml; kielt&auml; taiteilijan kanssa, vaikka molemmat puhuvat ven&auml;j&auml;&auml;. He tekev&auml;t yhdess&auml; lavastusta ja taiteellinen neuvosto ehdottaakin panemaan esityksen julisteeseen molempien sukunimet. Mutta... Skorik nousi takajaloilleen ja kirjoitti kirjeen NKP aluekomitean ensimm&auml;isen sihteerin nimelle.<br><br> Minua jo ihmetytt&auml;&auml;, miksi aluekomitea n&auml;inkin kauan kest&auml;&auml;, eik&auml; tee johtop&auml;&auml;t&ouml;st&auml; minun suhteen? Katsokaapas: kirje Kanteleesta, kirje Kizhist&auml;, teattereiden jutut ja nyt t&auml;m&auml; Skorikin kirje lis&auml;ksi!<br><br> P. Rinne odottaa omaa hetke&auml;ns&auml;, Nukketeatterissa ei viel&auml;k&auml;&auml;n ole p&auml;&auml;ohjaajaa.<br><br> <b>21.1.</b><br> Eik&ouml; n&auml;it&auml; vuosijuhlia ole jo liikaa?<br> Tammikuun alussa vietimme Grigori Godarevin 50-vuotisjuhlaa Teatteriseuran huoneistossa. Ker&auml;&auml;nnyimme vuoden 1957 Leningradin studiolaisina ja lis&auml;n&auml; olivat p&auml;iv&auml;nsankarin ty&ouml;toverit Ven&auml;l&auml;isest&auml; teatterista, johon h&auml;n liittyi heti valmistuttuaan korkeakoulusta, sill&auml; suomea h&auml;n ei oppinut, vaikka oli karjalainen. Oman kielens&auml;kin h&auml;n oli jo unohtanut. Mutta lahjakkain meist&auml; h&auml;n on ollut. Pidin lyhyen puheen ja lopetin runolla:<br><br> <font color="#000000" face="Verdana,Arial,Helvetica,Sans-Serif" size="1"><br> 0<, AC40@L, 3>2>@OB, 8A?>;=8;>AL ?>;25:0?!<br> K A8; ?>;=K, C;K1G82K... C GB> 6?<br> 5 B0: C6 <0;>, 2?@O<L, 4;O G5;>25:0,<br> >;L ?CBL CA5O= @>70<8 =5 A?;>HL!<br><br> # 0A, <>9 4@C3, ?@>D5AA8O B0:0O,<br> >ABN< A2>9 A=O2, :;0ABL A5@4F5 =0?>:07,<br> >:BN@= =0 =Q< 4> ?>;=>G8 83@0O,<br> 0: 1C4B> =0ABC?8; 0H 72Q74=K9 G0A!<br><br> "50B@ 4;O 0A 20=>28G @83>@89<br>  4>< @>4=>9, A?>@B:;C1 8 :0: BN@L<0,<br> >:0 K 2 =Q<  0< ?> :>;5=> <>@5,<br> %>BO 2>:@C3 B0:0O :CB5@L<0.<br><br>  2AQ 6 0< C40;>AL ?@>68BL ?>;25:0,<br>  4065 C;K10BLAO 2 N18;59.<br>  AC40@L, O F8;8=4@ A=8<0N, :5?:C,<br> / :;0=ONAL, 65;0O OA=KE 4=59!<br><br><br> <dd>Kas oletteko t&auml;ytt&auml;nyt jo puolisataa?<br> <dd>On teill&auml; yh&auml; voimia ja hymy herk&auml;ss&auml;.<br> <dd>Ei se ole ihmiselle ihan v&auml;h&auml;n,<br> <dd>Kun el&auml;m&auml; ei mennyt ruusutanssissa.<br><br> <dd>On ammatti se, yst&auml;v&auml;ni, Teill&auml;<br> <dd>Pois heitt&auml;&auml; takki, sielu paljastaa<br> <dd>Ja soittaa koko illan syd&auml;mell&auml;,<br> <dd>Ik&auml;&auml;n kuin t&auml;htihetkenne ois tullut taas.<br><br> <dd>On teatterinne Teille rakas koti,<br> <dd>Se punttisali on ja vankila.<br> <dd>Ei siin&auml; Teit&auml; uhkaa mitk&auml;&auml;n luodit<br> <dd>Niin kauan, kunnes sein&auml;t sen on turvana.<br><br> <dd>Ei puoli vuosisataa v&auml;h&auml;n ole,<br> <dd>Vaan jaksatte Te yh&auml; hymyill&auml;.<br> <dd>Oi herra Godarev, nyt kumarran m&auml; Teille<br> <dd>Ja onnentoivotuksin nostan hattua.<br> <dd>(Suom. Mirja Kemppinen)<br><br> <font color="#000000" face="Verdana,Arial,Helvetica,Sans-Serif" size="3"><br> 19. tammikuuta olin Lev Aronovitsh Klaazin 60-vuotisjuhlassa. H&auml;n oli ollut monet vuodet sotav&auml;en vaskiorkesterin johtajana ja nyt johtaa veteraanien kuoroa. Ja seuraavana p&auml;iv&auml;n&auml; oli Valentina Matvejevna Ionovan 55-vuotisjuhla.<br><br> Matka Kizhiin todisti, ettei se anonyymikirje ollut kirjoitettu saarelaisten k&auml;sin.<br> "Emme me ensimm&auml;ist&auml; vuotta el&auml; saarella t&auml;llaisissa oloissa ja siksi emme voineet kirjoittaa sellaista", puhuivat museon ty&ouml;ntekij&auml;t.<br> Tietenk&auml;&auml;n museon johtajan ty&ouml;t&auml; ei kaunista se tosiasia, ett&auml; kaupassa tehd&auml;&auml;n ty&ouml;t&auml; nollan l&auml;mp&ouml;tilassa ja rottien l&auml;sn&auml;ollessa. Ja puitakin on vain pariksi viikoksi. Mutta eih&auml;n se ole vain Ionovan syyt&auml;. H&auml;n ei l&ouml;yt&auml;nyt viel&auml; parempia varajohtajia. Mutta itse h&auml;n on n&auml;itten viimeisten 20 vuoden aikana riitt&auml;v&auml;sti uhrannut Karjalamme kulttuurille ja Karjalan ASNT:n ansioituneen kulttuurity&ouml;tekij&auml;n arvonimi on todella ansaittu.<br><br> <b>25.2.</b><br> Muistiinpanoa ansaitsevia tapahtumia on kuukauden aikana kertynyt melkoisesti.<br><br> Tammikuun lopussa Karjalaamme saapui Moskovan kulttuuriministeri&ouml;st&auml; suuri komissio Ven&auml;j&auml;n varaministerin tov. Striganovin johdolla. Yhdess&auml; aluekomitean sihteerin M. Kiurun ja ministerimme Strelkovin kanssa lensimme Kizhin saarelle helikopterilla. Kiipeilimme Kristuksen kirkastuksen tuomiokirkon alakerrasta "taivaaseen" saakka.<br><br> Seuraavana p&auml;iv&auml;n&auml;, yhdess&auml; Karjalan Ministerineuvoston puheenjohtajan Kotshetovin kanssa, Sortavalan kautta painuimme Valamolle. Valkealta skiitalta Punaiselle ja hautausmaan rakennusten luokse menimme komeasti hevosilla (oli seitsem&auml;n reke&auml;). Y&ouml;vyimme luostarin munkkikammioissa.<br> Selv&auml;ksi tuli, ett&auml; saarella pit&auml;isi olla yksi is&auml;nt&auml;. Mutta kuka? Kuka ajaa saarelta pois villit turistit, tekee restaurointity&ouml;t ja elvytt&auml;&auml; kaikki rakennukset sek&auml; luonnon t&auml;ll&auml; ainutlaatuisella saarella? Maljapuheissa se mainittiin: Kulttuuriministeri&ouml;!<br> Mutta saaren elvytyksen luonnos on vasta syntym&auml;ss&auml;. Odotetaan Ven&auml;j&auml;n Ministerineuvoston p&auml;&auml;t&ouml;st&auml;. "Kerrotaan asiasta Neuvostoliiton Ministerineuvostolle! sanoivat arvoisat toverit. (Sanaakaan ei puhuttu viel&auml; Kirkon vallasta ja is&auml;nnyydest&auml;.12.5.99)<br><br> Yhdistyneen teatterin varajohtajan kanssa (G. Pukatsh) k&auml;vimme Volgalla Kuibyshevin kaupungissa. Olimme siell&auml; Musiikkiteatterimme kes&auml;kiertueen ongelmien kanssa.<br> Juutalaisena Pukatsh otti mukaan er&auml;&auml;lle Ven&auml;j&auml;n ministeri&ouml;n tarkastajalle (Roskontsertin johtajalle) J. Bodovskille &auml;mp&auml;rillisen puolukkaa, &Auml;&auml;nisniemen kirjontat&ouml;it&auml;, puulusikoita ja Kalevala-kirjoja. Mutta ei auttanut t&auml;ll&auml; kertaa!<br> Ukrainasta me kielt&auml;ydyimme, sill&auml; siell&auml; pidet&auml;&auml;n enemm&auml;n omista kansallisista ohjelmista, eik&auml; oopperoista. Ja Sverdlovsk kielt&auml;ytyi ottamasta teatteriamme vastaan, kun heid&auml;n molemmat teatterinsa on suljettu kes&auml;ll&auml; remonttit&ouml;iden takia: palokuntalaiset sulkivat oopperateatterin ja toisessa rakennuksessa on muita remonttit&ouml;it&auml;. Ja samoin olivat asiat Murmanskin kanssa.<br> (Teatterimme henkil&ouml;kunnalle kiertue merkitsee paljon. Jos on yleis&ouml;&auml;, niin t&auml;ytet&auml;&auml;n suunnitelmat ja n&auml;yttelij&auml;t saavat palkintoja. Ja jos kiertuekaupunki on etel&auml;ss&auml;, niin p&auml;&auml;sev&auml;t ilmaiseksi l&auml;mmittelem&auml;&auml;n hiekkarannoilla.)<br><br> Tultuamme Kuibyshevista matkustin Manok-yhtyeen miesten kanssa Kostamukseen. Mukana olivat parhaat Musiikkiteatterimme tanssijat Galjtsyna ja Meljnikov, hanurinsoittaja Vjatsheslav Kalaberda, balalaikansoittaja Denisenko, kanteleensoiton mestari Maksim Gavrilov ja Kantele-yhtyeen solisti Veronika J&auml;rvinen.<br> Mitk&auml; kissanristi&auml;iset oli t&auml;ll&auml; kertaa, en muista! Lauloimme kuitenkin hyvin, kun Senjkinkin kehui, mutta lupasi piiskaa balettinumeron menemisest&auml; myttyyn  nauhuri petti!<br><br> <b>11.3.</b><br> Ja vaikka on sunnuntai, niin vapaata p&auml;iv&auml;&auml; ei ole. Se on siirretty koko maassamme, ett&auml; ty&ouml;t&auml;tekev&auml;t saavat rauhassa juopotella 8., 9. ja 10. p&auml;iv&auml;t. Siis Naistenp&auml;iv&auml;&auml;n yhdistettiin vapaap&auml;ivi&auml;.<br><br> Ja kaikki olisi hyvin, mutta kun 6 vuoden v&auml;liajan j&auml;lkeen luokseni tuli j&auml;lleen hyvin vanha tuttavani: ruusutautini. Ja kolme juhlap&auml;iv&auml;&auml; olin kuumeessa. Ja sen p&auml;&auml;lle l&auml;&auml;k&auml;ri k&auml;ski olla kotiarestissa viel&auml; pari p&auml;iv&auml;&auml;...<br> Vieraanamme on meid&auml;n vnutshkamme, Erkin tyt&auml;r Raili. Vieraana oli my&ouml;s Sofja Oskarovna, meid&auml;n Glavbab, P&auml;&auml;mummomme.<br><br> Erkki on s&auml;hk&ouml;miehen&auml; Svetlana-tehtaalla ja &ouml;isin tekee keikkoja olutpanimossa. Ja lis&auml;ksi tuon tuosta luovuttaa verta, kun kerran siit&auml; maksetaan. Edes yhden hyv&auml;n esimerkin olen antanut pojalleni!<br><br> Suomalainen teatterimme matkustaa huomenna Ruotsiin Kalevala-esityksen kanssa. Kurt Nuotio k&auml;vi Suomesta k&auml;sin l&auml;mmitt&auml;m&auml;ss&auml; esityst&auml;.<br><br> Petroskoissa k&auml;viv&auml;t my&ouml;s Ruotsin valtionteatterin edustajat, jotka ovat petroskoilaisten kiertueen is&auml;ntin&auml;. Istuimme Petrovski-ravintolassa ja ryypp&auml;simme rauhan ja kiertueen menestyksen maljoja. Ruotsalaiset edustajat kyll&auml; olivat todella tyytyv&auml;isi&auml; esitykseen...<br><br> Maailman n&auml;ill&auml; tienoilla onkin melko rauhallista, mutta Vietnamissa taistellaan tosissaan. Kiina lupasi vet&auml;yty&auml; sielt&auml;, mutta taistelut ovat jatkuneet jo melkein kuukauden.<br><br> <b>17.3.</b><br> <b>Jonkun on lähdettävä -näytelmän luovutustilaisuus</b><br> Toissap&auml;iv&auml;n&auml; Ven&auml;l&auml;isess&auml; draamateatterissa oli Krasnogorovin Jonkun on l&auml;hdett&auml;v&auml; -n&auml;ytelm&auml;n mukaan tehdyn esityksen luovutustilaisuus. Ohjaajana N. Rjabov. Musiikin sovitti Juri Viljdek.<br> N&auml;in meni keskustelu Taiteellisessa neuvostossa t&auml;st&auml; hyvin ristiriitaisesta esityksest&auml;:<br><br> N&auml;yttelij&auml; <b>G. Sitko</b>:  Mieleeni tuli Vihollista vaarallisempi -n&auml;ytelm&auml;. Samanlainen kriittinen n&auml;ytelm&auml; kaiken kaikkeaan. Jotkut silloinkin ep&auml;iliv&auml;t sen tarpeellisuutta. Ja jotkut taas, puoluej&auml;senetkin, puhuivat oikein, ett&auml; se on todellinen puolueellinen esitys. (Siis kompromisseja vailla, selv&auml;sti parasta tarkoittava sen ajan mielipide.12.5.99) Minua esitys miellytti! Se on hyvin ammattimaisesti tehty. Ohjaajan ty&ouml; on mielenkiintoinen. Esitys viel&auml; kypsyy ja siit&auml; tulee viel&auml; aktiivisempi. <br><br> <b>K. Pilipenko</b>, n&auml;yttelij&auml;:  Minuakin esitys miellytti ja hyv&auml; ohjaajan ty&ouml;. P&auml;&auml;sankarina Parhomenko ihan ihmetytti minua. Hyv&auml; vaikutelma j&auml;i koko esityksest&auml;. <br><br> <b>Leonid Reznikov</b>, yliopiston ven&auml;j&auml;n kielen ja kirjallisuuden professori:  Mielenkiintoinen esitys. Aiheenkin mukaan. Ik&auml;&auml;n kuin koko sarja nykyaikaisia romaaneja. Se on ajankohtainen ja ajanmukainen. Hyvin v&auml;h&auml;n meill&auml; on satiirisia komedioita. Min&auml; tunsin ajoittain olevani ihan shokissa. Esityksen kokonaisuus ja esityskeinot ihan ihmetytt&auml;v&auml;t. Huolestuttaa ainoastaan esityksen finaali. Puuttuu sellaista sielun j&auml;rkytyst&auml;. <br><br> <b>Vladimir Moikovski</b>, n&auml;yttelij&auml;:  Esitys on huonosti valaistu. Siksikin esitys tuntuu tummalta. <br><br> <b>W.H.</b>:  Esityst&auml; katsoessa tulee sellainen tunne, ett&auml; ohjaajan mielikuvitusta on liikaa. Se voi johtua siit&auml;kin, ettei kaikkea ole ajateltu loppuun. Sviridovin Aika-nimisest&auml; musiikista on TV-ruudun voimalla tullut niin symbolinen ja siin&auml; tuntuu el&auml;m&auml;mme mahtavuus, niin ett&auml; sen yhteydess&auml; toimivat mannekiinit diskretoivat aikaamme. Ja sitten kun ne mannekiinit kuorolla laulavat:  Ja kauheampaa on tulossa... ( To li jeshtshjo budet... )<br> Eik&auml; niit&auml; kunniamerkkej&auml; suotta anneta. Se on pyh&auml; asia. Ja siksi silt&auml; sankarilta, joka on n&auml;ytt&auml;nyt itsens&auml; noinkin huonossa valossa, on parempi ottaa rintamerkit pois. N&auml;kyy toistaiseksi n&auml;yttelij&ouml;iden yliampumisia... Mutta itse esitys on siit&auml;, mit&auml; n&auml;emme ymp&auml;rill&auml;mme, meid&auml;n laitoksessammekin! Esitys kypsyen viel&auml; paraneekin. (Kieron virkamiehen puheen esimerkki! W.H. 5.7.2003)<br><br> Jotkut puhuivat siit&auml;kin, ett&auml; esityksen rehellisyys ihmetytti ja ett&auml; n&auml;ytelm&auml; on ihana ja n&auml;ytt&auml;&auml; tapahtumat ilman viikunalehte&auml;! Temput valitettavasti eiv&auml;t olleet aina omaksuttuja.<br><br> <b>Oman Kulijev</b>, musiikkiteatterin solisti, puoluesihteeri:  Sis&auml;ll&ouml;lt&auml;&auml;n t&auml;m&auml; on satiiri ja muodoltaan se on t&auml;ynn&auml; omaksumattomia temppuja. Kaiken pit&auml;isi tehd&auml; vakavammin ja perusteellisemmin. <br><br> <b>Reznikov</b>:  Se olisikin sitten jo toinen tulkinta! Mutta oikein on sanottu, ett&auml; temput t&auml;ytyy tehd&auml; paremmin. <br><br> <b>Zaborovski</b>, teatterin toiminnanjohtaja:  Esityst&auml; pit&auml;isi tehd&auml; pit&auml;m&auml;tt&auml; taskussa kahden sormen v&auml;liss&auml; kolmatta sormea ( kukish v karmane ). (Se merkitsi meill&auml; piilotettua sala-ajatusta. W.H. 5.7.2003) Er&auml;s sankareista sanoo:  Teid&auml;n omatuntonne , katsoo kuinka kaveri etsii jotain taskusta,  on jo pilaantunut. Ehdottaisin leikaamaan liiat pois. <br><br> <b>Boris F. Dettshujev</b>, aluekomitean osaston johtaja:  Mik&auml; on teatterin teht&auml;v&auml;? Vain naurattaminenko? Muoto ei vastaa sis&auml;lt&ouml;&auml;. Mitalit t&auml;ytyy silt&auml; rosvolta ottaa pois. Musiikki ei vastaa teht&auml;v&auml;&auml;ns&auml; , sanoi er&auml;s puolueemme johtajista.  Ei ole selvyytt&auml; finaalissa. (Mies ei oikein ymm&auml;rt&auml;nyt Reznikovin huomautusta finaalista. Ja toisti vain kaiken negatiivisen, mit&auml; kuuli.)<br><br> <b>Otar Dzhangisherashvili</b>, teatterin p&auml;&auml;ohjaaja:  Sankari on kyll&auml; n&auml;ytelm&auml;kirjailijalla vanhentunut ja liian tyhm&auml;. (Tekee syv&auml;n esityksen analyylisin.)<br><br> L&auml;hdetty&auml;ni huoneesta, jossa oli keskustelu, soitin ministeri&ouml;&ouml;n tilatakseni auton ja sain kuulla sihteerilt&auml;, ett&auml; minua on pyydetty k&auml;ym&auml;&auml;n Kiurun luona keskustelemassa esityksen vastaanottotilaisuudesta.  Mik&auml;s nyt on menossa? kysyin itselt&auml;ni.  Dettshujevko hermostelee? <br> Kiurun ty&ouml;huoneessa ymm&auml;rsin, ett&auml; se oli Petroskoin kaupunginkomitean propagandasihteerin Anna Mininan aloite. Minulle annettiin puheenvuoro ensimm&auml;isen&auml;. Jouduin selitt&auml;m&auml;&auml;n, miksi n&auml;in erehdyksellisi&auml; n&auml;ytelmi&auml; ilmestyy teattereissamme?<br><br> <b>W.H.</b>:  N&auml;ytelm&auml; ei ole erehdyksellinen. Se oli jo aikoja sitten esitetty ideologisen komission j&auml;senille, mutta silloin se ei oikein mahtunut ohjelmistoon, kun oli liikaa komedioita. Ja nyt, kun on tarve l&auml;hte&auml; kiertueelle, p&auml;&auml;tettiin laajentaa ohjelmaa.<br> N&auml;ytelm&auml;ll&auml; on Yleisliittolainen Lupa (LIT). Se on ohjattu Leningradin Liteinyin teatterissa. Voin suostua siihen, ett&auml; hiukan my&ouml;h&auml;styimme kirjeen kanssa puolueemme Aaluekomiteaan, jossa pyysimme lupaa lis&auml;t&auml; ohjelmistoon nimenomaan t&auml;m&auml;n n&auml;ytelm&auml;n.<br><br> <b>Gjubijeva Vera F.</b>, Petroskoin kaupungin hallinnon varajohtaja, karjalainen, joka oli aluekomitean neuvonantajana silloin, kun itsekin ty&ouml;skentelin siell&auml; (jatkui yll&auml;mainitun esityksen arvostelu):  Esitys on puolueenvastaisuuden partaalla , kertoi Vera Fjodorovna.  T&auml;m&auml;n esityksen teht&auml;v&auml;n&auml; ei ole ollenkaan esteettinen kasvatus ja silloin se on poliittisen kasvatuksen asialla. Meid&auml;n t&auml;ytyy olla enemm&auml;n tarkkana. (Vihjataan ministeri&ouml;n suuntaan.) Shukshinin n&auml;ytelm&auml;n j&auml;lkeen oli soittoja ja puheita, ett&auml; miten me sellaista sallimme? <br><br> <b>Natalja Vavilova</b>, aluekomitean neuvonantaja-instrukt&ouml;&ouml;ri:  Min&auml;kin yhdyn mielipiteeseen, ett&auml; musiikki ei t&auml;yt&auml; teht&auml;v&auml;&auml;n. N&auml;ytelm&auml; ei ole mik&auml;&auml;n syv&auml;, ei ole niit&auml; parhaimpia, eik&auml; naurata... Liikaa temppuilua. Meid&auml;n kielemme on rikkaampi ja juliste  T&auml;n&auml;&auml;n teemme ty&ouml;t&auml; paremmin kuin eilen ja huomenna paremmin, kuin t&auml;n&auml;&auml;n" on pilkkaava t&auml;ss&auml; satiirissa. Mutta n&auml;ytelm&auml; on tarpeellinen. J&auml;rjestet&auml;&auml;n viel&auml; yksi luovutustilaisuus... <br><br> <b>Anna Minina</b>, Petroskoin kaupungin toinen sihteeri:  Satiiri on tietenkin tarpeen, mutta esityksess&auml; ei n&auml;y todellista konfliktia. Kritikoidaan yhteiskunnallisia j&auml;rjest&ouml;j&auml;. <br><br> Sitten puhuivat <b>J. Zaborovski</b> ja <b>Dzhangisherashvili</b> siit&auml;, ett&auml; pit&auml;isi enemm&auml;n uskoa taiteellista neuvostoa, joka arvostelee teosta my&ouml;s puolueellisilta n&auml;k&ouml;kulmilta, eik&auml; hukata aluekomitean sihteerin aikaa.(!!!)<br><br> <b>M. F. Kiuru</b> kierteli ja kaarteli ja lopussa alleviivasi minun viimeisen lauseeni. Pyysi n&auml;kem&auml;&auml;n esityksen viel&auml; kerran toisen n&auml;yttelij&auml;kokoonpanon esitettyn&auml; ja korjaamaan kaiken, mist&auml; puhuttiin.<br><br> Illalla menemme katsomaan Leningradin Lensovet-teatterin esityst&auml; Vampilovin Vanhin poikani. Teatteri tuli kolmeksi p&auml;iv&auml;ksi 6 esityksen kanssa. Kaikki liput on myyty ennakolta.<br><br> <b>31.3.</b><br> Rauhaton on sieluni laita. 28.3. oli ministeri&ouml;ss&auml;mme puoluekokous, jossa selostajan j&auml;lkeen (selostuksen teki aluekomitean kulttuuriosaston johtaja Boris Dettshujev) puheen piti Stanislav Kolosjonok (entinen varaministeri, viisas ja miellytt&auml;v&auml; ihminen). H&auml;n puhui siit&auml;, ett&auml; samoin kuin tuotantolaitoksissa ja maataloudessa ei kulttuurissakaan t&auml;ytet&auml; suunnitelmia. (T&auml;ss&auml;kin lauseessa on vikaa, sill&auml; viralliset suunnitelmat meid&auml;n alallamme on t&auml;ytetty.) Draamateattereiden ohjelmistot eiv&auml;t ole mist&auml;&auml;n kotoisin. Ja h&auml;n, siis Kolosjonok, on samaa mielt&auml; Ilja Kanin kanssa (radio ja TV-komitean puheenjohtajan, joka kirjoitti puolueensanomalehti Leninskaja pravdaan kirjoituksen, jossa sanoi, ett&auml; Arron Korkein rangaistus (Vysshaja mera) ja Arbuzovin Julmat leikit (Zhestokije igry) ovat puoleksi onnistuneet. Niit&auml;, muka, ei voi nimitt&auml;&auml; tappioiksi, mutta ei voitoiksikaan. Ja taas muut n&auml;ytelm&auml;t ovatkin matalaa profiilia ilman mit&auml;&auml;n posetiivista suuntausta. Ja koko n&auml;yt&auml;nt&ouml;kauden ohjelmisto on yht&auml; virhett&auml;!<br> Kolosjonok jatkoi:  Musiikkiteatterissa ei ole laulajia, baletissa ei ole soolotanssijoita. Suomalaisessa teatterissa Rinne yritt&auml;&auml; jotain, mutta ei onnistu. Kantele-yhtyeess&auml; on t&auml;ydellinen pys&auml;hdys, menneiden aikojen ohjelmistoa, joka onneksi auttoi saamaan menestyksen Tshekkoslovakiassa...<br> Min&auml; en kest&auml;nyt olla vaiti ja sain puoluesihteerilt&auml;mme nuhteita siit&auml;, ett&auml; tukahdutan kritiikki&auml;.<br><br> 30. p&auml;iv&auml;n&auml; maaliskuuta oli toinen ensi-ilta. Jonkun on l&auml;hdett&auml;v&auml; -esityksen toisen n&auml;yttelij&auml;kokoonpanon katselmus.<br> Strelkov pyysi minua jo nelj&auml;nnen kerran, ett&auml; olisin katsomassa esityst&auml;. Aluekomitean Dettshujev jo eilen aamulla soitti, ett&auml; esityst&auml; tulee katsomaan Senjkin ja siksi minun on oltava teatterissa. Kutsuliput oli l&auml;hetetty aluekomitean propagandaosaston johtajalle Anatoli Shtykoville ja Ministerineuvoston varajohtajalle Ivan Manjkinille.<br> Leningradista tuli n&auml;ytelm&auml;nkirjoittaja Krasnogorov, joka kertoi, ett&auml; ensi-illat ovat jo olleet Leningradissa, Murmanskissa, Ufassa ja jossain viel&auml;.<br> Teatterin johto ja me Dettshujevin kanssa seisoimme ovella odottamassa tovereita, mutta ket&auml;&auml;n kutsutuista ei tullutkaan. Se on sit&auml; tuttua peli&auml;, ettei kukaan halua n&auml;ytt&auml;&auml; mieltymyst&auml; johonkin kiistanalaiseen.<br><br> Hermostelee Isaak Batser, Leninskaja pravdan lehtimies, joka on johdon, niin sanottu, neuvonantaja. H&auml;nt&auml; ei kutsuttu ensi-iltaan. "Ja nyt johto varmasti soittaa ja kysyy minulta asiantuntijan mielipidett&auml;. Taiteilijoitten vieress&auml; olevana (h&auml;n on teatteriseuran kritiikkiosaston johtaja, kirjoittelee n&auml;ytelmi&auml;kin dekkareiden perusteella) en haluaisi heitt&auml;&auml; varjoa heid&auml;n p&auml;&auml;lleen, mutta kun minua ei kutsuta ensi-iltaan, niin minun on sanottava tovereille, ett&auml; itse n&auml;ytelm&auml; ei miellyt&auml;, mutta ohjaajan ty&ouml; on hyv&auml;. Paitsi jos lopusta otetaan pois se puolueen kehotuslause, jonka n&auml;ytt&auml;minen satiirissa on pahaa makua. T&auml;llaiset satiirin&auml;ytelm&auml;t , jatkoi toveri Batser neuvomistani,  h&auml;iritsev&auml;t hyvien n&auml;ytelmien tuloa n&auml;ytt&auml;m&ouml;lle. Ja niit&auml; parhaimpia ovat Geljman (josta en ole varma. W.H.) ja V. Rozov (se mies miellytt&auml;&auml; minuakin, mutta ei puolueemme KK:a, W.H.)<br><br> Strelkov on taas kutsuttu Moskovaan kursseille. On tulossa It&auml;-Saksan Neubrandenburgin kulttuurip&auml;iv&auml;t Petroskoissa.<br><br> Kotiseutumuseo on vaikeassa tilanteessa (entinen kirkko): v&auml;likatto vuotaa ja t&auml;ytyy hankkia sinkkilevyj&auml; katolle.<br><br> Ennen l&auml;ht&ouml;&auml; Strelkov pyysi etsim&auml;&auml;n Ven&auml;l&auml;isen teatterin ohjelmistoon jotain selv&auml;sti positiivista. Sanotaan, Aljoshinin Kaikki j&auml;&auml; ihmisille.<br> Dzhangisherashvili suostui jossain vaiheessa sellaiseen, mutta muutaman p&auml;iv&auml;n kuluttua soitti minulle ja rukoilevalla &auml;&auml;nell&auml; kertoi: "Kaikki sylkev&auml;t suoraan sieluuni! Mit&auml; voi vastata taiteilijoille, jotka kysyv&auml;t:  Miten min&auml; t&auml;m&auml;n n&auml;ytelm&auml;n perusteella voin luoda jotain t&auml;ydellist&auml;? <br><br> Teatterin toiminnanjohtajan Zaborovskin ehdolla ohjelmistoon kirjoitetaan uusi nimi: Arbuzovin Irkutskin tarina. Pyyt&auml;v&auml;t viel&auml; kerran lukemaan ja palauttamaan mieleen ja antamaan hyv&auml;ksymisen. Mielest&auml;ni nousevan kiinnostuksen Siperiaan aallolla se voi saada enemm&auml;n huomiota yleis&ouml;lt&auml;kin 18 vuoden tauon j&auml;lkeen.<br><br> Eilen olin s&auml;velt&auml;j&auml;liiton kutsusta kuuntelemassa E. Patlajenkon Rossia ja miekka -oratoriota. Kaikki asiantuntijat kehuvat. S&auml;velt&auml;j&auml; Kozinski puolueenj&auml;senen&auml; kuitenkin p&auml;&auml;tti n&auml;ytt&auml;&auml; valppautensa ja sanoi, ett&auml; musiikki on hyv&auml;, mutta mit&auml;s me Iivana Julman aikaa menemme kritikoimaan...<br> Puheessani tunnustin, ett&auml; tekstiss&auml; on paljon ristiriitaista, mutta mainio oli nykytaiteilijan kuumaverinen monologi sortovaltiasta vastaan, siit&auml;, ettei sortovaltaa voi hyv&auml;ksy&auml; p&auml;&auml;m&auml;&auml;r&auml;st&auml; huolimatta. Musiikki oli paljon puhuva.<br> Olin niin kuin velkaa Patlajenkolle, kun pitk&auml;n aikaa olin morkannut h&auml;nt&auml; niitten Englannin kuningattaren kirjeitten mukaan tehdyst&auml; musiikista. "Miksi et kirjoita nykyaiheista? tiukkasin min&auml; ministerin valtaistuimelta... (Voi minua raukkaa!!!.13.5.1999)<br><br> <b>3.4.</b><br> Erkki on taas tehnyt tyhmyyksi&auml;! Ja Railin pienoisia korvia taas kipe&auml;sti s&auml;rkee. Tiet&auml;isikin is&auml;ns&auml; hairahduksista, niin unohtaisi suuremmankin kivun.<br><br> <b>20.4.</b><br> N&auml;m&auml; 17 p&auml;iv&auml;&auml; olivat melko ilottomina. Yh&auml; enemm&auml;n ihmisi&auml; tiet&auml;&auml; perheemme tapahtumista. Ja minun tilani ei muutu. Jotain teen, jotain kirjoittelen.<br><br> Pidin avajaispuheen taiteilijaliiton vuosin&auml;yttelyss&auml; (XXII). Pidin puheen Poliittisena p&auml;iv&auml;n&auml;, maamme ensimm&auml;isen viisivuotissuunnitelman 50-juhlavuotisjuhlana.<br><br> Otimme Suomalaisen teatterimme vastaan Ruotsin matkalta.<br><br> Osallistuin kaupunkimme talkoihin pilaantuneiden perunoitten k&auml;sittelyss&auml;.<br><br> Valmistan, siis soittelen ja rukoilen osallistumaan konserttiin, jonka tulot on tarkoitettu Rauhan rahastoon.<br><br> Morkkasin filharmoniaa ylimenoista ministeri&ouml;mme vuositasekomissiossa, valmistaudun ministeri&ouml;n kollegioon teatterimme ohjelmistosta jne.<br> Ja kissat repiv&auml;t syd&auml;nt&auml;ni. Ministerineuvostomme varapuheenjohtaja Ivan Manjkin yritt&auml;&auml; tolkuttaa minulle, ettei johtajien vaihdot voi riippua aikuisten lasten konsteista. Mutta h&auml;n p&auml;&auml;tti minun l&auml;sn&auml;ollessani soittaa Karjalan sis&auml;asiainministerille tov. Mjaukinille, joka vastasi, kuulin sen hyvin, ett&auml; h&auml;n on paraikaa valmistamassa informaatiota Hallin pojasta aluekomitean ensimm&auml;iselle sihteerille toveri Senjkinille. Poika yritti yst&auml;viens&auml; kanssa varastaa viinatehtaalta, jossa h&auml;nell&auml; oli keikka, 53 vodkapulloa.<br> Yritimme Raijan kanssa tukahduttaa mielemme, k&auml;ym&auml;ll&auml; konserteissa, mutta kun ei auta!<br><br> <b>22.4.</b><br> Ven&auml;l&auml;inen draamateatteri ehdottaa ohjelmistoonsa:<br> 1. A. Tshehov, Kolme sisarta;<br> 2. Gelman, Yhden istunnon p&ouml;yt&auml;kirja;<br> 3. Lumikko;<br> 4. Molièren n&auml;ytelm&auml;;<br> 5. Vishnevski, Optimistinen tragedia;<br> 6. Slovatski, Maria Stuart.<br> Joku kertoi, ett&auml; Otar Dzhangisherashvilin anomus puolueeseen hyl&auml;ttiin, sill&auml; mies ei voinut vastata puoluekomission kysymyksiin. (Kysymys oli:  Montako kertaa kompuolue on vaihtanut nime&auml;&auml;n? )<br><br> <b>29.4.</b><br> Oleg Strelkov palasi kursseilta. Keskustelimme perheasioistani. Ihmetteli, etten puhunut h&auml;nen kanssaan ennen ja suuttuikin, etten tullut Moskovaan kertomaan h&auml;nelle tapahtumasta.<br> "Teid&auml;n vapauttamista ei ollut suunnitelmassani", sanoi ministeri. "Kenelle te olette puhuneet asiasta? Senjkinille?  Voi ei! ministeri l&ouml;i k&auml;tens&auml; yhteen, kun sai tiet&auml;&auml;, ett&auml; kerroin Kemovalle (toinen varaministeri).<br> Kysymykseeni, ett&auml; kannattaako minun olla vappukulkueessa kulttuuriministeri&ouml;n ensimm&auml;isiss&auml; riveiss&auml;, raivostui:  Teh&auml;n olette kommunisti! <br> Yritin tolkuttaa:  Kuvitelkaapas, ett&auml; TV-ruudussa n&auml;ytet&auml;&auml;n minun kasvoni suurennettuna. Siin&auml; ihminen, jonka poika on varas ja joka on olevinaan varaministerin paikalla.  Kyll&auml; ne johtajat ovat kaikki sellaisia , ajattelee maallikko. <br> Tuntuu silt&auml;, ett&auml; johtajisto ei oikein tied&auml;, mit&auml; kanssani pit&auml;isi tehd&auml;.<br><br> Pauli Rinnekin kirjoitti anomuksen liittymisest&auml; puolueeseen. Pyysi minulta suositusta.<br><br> Kom-teatterin tuloa viivytettiin sen verran, ettei siit&auml; tullut mit&auml;&auml;n. Haimi soitti Chydeniukselle, ett&auml; nyt me olemme valmiit ottamaan teid&auml;t vastaan ja Kaj vastasi h&auml;nelle, ett&auml; kyll&auml; oli uskonut pitk&auml;&auml;n Jumalaan ja Leniniin, mutta oli jo v&auml;synyt odottamaan...<br><br> Toissap&auml;iv&auml;n&auml; ja eilen olin Kizhin saarella. Kiertelin saarta j&auml;&auml;t&auml; my&ouml;ten, jolle viel&auml; toissap&auml;iv&auml;n&auml; laskeutui viimeinen kauden lentokone. Ja t&auml;n&auml;&auml;n piti tilata helokopteri, ett&auml; p&auml;&auml;sisin pois t&auml;&auml;lt&auml;. Saarella, siis museossa, ei ole viel&auml;k&auml;&auml;n asennettu tulipaloh&auml;lytyslaitteita, eik&auml; salamasuojalaitteita, eik&auml; ole tiedossa museonesineitten s&auml;ilytyshuoneistoa. Kaikkialla on kuraa ja ylikuormitettuja likakaivoja.<br><br> <b>1.5.</b><br> Ihastuttavan l&auml;mmin, aurinkoinen Vappu! Kulkuekin kesti paljon pitemp&auml;&auml;n, kuin on totuttu. L&auml;mp&ouml;tila varjossa +17 astetta.<br><br> Leningradin konservatorion haaraosastomme vei ensimm&auml;ist&auml; kertaa kaduille vaskiorkesterinsa, joka toi riemua ja iloa.<br><br> Mutta Erkki on vankina ja Jelena pyysi keskustelemaan tutkintatuomarin kanssa, ett&auml; my&ouml;nt&auml;isiv&auml;t tapaamistilaisuuden. P&auml;&auml;timme Raijan kanssa, ett&auml; jos on tapaamisoikeus, niin tavatkoon, mutta ylim&auml;&auml;r&auml;isi&auml; tapaamisia emme viitsi pyyt&auml;&auml;...<br><br> K&auml;vimme yhdess&auml; &auml;itini ja Raijan kanssa katsomassa Kentaurit-elokuvaa: laaja ruutu, kauniit v&auml;rit, lahjakas Banionis, eik&auml; muuta& <br><br> <b>6.5.</b><br> Perjantaina Dettshujev kutsui keskusteluun. Ja taas kysymys: miksi en puhunut h&auml;nen kanssaan? En neuvottelut. Tavakseni on tullut kirjoittaa suoraan Senjkinille. Mutta kun kukaan muu ei kuitenkaan p&auml;&auml;t&auml;!<br>  Min&auml;h&auml;n puhuin Teille, Boris Fjodorovitsh. Te vain hymyilitte suopeanmielisesti. Ja yrititte pakottaa minut kielt&auml;ytym&auml;&auml;n anomuksestani. Joka aamu menen ministeri&ouml;&ouml;n kuin pakkot&ouml;ihin ja minulla on oikeus k&auml;&auml;nty&auml; vaikka kenen puoleen. <br>  Olkaa maanantaina paikalla. Teid&auml;n kanssa viel&auml; jatketaan keskustelua , sanoi aluekomitean kulttuuriosaston johtaja.<br><br> Eilen k&auml;vimme Strelkovin, Dzhangisherashvilin ja Zaborovskin kanssa nukketeatterin huoneistossa katsomassa n&auml;yttelij&ouml;iden itsen&auml;ist&auml; ty&ouml;t&auml;. Se oli Jakovlevin n&auml;ytelm&auml; Odysseuksen paluu, ohjaajana Oleg Belonusthkin.<br> Pyysiv&auml;t lupaa esitt&auml;&auml; yleis&ouml;lle, mutta me yksimielisesti sanoimme, ettei ainakaan ennen kun tulee kyps&auml;ksi. Strelkov oli valmis kielt&auml;m&auml;&auml;n koko homman, mutta Otar Dzhangisherashvili viisaana miehen&auml; sanoi, ettei saisi antaa n&auml;yttelij&ouml;ille mahdollisuutta julistaa, ett&auml; itsen&auml;ist&auml; ty&ouml;t&auml; ei anneta tehd&auml;.  T&auml;ytyyh&auml;n olla mahdollisuus n&auml;ytt&auml;&auml; yleis&ouml;lle kokeilut&ouml;it&auml;kin. <br> Min&auml; yhdyin t&auml;h&auml;n mielipiteeseen. Siit&auml;h&auml;n joskus puhuttiin taiteilijaliitossakin. Vaikka tietenkin kokeilut&ouml;iss&auml;kin t&auml;ytyy olla riitt&auml;v&auml; taiteellinen taso ja tarkka ideologinen suuntaus.<br> Strelkov muistutti siit&auml;, kun h&auml;n oli kielt&auml;nyt moskovalaisen naistaiteilijan n&auml;yttelyn.<br>  Ette olleet silloin oikeassa , v&auml;itin min&auml;. Se tapahtui puoliy&ouml;n aikaan ja keskell&auml; katua. Piti erota!<br><br> Lauantaina Manok kutsui harjoituksiin, mutta minua h&auml;vetti laulaa t&auml;ss&auml; tilanteessa ja pyysin kavereilta vuodeksi vapaata.<br><br> Olin lenkill&auml;. &Auml;&auml;nisen yll&auml; riippui sakea sumu ja kuului vain satojen lokkien kirkumista, ik&auml;&auml;n kuin hekin olisivat olleet jostain huolissaan...<br><br> <b>26.5.</b><br> Nyt mittari n&auml;ytt&auml;&auml; jo +33 auringossa. Aamulla varhain puolisen tuntia nautin el&auml;m&auml;st&auml; sen paisteessa. Ja sitten oli hommia. Ja nyt, kello 17.00 istun aurinkoisella parvekkeella ja luen Literaturnaja gazeta -lehte&auml; ja on sellainen tunne, ett&auml; nyt se juna kohta l&auml;hteekin.<br><br> Koko eilisen p&auml;iv&auml;n etsin virallisia henkil&ouml;autoja, joita tarvittiin teatteriseuran ohjaajia varten, jotka ker&auml;&auml;ntyv&auml;t Petroskoihin ohjaajien laboratorioon. Paikalliset ohjaajat meniv&auml;t j&auml;rjest&auml;m&auml;&auml;n piknikki&auml; vieraille ja sinne jonnekin takertuivat. Niin ett&auml; min&auml; olin yksin ottamassa vastaan MHAT-teatterin p&auml;&auml;ohjaajaa (Taiteellinen teatteri) suurta Oleg Jefremovia. Kyll&auml; my&ouml;hemmin hotellista l&ouml;ytyi huonekin ohjaajalle, mutta sit&auml; piti odottaa ainakin puolisen tuntia.<br><br> <b>27.5.</b><br> On sunnuntai. Aamusta ohjaajat vietiin Kizhin saarelle. Nyt on kello 23.30 ja kirjoittelen muistiin erinomaisen tilaisuuden tapahtumia ja ajatuksia.<br> Aloitan siit&auml; eilisest&auml; Leonid Andrejevin El&auml;m&auml;mme p&auml;iv&auml;t -esityksest&auml; Ven&auml;l&auml;isess&auml; teatterissamme. Sen on ohjannut Otar Dzhangisherashvili. Esitys olikin tarkoitettu ohjaajien laboratorion tarkastettavaksi.<br> Itse herra O. Jefremov tuli esitykseen hutikassa, mutta kuitenkin ty&ouml;kunnossa. Ensimm&auml;isen kuvaelman loputtua alkoi ensimm&auml;isen&auml; aplodeerata.<br> Ensimm&auml;isen n&auml;yt&ouml;ksen loputtua h&auml;n kuitenkin aloitti keskustelun heti astuessaan ohjaajan huoneen kynnyksen yli sanomalla:  Sin&auml;, Otar, voisit olla Taiteellisen, Malyin ja Bolshoin teattereiden p&auml;&auml;ohjaajana, mutta miksi t&auml;ytyy olla yhdess&auml; esityksess&auml; n&auml;in paljon kaikkea? <br> Min&auml; kyll&auml; olin mieliss&auml;ni, ett&auml; syntyy keskustelun aihe!<br>  Kuinka lahjakkuutta voi pit&auml;&auml; kurissa! T&auml;ss&auml; on kymmenen esityksen aineistoa. T&auml;m&auml; on nerokkuuden partaalla, mutta onko se tarpeen? <br> Otar Ivanovitsh ujostellen:  Kaikkien l&auml;sn&auml;ollessa... <br> Jefremov:  Ei, sin&auml; olet kunnon poika, mutta sinua on paljon... <br> Min&auml; yritin puolustaa miest&auml; ja my&ouml;s ujostellen sanoin:  Uuden kaupungin valloittaminen vaatii v&auml;hint&auml;&auml;n raskaskonekiv&auml;&auml;ri&auml;... <br><br> Toisen n&auml;yt&ouml;ksen aikana Jefremov ihan kitui, n&auml;pisteli nuoria naisia, jotka tulivat h&auml;nen kanssaan Moskovasta teatteriseuran toimistosta ja suhisi koko ajan, ett&auml; nyt h&auml;n jo l&auml;htee. (N&auml;yttelij&auml; Radomyslenski yliampui koko matkan.)<br> Yht&auml;kki&auml; katsomossa kuului naisen &auml;&auml;ni koko saliin:  Jefremov ulko-ovelle! Min&auml; livahdan l&auml;mpi&ouml;&ouml;n ja n&auml;en, kun joku melko i&auml;k&auml;s nainen pit&auml;&auml; sormea huulilla ja tuon tuosta hokee:  Hiljaa, hiljaa, h&auml;n kohta tulee... <br> Ja k&auml;yt&auml;v&auml;lle ilmestyy lavamiehi&auml;, jotka tulevat bufetista ja rynt&auml;&auml;v&auml;t Jefremofin kimppuun ojentaen k&auml;si&auml; ja yritt&auml;en halata. Absurditeatterin kohtaus.<br>  H&auml;vyt&ouml;nt&auml;! huudahti puolijuovuksissa ollut nero ja rynt&auml;si takaisin saliin. Lipuntarkastajat ihmeiss&auml;&auml;n levitteliv&auml;t k&auml;si&auml;&auml;n. Eiv&auml;t he odottaneet daamilta sellaista toimintaa.<br><br> Mutta tapaamistilaisuus moskovalaisen teatterintutkijan kanssa oli mietteit&auml;her&auml;tt&auml;v&auml;. H&auml;n puhui siit&auml; vuosisadan alussa her&auml;nneen Andrejevin teatterista (siis puhe on teatterin hengest&auml;), joka toi Ven&auml;j&auml;n n&auml;ytt&auml;m&ouml;lle avomielisyyden.<br>  Hyvin vaikea on sanoin kertoa sit&auml;, mist&auml; se syntyi. H&auml;nen sankarinsa olivatkin aatteiden, jonkin yhden idean kannattajia. Andrejevin teatteri onkin julisteiden teatteri. Sen taiteilijan k&auml;dess&auml; on pikemminkin niiniluuta kuin sivellin. Sankari on traaginen.<br> Esityksess&auml;nne te n&auml;ytitte sankarin aatteen, mutta ette n&auml;ytt&auml;neet sen koomisuutta. Te ette p&auml;&auml;sseet n&auml;ytt&auml;m&auml;&auml;n sen &auml;&auml;rimm&auml;isyyden rajaa. Siin&auml; ilmeni n&auml;yttelij&auml;nkin yksinkertaisuus. Ja samalla te, niin kuin ainakin psykologisessa draamassa, meid&auml;n tavanomaisten kriteeriemme mukaan, puolustatte muita sankareita. Te ik&auml;&auml;n kuin sanoisitte, ett&auml;, esimerkiksi, sankaritar on prostituoitu, mutta h&auml;n on hyv&auml;, syyllisin&auml; ovat el&auml;m&auml;n olosuhteen jne. Siin&auml; se onkin, ett&auml;  EI! Andrejevilla se on tavallinen portto! Siin&auml; on uskollisuuden aatteen tragedia. Mit&auml;t&ouml;n on Usko ilman Toimea, mutta Toimi ilman Uskoa on patistelua! Ja kuinka paljon sellaisia  ruumiita k&auml;velee teattereidemme keskuudessa. Ne ovat galvanoituja ruumiita.<br> N&auml;in teatterissanne kaksi n&auml;yttelemisen esimerkki&auml;, n&auml;in kaksi teatteria yhdess&auml;. Mutta sen erottelu onkin vaikeata. Ne punoutuvat yhteen.<br> Huonoa on se, ett&auml; kun te esit&auml;tte mutkattoman komedian noin vakavasti, niin silloin te olette yleis&ouml;n vastaanottomahdollisuuksia alempana. Totuttakaa yleis&ouml;&auml; asteittain teatterin vakavaan tajuamiseen, sill&auml; kaikki on paljon monimutkaisempaa kuin meist&auml; joskus tuntuu. Ei Pushkin antanut viestikapulaa Lermontoville, mutta Lermontov luovutti sen Nekrasoville. Lermontov yritti voittaa Pushkinin ja Nekrasov taas karisti itsest&auml;&auml;n kahleet, joita edelliset nerot olivat ehdottaneet. Kaikki on taistelua, kaikessa on ristiriitaisuutta. <br><br> Lopussa Jefremov ja se minulle tuntematon teatterintutkija pakenivat heit&auml; odottelevien n&auml;yttelij&ouml;iden luokse.<br> Moskovalaisia muuten ihastuttivat Kizhin kirkot. Jefremov oli kuulemma ehdottanut teatterin perustamista t&auml;lle saarelle.<br><br> Tuli mieleen viel&auml; yksi sen teatteritutkijan ajatus:  Jos Vampilovin n&auml;ytelm&auml; Sorsamets&auml;stys taiteellisessa teatterissa onkin ep&auml;onnistuminen, niin se on kahdenkymmenen onnistumisen vertainen. <br><br> Hyvien n&auml;yttelij&ouml;iden kesken, my&ouml;s kansann&auml;yttelij&ouml;iden, Jefremov oli ihan toisenlaisen n&auml;yttelij&auml;n antautumisen, toisenlaisen teatterilaisena olemisen keinon esimerkkin&auml;.<br><br> <b>8.6.</b><br> Olen matkalla junalla Moskovasta Petroskoihin. Palaan vuoronmukaisista teattereiden ohjelmistoneuvotteluista.<br><br> Ensimm&auml;isen&auml; p&auml;iv&auml;n&auml; Moskovassa ollessani olin kuorojenseuran pajassa kanteleasioilla. Muuten mukavia ihmisi&auml;, mutta ovat vet&auml;neet minua nokasta jo toista vuotta. Nyt on kuitenkin piirustukset valmiina ja kes&auml;kuun 20. p&auml;iv&auml;n j&auml;lkeen aloittavat sen koeinstrumentin valmistuksen.<br><br> Panin p&ouml;yd&auml;lle naisinsin&ouml;&ouml;rin eteen kaksiosaisen Kalevalan. Valmistuin vastaamaan, jos nainen syytt&auml;isi lahjuksesta. Olisin sanonut, ettei se muka ole sit&auml;, vaan kanteleenteon ohje, vaikka V&auml;in&auml;m&ouml;inen tekikin sen hauen leuasta. Eik&auml; mik&auml;&auml;n! Ihastui vain. Mutta jos se auttaisi asiaa, niin olkoon.<br><br> Ja er&auml;&auml;n&auml; varhaisaamuna k&auml;vin Leninin vuorilla. Yritin viritt&auml;&auml; muistiini vuoden 1957 tapahtumat. Mutta ei sieluni vastannut. Huomasin vain ajan kulun. Silloin Moskovan yliopiston pilvenpiirt&auml;j&auml;t olivat komeita ja kaiken uuden symboleita. Se oli koko Moskovan kuninkaallinen rakennus. Nytkin se oli viel&auml; komea, mutta vanhanaikainen. Oli k&auml;ynniss&auml; rappujen remontti. Varmasti miljoonat ihmiset olivat koettaneet niitten kest&auml;vyytt&auml;. Eiv&auml;t kest&auml;neet!<br> Jotkut mahtavat karvaiset vanhukset valkoiset sortsit jalassa juosta sipsuttelivat puistikossa pilvenpiirt&auml;j&auml;n edustalla. Mutta ihana mets&auml; oli ihan vierell&auml;, n&auml;k&ouml;alatasanteen alla. Keskell&auml; miljoonakaupunkia!<br> Ja miten osasikin juuri silloin aloittaa laulunsa satakieli ja vierell&auml; toinenkin. Se oli todella j&auml;rkytys. Ja laulu kuului ihan vierelt&auml;. Katsahdin puuhun ja n&auml;in sen laulajan. Se olikin isompi kuin ajattelin. Muistutti k&auml;ke&auml;, joka jostain syyst&auml; p&auml;&auml;tti laula vieraalla, mutta kuitenkin syd&auml;mellisell&auml; &auml;&auml;nell&auml;. Tuntui silt&auml; kuin se laulaisi kahdella p&auml;&auml;ll&auml;. H&auml;nt&auml; nousi niin korkealle, ett&auml; n&auml;ytti p&auml;&auml;lt&auml; ja sitten tuli sen toisen p&auml;&auml;n vuoro ja silloin n&auml;kyi jo nokkakin.<br> Laskin ainakin 6-7 eri variaatiota, jossa oli liverryst&auml; ja raksutusta, naksahdusta ja piipityst&auml;kin jossain laulunmutkassa. Ja variaatiot toistuivat taas ja viel&auml; kerran. Seisoin lumottuna.<br> Mutta viel&auml; enemm&auml;n ihmettelin, kun kuulin saman &auml;&auml;nen kello kaksitoista y&ouml;ll&auml; samalla paikalla. Se oli Moskovassa olon viimeisen&auml; p&auml;iv&auml;n&auml;. Oli tietenkin kuutamoy&ouml;, mutta ihan valtakadun ja metron vieress&auml;! K&auml;veleminen v&auml;sytti ja istahdin hetkeksi ennen l&auml;htemist&auml; y&ouml;junalle ja silloin se ihana lintu p&auml;&auml;tti lumota minut viel&auml; kerran ennen minun l&auml;ht&ouml;&auml;ni harmaaseen Pohjolaan...<br> Nuoret rakastavaiset my&ouml;s pys&auml;htyiv&auml;t, sill&auml; tietenkin heille se lauloi el&auml;m&auml;n voimasta ja kauneudesta. Joku nuori mies yritti vihelt&auml;&auml; vastaan, mutta hetken kuluttua h&auml;peiss&auml;&auml;n vaikeni...<br><br> Neuvottelun t&auml;ysistunnossa tunnin puheen piti Ven&auml;j&auml;n Federaation kulttuuriministeri J. S. Melentjev. Puhe oli NKP:n KK:n p&auml;&auml;t&ouml;ksest&auml; Ideologisen ja kasvatuspoliittisen ty&ouml;n parantamisesta ja teht&auml;vist&auml;mme. Puheita pitiv&auml;t sellaiset Ven&auml;j&auml;n teattereiden n&auml;yttelij&auml;t kuin Boris Tshirkov, Jevgeni Simonov, Sergei Mihalkov, Igor Vladimirov, A. Sofronov ja V. Andrejev. Keskustelun yhteisvedon teki Ven&auml;j&auml;n Federaation Ministerineuvoston varapuheenjohtaja V. A. Kotshemasov.<br><br> <b>Melentjev</b>:  Meill&auml; on oltava kompromissiton suhde poroporvariin, pikkuporvaristoon, muttei kaksimielist&auml; naureskelua pinnallisen kritikoimisen p&auml;&auml;tytty&auml;. T&auml;ytyy olla hyvin tarkka sosialistisen realismin asenne. Joskus me n&auml;emme pyrkimyksen klassikkojen ylioriginelliratkaisuihin, joissa huomaa kirjailijoiden ja ohjaajien h&auml;ik&auml;ilem&auml;tt&ouml;m&auml;n tuttavallista olkap&auml;&auml;t&auml; taputtelemista. Esimerkkin&auml; voi olla A. Ostrovskin Mets&auml;n ohjausty&ouml; Leningradin Komediateatterissa. On olemassa koko rivi sellaisia teattereita. Meid&auml;n on vastustettava n&auml;pertely&auml; ohjelmiston esittelyss&auml;. <br><br> <b>Boris Tshirkov</b> (Neuvostoliiton kansantaiteilija, Ven&auml;j&auml;n teatteriseuran varapuheenjohtaja):  Ensimm&auml;ist&auml; kertaa j&auml;rjestet&auml;&auml;n yleisven&auml;l&auml;inen ylim&auml;&auml;r&auml;isten esitysten katselmus, jonka esitykset ovat nimenomaan nuorten ohjaamia ja toteutamia.<br> On tullut aika perustaa Moskovaan vakituisesti toimiva Teatteritalo, jossa esiintyisiv&auml;t parhaat kiertueilla olevat teatterit.<br> Suunnitellaan n&auml;yttelij&ouml;iden el&auml;kkeelle p&auml;&auml;semist&auml; ei niink&auml;&auml;n i&auml;n, vaan ty&ouml;vuosien mukaan.<br> On aikomus virallistaa n&auml;yttelij&ouml;iden asunnot teattereiden alaisiksi. Kun l&auml;hdet teatterista, niin on vapautettava asunto. <br><br> <b>Jevgeni Rubenovitsh Simonov</b>:  Nykyiselle nuorisoyleis&ouml;llemme teatteri on prim&auml;&auml;rinen ilmi&ouml; ja he ymm&auml;rt&auml;v&auml;t sen sellaisena kuin n&auml;kev&auml;t. Heill&auml; ei ole mahdollisuutta vertailla eri sukupolvien teatteri-ilmi&ouml;it&auml;.<br> Minua huolestuttaa ilmi&ouml;n&auml; n&auml;ytelm&auml;kirjallisuuden &auml;&auml;rilajien puuttuminen teatterissa, sellaisten ylenkatsominen. Se k&ouml;yhdytt&auml;&auml; teatteria. Teatterissa on kauhean paljon "polkuja", eik&auml; tunnu olevan leve&auml;t&auml; valtakatua.<br> Muotoilun v&auml;&auml;rink&auml;ytt&ouml;.<br> Ohjaajista ja opettajista on suuri puute.<br> N&auml;yttelij&ouml;iden on oltava puhetekniikan ja liikkumisen mestareita.<br> Minua harmittaa kritiikin tilanne. Se, mik&auml; ei miellyt&auml;, on, muka, mautonta. Siin&auml; on silloin sellaista itsekehumista.<br> Nuorisolta puuttuu itsen&auml;isen ty&ouml;n osaaminen. On tarvetta studioista ja pienist&auml; n&auml;ytt&auml;m&ouml;ist&auml;. <br><br> <b>Sergei Mihalkov</b> (Ven&auml;j&auml;n Federaation kirjailijaliiton puheenjohtaja):  Minua taas miellytt&auml;isi enemm&auml;n, jos minut ilmoitettaisiin n&auml;ytelm&auml;kirjailijana. Teht&auml;v&auml;n&auml;ni on saada aikaan n&auml;ytelmien julkaiseminen kustantamossa. Kohtaamme tuon tuosta pelkoa ja el&auml;m&auml;mme tasoitukseen pyrkimyst&auml;. Se koskee muitakin kuin n&auml;ytelm&auml;kirjailijoita. Meid&auml;n Ven&auml;j&auml;mme suuri syrj&auml;seutu kohtaa sen taudin viel&auml; useammin. N&auml;ytelm&auml;t, joita esitet&auml;&auml;n Moskovassa, tavoittavat kyll&auml; ohjaajat, mutta paikallisilla vallanpit&auml;jill&auml; on pelkoja.<br> Min&auml; puhuin t&auml;st&auml; Ukrainan puolueen KK:n poliittisen hallinnon istunnossa, jossa sihteeri oikeudenmukaisesti teki ehdotuksen, ett&auml; joidenkin tovereiden, jotka uurastavat taiteessa, t&auml;ytyy muuttaa katsomustansa tai sitten siirty&auml; harjoittamaan kaupank&auml;ynti&auml;.<br> Uljanovskin paikalliset hallitsijat "eiv&auml;t ehdottaneet" Gelmanin n&auml;ytelm&auml;&auml; (niin kuin muuten Karjalankin).<br> Satiiri ja huumori ovat laskeutuneet Mavrikijevnan ja Avdotja Nikitishnan tasolle (kaksi juoruakkahahmoa, joita esitt&auml;&auml; kaksi miesn&auml;yttelij&auml;&auml; viihdeohjelmissa).<br> Meille on tarpeen sellainen n&auml;ytelm&auml; ja esitys kuin oli sodan aikana Korneitshukin Rintama (Front), jossa n&auml;ytettiin nuoria johtajia, jotka n&auml;kiv&auml;t perspektiivin, ja vanhoja, jotka ajattelivat vanhoilla k&auml;sitteill&auml;. <br><br> <b>Igor Vladimirov</b> (Lensovet-teatterin ohjaaja ja n&auml;yttelij&auml;):  Meid&auml;n on ohjelmistossamme heijastettava monet lajit ja vaatimukset. Tuotantoa koskevien n&auml;ytelmien ohjaaminen on leikkimist&auml; tulen kanssa. Oli hyv&auml; Dvoretskin n&auml;ytelm&auml; Ihminen syrj&auml;st&auml; (Tshelovek so storony), mutta kauheita ovat j&auml;ljenn&ouml;kset, epigonit. Sellaisissa n&auml;ytelmiss&auml; t&auml;ytyy moraalisuuden ja siveellisyyden olla ensimm&auml;isell&auml; paikalla. Muuten tapahtuu lajin, aiheen ja sankarin devalvaatio. Ja kauheinta on v&auml;linpit&auml;m&auml;tt&ouml;myyden sein&auml;! Sellaiset hyv&auml;t n&auml;ytelm&auml;t kuin Pyhist&auml; pyhin ja Siniset ratsut... menev&auml;t l&auml;pi suurella vaikeudella. (Niin kuin meniv&auml;t Karjalassammekin, mist&auml; on ylemp&auml;n&auml; mainittu. W.H.17.5.99) Eik&ouml; saisi enemm&auml;n kunnioittaa ja luottaa teatterimme k&auml;yt&auml;nt&ouml;ihmisiin, jotka ymm&auml;rt&auml;v&auml;t teatteria paremmin kuin johtajat. He tiet&auml;v&auml;t ja tuntevat n&auml;ytelm&auml;n tulevaisuuden jo lukutilaisuudessa.<br> Pitik&ouml; Vampilovin ehdottomasti kuolla ennen kuin h&auml;nen n&auml;ytelm&auml;ns&auml; p&auml;&auml;si parrasvaloihin. Muistakaahan, millainen mets&auml;stys oli Sorsamets&auml;styksen yhteydess&auml;. <br><br> <b>V. Andrejev</b> (Jermolovalle nimetty Moskovan teatteri):  Kuuluisa 30-luvun kirjailija ja kriitikko Juri Tynjanov sanoi joskus hyvin osuvasti, ett&auml; vain poroporvari halua etuk&auml;teen, ett&auml; pahe on ehdottomasti rangaistava ja oikeudenmukaisuuden t&auml;ytyy voittaa ja lopun t&auml;ytyy olla onnellinen. <br><br> <b>Kotshemasov</b> (Ven&auml;j&auml;n Federaation Ministerineuvoston varapuheenjohtaja) puheessaan muun muassa huomautti, ett&auml; Karjalassamme yhteisty&ouml; maalla asuvien kanssa on saamaton eik&auml; se ole systemaattinen.<br><br> Katsoin Malyi-teatterissa unkarilaisen n&auml;ytelm&auml;n Kadotettu paratiisi.<br><br> Edustajakokouspalatsin salissa katsoin yksin&auml;yt&ouml;ksisi&auml; baletteja Leningradilaisen balettiyhtyeen esitt&auml;min&auml;. Paras oli D. Shostakovitshin Stepan Razinin teloitus. Siin&auml; oli mielenkiintoinen lavastus musiikin mahtavuuden lis&auml;ksi. Lavastuksessa esitettiin naruilla kaksi kuvaa: kansa on naruissa ja naruilla kiinni hallinnossa. Ja narut olivat Stenjkan kammitsat (kahleet).<br><br> Eilen katsoin Efrosin ohjaaman Gogolin Naimapuuhat (Zhenitba) Malaja Bronnajan teatterissa. Kovasti ihmettelen, miksi teatteria, joka on tullut kuuluisaksi t&auml;m&auml;n ohjaajan ohjaamilla esityksill&auml;, johtaa tuntematon Dunajev? Jos h&auml;n ei ole luotettava, niin miksi sitten yleens&auml; ohjaa? Ihanat n&auml;yttelij&auml;t: Volkov, Mihail Kozakov, Bronevoi ja Durov!<br><br> <b>10.6.</b><br> Sanomalehtikatsaus:<br> <b>Pravda</b>, 27.5.79,  Kuinka nuoria olimmekaan... ( Kak molody my byli , laulun sanat):  Teatteritoiminta pysyy hengess&auml; studioitten sielulla. On menossa ylioppilaiden teattereiden II festivaali Kansojen yst&auml;vyyden yliopistolla.<br> Taistelu inhimillisyydest&auml; ihmisess&auml; on ollut, itse asiassa, jokaisen esityksen sis&auml;lt&ouml;n&auml;. (...) T&auml;n&auml;&auml;n me jo tied&auml;mme, ett&auml; hyvinvointi ja kyll&auml;inen el&auml;m&auml; koettelevat ihmist&auml; ja h&auml;nen henkisten perusteiden lujuutta ei yht&auml;&auml;n sen v&auml;hemm&auml;n kuin n&auml;lk&auml; ja menetykset. N. Agisheva.<br><br> <b>Sovetskaja kultura</b>, 20.2.79, p&auml;&auml;kirjoitus  Teatterin taiteilija :<br>  Vaikea on t&auml;n&auml;&auml;n ket&auml;&auml;n ihmetytt&auml;&auml; uudenn&auml;k&ouml;isell&auml; menetelm&auml;ll&auml;. (...) Siksi on niin t&auml;rke&auml;t&auml;, ett&auml; se menetelm&auml; olisi teoksen tulkinnassa tarkka ja syv&auml;, ett&auml; esityksen menetelm&auml;n plastillinen kuvio olisi ilmeik&auml;s ja samalla yleis&ouml;lle ymm&auml;rrett&auml;v&auml; (...) Usein tapahtuu niin, ett&auml; yleis&ouml;, ilmeikk&auml;&auml;n metaforin sijaan n&auml;kee arvoituksellisen, monimutkaisen rebuksen. Kulissit eiv&auml;t auta lainkaan ymm&auml;rt&auml;m&auml;&auml;n aikakautta ja sankarien sis&auml;ist&auml; el&auml;m&auml;&auml;, mutta vaikuttavat n&auml;ytelm&auml;n tapahtumien omaksumiseen. <br><br> <b>12.6.</b><br> Hiukan iloisemmalta n&auml;ytt&auml;&auml; t&auml;n&auml;&auml;n maailma. Olin Neubrandenburgin yst&auml;vyysp&auml;ivien j&auml;rjestelykomitean istunnossa. Sain teht&auml;v&auml;kseni vastata vieraitten matkasta Pr&auml;&auml;s&auml;n, Aunuksen ja Pitk&auml;rannan kautta Sortavalaan.<br> Matkasta vastaa my&ouml;s aluekomitean tiedeosaston varajohtaja. Mies kertoi, ett&auml; vaihtaisi mielell&auml;&auml;n ty&ouml;paikkaa. Ehdotin omaani. Ja h&auml;n heti kysyi, ett&auml; milloin minun asiani ratkeaa ja mist&auml; min&auml; vastaan ministeri&ouml;ss&auml;mme? Siis tiet&auml;&auml; asiasta, vaikka eih&auml;n siit&auml; pit&auml;isi tiet&auml;&auml; kuin muutamien. Siis ongelmaani tutkitaan!<br><br> K&auml;velyll&auml; Raijan kanssa haaveilin ajasta, jolloin saan heitt&auml;&auml; hiiteen kaikki n&auml;m&auml; ongelmat ja antautua luovalle ty&ouml;lle. Tartun taas tiukemmin suomen kielen oppimiseen, kirjoittelen Punalippuun, menen piireihin etsim&auml;&auml;n lahjakkaita nuoria Suomalaiseen teatteriimme.<br><br> <b>23.6., lauantai</b><br> Aamulla k&auml;vimme Raijan kanssa torilla ostamassa ruokaa ja kukkia, kun on Gennadin syntym&auml;p&auml;iv&auml;. Ilmassa ei hiiskahdustakaan jostain Juhannusp&auml;iv&auml;st&auml;. Eilen saatoimme Oskarovnan Aunuksen piirin S&auml;ndebaan Allanin tytt&auml;ren kanssa. Sain j&auml;rjestetty&auml; pienen bussin kyydiksi.<br><br> Eilen k&auml;vin p&auml;iv&auml;n lopussa aluekomitean Dettshujevilla ja muistutin, etten viel&auml;k&auml;&auml;n saanut vastausta anomukseeni.<br>  Olitko sin&auml; sitten ihan tosissaan? kysyi mies.<br>  Kyll&auml;. Voin allekirjoittaa viel&auml; kerran jokaisen sanani. <br>  Ja minne olisi aikomus? <br>  Teatteriin! Voisin menn&auml; my&ouml;s Punalippuun. (Se oli kyll&auml; tyhm&auml;sti sanottu ja syyllisen&auml; oli Gippijev-Laine, joka yllytti minua, vaikka hyvin tiesi, ett&auml; suomen kieleni on mit&auml;tt&ouml;m&auml;n heikko. W.H. 18.5.1999)<br><br> Tuomioistuimessa Erkille m&auml;&auml;r&auml;ttiin kaksi vuotta ehdollista vankeutta, mutta asua piti Segezhassa. Siis muuten sai olla vapaalla jalalla, mutta y&ouml;py&auml; piti parakissa. Leena pyysi minua keskustelemaan viranomaisten kanssa, ett&auml; j&auml;tt&auml;isiv&auml;t Petroskoihin.<br> Puhuin sis&auml;asiain ministeri&ouml;n varaministerin kanssa. H&auml;n puolestaan puhui siit&auml;, ett&auml; kun ne yst&auml;v&auml;t ovat ymp&auml;rill&auml;, niin mies ei p&auml;&auml;se vaarasta.<br> Ajattelimme Raijan kanssa, ettei Erkin terveys kest&auml; pohjoista luontoa ja kolkkoa Segezhaa. Ja Railille olisi is&auml; tarpeen. Ja sekin tuli mieleen, ett&auml;, niin kuin Ven&auml;j&auml;ll&auml; sanotaan, kyll&auml; sika l&ouml;yt&auml;&auml; likaa.<br> Varaministeri Akimov suostui siihen ja lupasi antaa teht&auml;v&auml;ksi puhua viel&auml; kerran Erikin kanssa.<br><br> Olimme Raijan kanssa Ljudmila Georgijevna Zykinan konsertissa. H&auml;n on todella persoona. H&auml;ness&auml; on tahtoa, temperamenttia ja sirousta h&auml;nen mahtavasta kropastaan huolimatta. Erikoisesti lumosi Lesken itkuvirsi! Luovutin kukkia ministeri&ouml;mme puolesta.<br> Sepitin runon Gennadin t&auml;ysik&auml;isyyden kunniaksi:<br><br> <font color="#000000" face="Verdana,Arial,Helvetica,Sans-Serif" size="1"><br> "K <>65HL 157 A?@>A0 ?>9B8 2 :8=>,<br>  B50B@ 8 =0 B0=FK B>65,<br> "K <>65HL C<G0BLAO, 65=8BLAO, =><br> "515 C6 =5 AB0BL <>;>65!<br> <dd>&5=8 :064K9 <83, :064K9 45=L 8 3>4,<br> <dd>CH5 =5 40209 ;5=8BLAO,<br> <dd>3@09 A2>N 687=L 157 D0;LH82KE =>B<br> <dd> 687=L =5 70<54;8B ?@>4;8BLAO!<br> $8:A8@C9 <3=>25=LO 8 8E ?@>O2;O9,<br> ;O=FC9, => 23;O48AL 2=8<0B5;L=>,<br> #G8AL =0E>48BL 8 C 687=8 :@09,<br> > =5 ?0409! 5 >1O70B5;L=>...<br> <dd>0H AB0@H89 A?>B:=C;AO, 8<5O >G:8<br> <dd> F5;K9 @N:70: A>25B>2.<br> <dd>@>B@8 8E, 5==0489, >B:@>9 :@NG:8,<br> <dd> N:70: B>B ?><>65B 345-B>.<br> , 2 >1I5<  6828! "K 701@0;AO 2 203>=,<br>  ?>574 ;5B8B A:2>7L 25G=>ABL,<br> K ?@>A8< B51O =5 B>;:0BLAO 2 =Q<,<br>  2K9B8, :>;L =04> =0 A2>9 ?5@@>=.<br> "2>9 2@03, BK CGB8, 15A?5G=>ABL.<br> <dd>.<br><br> Voit sin&auml; l&auml;hte&auml; elokuviin<br> Nyt luvatta, diskoon ja teatteriin,<br> Voit vapaasti menn&auml; naimisiin,<br> Mutt' et lapsuuteen palata, vaikk' tahtoisit.<br> <dd>Arvosta hetki&auml;, p&auml;ivi&auml;, vuosia,<br> <dd>Laiskuutta &auml;l&auml; s&auml; p&auml;&auml;st&auml; valtaan.<br> <dd>Jos osaat puhtaita nuotteja suosia,<br> <dd>Tuntuu el&auml;m&auml; ihanalta.<br> Isoveljesi lankesi, auttaneet ei<br> Silm&auml;lasit, ei neuvomme parhaat.<br> Muista sin&auml;, Gennadi, sanamme,<br> Niiden varassa et kulje harhaan.<br> <dd>Siis el&auml;, Gena! Olet noussut junaan,<br> <dd>Mi ikuisuuden halki kiit&auml;&auml;.<br> <dd>&Auml;l&auml; etuile siin&auml;, j&auml;&auml; ajoissa pois,<br> <dd>Muista lopuksi matkasta kiitt&auml;&auml;.<br> <dd>&Auml;ITI ja IS&Auml;<br> <dd>(Suom. Mirja Kemppinen)<br><br> <font color="#000000" face="Verdana,Arial,Helvetica,Sans-Serif" size="3"><br> Vapaap&auml;iv&auml;n&auml;kin teemme ty&ouml;t&auml; Kemovan ja Strelkovin kanssa. Huomenna my&ouml;s. Paljon kysymysmerkkej&auml; on yst&auml;vyysp&auml;ivien yhteydess&auml;. Ja maanantaina ilmestyy jo ensimm&auml;inen saksalaisten j&auml;rjestelyryhm&auml;.<br><br> <b>14.7.</b><br> <b>Neubrandenburgin yst&auml;vyysp&auml;iv&auml;t Petroskoissa</b><br> Nyt n&auml;m&auml; Neubrandenburgin yst&auml;vyysp&auml;iv&auml;t Petroskoissa ovat jo historiaa. P&ouml;yd&auml;ll&auml;ni on mitaleita, jotka oli painettu yst&auml;vyysp&auml;ivien merkeiss&auml; ja It&auml;-Saksan 30-vuotisjuhlaksi, huivi yst&auml;vyyden symboleineen ja kristalliastia, joka ojennettiin minulle viimeisell&auml; juhla-aamiaisella, jonka j&auml;rjesti saksalainen osapuoli (Horst Dettmann, Jurgen Tremper ja Alfred Netik).<br><br> 26.6. tuli ensimm&auml;inen ryhm&auml;, joka l&auml;htikin viimeisen&auml; 10.7.<br> Olin vastuussa avajais- ja sulkemistilaisuuksista. Aluekomitean ja Ministerineuvoston yhteisess&auml; istunnossa juhlien j&auml;lkeen I. Senjkin tunnusti, ett&auml; osaamme j&auml;rjest&auml;&auml; suurempiakin tilaisuuksia, jos yrit&auml;mme parasta...<br> 2.7. oli matka Pr&auml;&auml;s&auml;&auml;n. Matrosy-asutuksessa piti pys&auml;ytt&auml;&auml; koko melko pitk&auml; bussijono, kun kaikki kyl&auml;n asukkaat tulivat valtatielle. Ylioppilaiden rakennusosasto seisoi paperijulisteen kanssa, jossa tervehdittiin vieraita. Mutta ne pojat, jotka pitiv&auml;t sit&auml; julistetta, olivat Asento! -asemassa ja kasvonsa olivat naurattavan totiset.<br> Ja Pr&auml;&auml;s&auml;ss&auml; koko suurella joukolla k&auml;vimme turkistilalla, mets&auml;ty&ouml;maalla, laskimme seppeleen Melentjevan (Is&auml;nmaallisen sodan Neuvostoliiton sankari) muistopatsaalle ja k&auml;vimme Melentjevan museossa.<br> Piirin kerhotalolla sali oli t&auml;p&ouml;t&auml;ynn&auml;.<br><br> Saksalaiset olivat p&auml;iv&auml;n Kizhin saarella. Ilman minua. Olin vain aattona k&auml;ynyt auttamassa konserttipaikan etsimisess&auml;.<br> Templinin kaupungin tytt&ouml;laulajat lauloivat Kristuksen kirkastuksen tuomiokirkossa, kun sinne astui virallinen valtuuskunta. Ja sitten oli konsertti Serginin talon pihalla.<br><br> Aunuksessa oli tuhansia asukkaita aukiolla keskell&auml; kaupunkia. Konsertit olivat neuvostotilalla ja Alavoisen sahan kulttuuritalolla. Y&ouml;vyimme keskikoululla. Joka luokassa oli noin 12 14 henke&auml;. Tanssiryhm&auml; vaati saunaa, eik&auml; muu auttanut, kun j&auml;rjest&auml;&auml; se, vaikka ei se parhaimpia ollut.<br> Illallisen aikana, joka oli koulun ruokalassa, Neubrandenburgin puoluesihteeri Horst Dettmann yht&auml;kki&auml; ilmoitti, ett&auml; mukana illallisella istuu Fritz Reuterin palkinnon saaja W.H., eiv&auml;tk&auml; auttaneet selitykset, ett&auml; laulan yhtyeess&auml;. Hermostuneena muistelin ohjelmistoani ja pulpahti yht&auml;kki&auml;:  Mustalaiseks olen syntynyt, koditonna kuljeskelen nyt... Samalla p&auml;&auml;h&auml;ni p&auml;lk&auml;hti kysymys: mit&auml; se Karjalan aluekomitean sihteeri, joka istui vieress&auml;ni, sanoo, kun se anomus on likoamassa siell&auml; aluekomiteassa?<br> Toisena lauluna oli Neuvostoliitossa sodan j&auml;lkeen tunnettu laulu, jonka lauloimme ven&auml;j&auml;n kielell&auml; bulgarialaisen Penson kanssa, joka oli heill&auml; lauluyhtyeen johtajana:  0:-B> ;5B><, =0 @0AA25B5, 70A:>G8; 2 A>A54=89 A04. "0< A<C3;O=:0-<>;4020=:0 A>18@0;0 28=>3@04... <br><br> Aamulla jatkoimme hyvin p&ouml;lyist&auml; tiet&auml; Pitk&auml;rantaan. Nopeus oli 30 km tunnissa. Matka kesti yli 4 tuntia, vaikka sit&auml; on hiukan enemm&auml;n kuin 120 km. Mutta se vastaanotto Pitk&auml;rannassa oli niin liikuttava, ett&auml; p&ouml;lyt unohtuivat: kaupungin laidalla seisoivat lastentarhalaiset ja kuorolla lauloivat  Paistakoon aurinko aina ja viel&auml; yhden laulun saksan kielell&auml;. Ja vaikka aurinko kuumasti paistoi, niin pusikossa vieraille oli laitettu karjalanpiirakoita ja kaljaa. Ja piirihallinnontalon aukiolla tuntui silt&auml;, ett&auml; koko piirin noin 30 tuhatta asukasta ker&auml;&auml;ntyi siihen.<br> Templinin tyt&ouml;t sitoivat muistolahjahuiveja veteraanien kaulaan ja l&auml;hdimme Tuntemattoman sotilaan haudalle. Koko kaupunki saattoi vieraita ja oli haudanhiljaisuus, kun tulimme perille ja saksalaiset laskivat kukkiaan, kolme henke&auml; kerrallaan. Itku tuli kurkkuun! Min&auml; muistin, Pitk&auml;rannan asukkaana, vuoden 1947 parakit, jossa asuivat saksalaiset sotavangit, muistin korsut, joissa asuivat sen ajan asukkaat.<br> Sielt&auml; koko valtuuskunnalla menimme elokuvateatterin rakennukseen, jossa oli amat&ouml;&ouml;ritaiteilijoiden n&auml;yttely. Ja siell&auml;kin odotti yll&auml;tys: Karjalassa tunnettu lastenyhtye Ulybka (Hymy) valloitti t&auml;ydellisesti saksalaiset. Niin paljon siin&auml; oli huumoria ja vilpitt&ouml;myytt&auml;.<br> Saksalaisten konsertti oli selluloosatehtaan aukiolla. Lapsuuskaverini Leonid Rohlov, joka on ollut tehtaalla p&auml;&auml;insin&ouml;&ouml;rin&auml; ja puoluesihteerin&auml;kin jossain vaiheessa, rakennutti komean n&auml;ytt&auml;m&ouml;lavan t&auml;t&auml; tilaisuutta varten. Siihen vedettiin s&auml;hk&ouml;tkin, niin ett&auml; mikrofonit toimivat.<br> Ja kello yksi y&ouml;ll&auml; Sortavalan kaupungin laidalla vieraita oli vastassa torvisoittokunta.<br> Laatokallakin k&auml;vimme laivaretkell&auml;...<br><br> P&auml;&auml;tt&auml;j&auml;iskonsertti Petroskoissa sujui yhteisvoimin. Lauloimme mekin mustat puvut p&auml;&auml;ll&auml; ja punaiset rusetit rinnassa. Seh&auml;n oli muuten hein&auml;kuu. Manok otettiin eritt&auml;in hyvin vastaan, kun lauloimme K&auml;y eesp&auml;in, v&auml;ki voimakas! -laulun ja sitten yhdess&auml; saksalaisten ja Petroskoin yliopiston kuoron kanssa lauloimme Varshavjankan.<br> Manok lauloi viel&auml; saksan kielell&auml; laulun punaisesta lipusta, niin ett&auml; politiikkaa tuli ihan riitt&auml;v&auml;sti. Ja kun ottaa huomioon senkin, ett&auml; kaksi kertaa per&auml;kk&auml;in lauloimme yhteisvoimin Shainskin kuuluisan laulun Druzhba-Freundschaft, niin tulee selv&auml;ksi, ett&auml; kyll&auml; ne propagandaosastot molemmin puolin rajaa tekev&auml;t arvokasta ty&ouml;t&auml;.<br> Ja sen p&auml;&auml;lle oli ryyppyj&auml;, saunomista ja kissanpieruja...<br><br> 12.7. pidin avajaispuheen ennen Izhevskin kaupunginteatterin kiertueen ensimm&auml;ist&auml; esityst&auml;. Ja eilen ilmoitin Strelkoville, ett&auml; nyt minun on l&auml;hdett&auml;v&auml; lomalle.<br> Meinaamme koko perheell&auml; yhdess&auml; Gennadin kanssa k&auml;yd&auml; Moskovassa. Se on pojalle tarpeen, p&auml;&auml;timme Raijan kanssa.<br><br> N&auml;in&auml; p&auml;ivin&auml; yritin tiedustella Vavilovalta (aluekomitean neuvonantajalta) ja Strelkovilta vastauksesta anomukseeni. Molemmat sanoivat hiukan salaper&auml;isesti:  &Auml;l&auml; kiirehdi tapahtumia! <br><br> Petroskoin kaupungin neuvosto meinaa l&auml;hett&auml;&auml; meid&auml;t, siis Manok-yhtyeen, 23 hengen Karjalan valtuuskunnan mukana Petroskoin yst&auml;vyysp&auml;iville Ruotsin Uumajaan 25.8 2.9.1979.<br><br> <b>20.7.</b><br> Ensimm&auml;ist&auml; kertaa pitk&auml;st&auml; aikaa olemme Raisa Dmitrijevnan kanssa lomalla yht&auml; aikaa. Kai t&auml;m&auml; on viimeinen loma Gennadin kanssa. Ja komealla TU 134-A -lentokoneella Moskovaan!<br><br> Meinasimme k&auml;yd&auml; monessa paikassa, mutta t&auml;m&auml; miljoonakaupunki niin hermostutti poikamme, ett&auml; koko matkan kiukutteli. Kielt&auml;ytyi menem&auml;st&auml; Taiteelliseen teatteriin Pyhist&auml; pyhin -esitykseen, jonka esitti Armeijan teatteri, ja j&auml;i koko illaksi hotelliin. Kuitenkin seuraavana p&auml;iv&auml;n&auml; suostui tulemaan mukaan seuraavaan esitykseen ja ihastui teatterin uuteen rakennukseen.<br><br> <b>16.8.</b><br> Ja nyt on kissanp&auml;iv&auml;t loppuneet! Auringossa itse&auml;mme paahdatimme, ihan riitt&auml;v&auml;sti nukuimme, kalastimmekin, sienestimme ja vaapukassa k&auml;vimme. Kirjojakin luimme. Ihanaa!<br><br> Ja nelj&auml; p&auml;iv&auml;&auml; sitten jatkoin ty&ouml;uraani ministeri&ouml;ss&auml;.<br> Strelkov on Moskovassa budjettiasioilla ja olen ministeri&ouml;ss&auml;mme melkein yksin. Monet ovat lomilla ja monet neuvostotilojen pelloilla hein&auml;t&ouml;iss&auml;...<br><br> Gennadi on l&auml;htenyt Eestiin junalla kaverinsa kanssa. Helpotti, sill&auml; aluksi lupasivat l&auml;hte&auml; moottoripy&ouml;r&auml;ll&auml;.<br><br> Ilmestyiv&auml;t vanhemmat lapsemme lapsensa kanssa. Raili on nyt meill&auml;. Erkki y&ouml;pyy parakissa ja tekee ty&ouml;t&auml; p&auml;ivyst&auml;j&auml;n&auml; jossain rakennusmaalla. Leena ty&ouml;skentelee Traktoritehtaan sairaalassa.<br><br> T&auml;n&auml;&auml;n soitti Anatoli Shtykov, aluekomitean propagandaosaston johtaja, ja ehdotti k&auml;ym&auml;&auml;n luonansa. Ehdottaa siirtym&auml;&auml;n Neuvosto-Karjala -lehden kulttuuriosaston johtajaksi. Siit&auml; on, muka, jo sovittu kaikkien kanssa ja tarvitaan vain minun suostumustani. Yritin panna vastaan vetoamalla siihen, etten taida riitt&auml;v&auml;sti kielt&auml;.  Mik&auml;s siin&auml;? Istut ja opit! Min&auml; olen jo puhunut Juho Laitisen (p&auml;&auml;toimittaja) kanssa, ett&auml; siin&auml; on sinulle puoluesihteerikin. Kulttuurialan tied&auml;t perusteellisesti, j&auml;rjest&auml;t teatteriarvosteluja, kaikenlaisia tarpeellisia lehtijuttuja. M&auml;&auml;rittelet vain, mik&auml; kirjoitus on hyv&auml; ja mik&auml; huono painettavaksi. Suostu pois! sanoi entinen pomoni.<br> Mit&auml;, jos todellakin? Tietenkin se on parempi ja konkreettisempi ty&ouml; kuin nyt. Eik&auml; tarvitse etsi&auml; sinkki&auml; ja asbestia, eik&auml; huolehtia salamasuojista...<br><br> Aluekomiteassa on tehty p&auml;&auml;t&ouml;s matkasta Uumajaan. L&auml;ht&ouml; on 27.8. ja matkalla olemme 5. p&auml;iv&auml;&auml;n syyskuuta.<br><br> <b>21.8.</b><br> Huomenna aamulla saatamme viimeiselle matkalle yhden Suomalaisen teatterimme perustajista Sulo Tuorilan.<br><br> Olin sanomalehtiemme toimituksissa nekrologin kanssa ja tapasin k&auml;yt&auml;v&auml;ll&auml; Walter Styfin, joka alkoi suostutella kielt&auml;ytym&auml;&auml;n Neuvosto-Karjalan paikasta.  Et p&auml;rj&auml;&auml;! sanoi mies. Ja h&auml;n sen asian tiet&auml;&auml;.<br> Mutta miksi h&auml;n varap&auml;&auml;toimittajana ei puhunut siit&auml; aluekomiteassa tai omalle p&auml;&auml;llik&ouml;lleen?<br> Kukaan ei halua sanoa mit&auml;&auml;n vastaan aluekomitean ty&ouml;ntekij&ouml;ille. Voi meit&auml; raukkoja! H&auml;nelle sanoin, ett&auml; sano sille Laitiselle, ett&auml; min&auml;kin olen samaa mielt&auml;, etten p&auml;rj&auml;&auml;!<br><br> <b>6.9.</b><br> <b>Karjalan kulttuurip&auml;iv&auml;t Uumajassa</b><br> Tulimme Uumajasta! Tuntui silt&auml;, ett&auml; Ruotsi on todellakin rikkain maa maailmassa!<br><br> 29. elokuuta aamulla lentokoneella Leningradista matkustimme Tukholmaan tunnissa ja viidess&auml; minuutissa. Varhaisesta aamusta my&ouml;h&auml;&auml;n iltaan nautimme Pohjoisesta Venetsiasta. Se olikin sen arvoinen. Autojen tulva, ja aurinkoisena elokuun p&auml;iv&auml;n&auml; autojen valot ovat p&auml;&auml;ll&auml;. Olenhan n&auml;hnyt sit&auml; Suomessakin, mutta jostain syyst&auml; se taas pisti silm&auml;&auml;n.<br> Siltoja monen monta. Tietenkin, kun on 14 saarta ja siltoja on, kuulemma, 25. Kallioilla komeat palatsit ja kallioissa tunneleita. Tasaisesti leikatut nurmikot ja raudasta valetut ja valkoisiksi maalatut penkit. Niiden selk&auml;nojilla on l&auml;mp&ouml;iset viltin ja shaalin tapaiset peitot, ett&auml; iltaisin voisi suojautua kylm&auml;lt&auml; merituulelta ja kuunnella musiikkia puistossa. Millesin puisto nerokkaine veistoksineen, Kansallinen kuvataidegalleria, el&auml;intarha, komeat ravintolat kynttil&ouml;ineen, ulkomuseo ym.<br><br> Uumajaan (Petroskoin kummikaupunkiin) saavuimme 30. p&auml;iv&auml;n&auml; aamulla. Matkustimme Tukholmasta junalla. Ja joka p&auml;iv&auml; oli kaksi konserttia, joskus kolmekin.<br> Kaikkiaan meit&auml; oli 28 henke&auml;: viisihenkinen virallinen valtuuskunta, tulkki ja 22-henkinen taideryhm&auml;, joka koostui Manok-yhtyeest&auml;, Kantele-yhtyeen nelj&auml;n parin tanssiryhm&auml;st&auml;, lis&auml;ksi oli kaksi hanurinsoittajaa, joista toinen konservatorion rehtori Vjatsheslav Kalaberda, viulunsoittaja Kl. Veksler, balalaikan soittaja, my&ouml;s konservatorion opettaja Denisenko, ksylofonisti Gaikov, naissolisti Stalina Tsuganova ja basso Kalikin, joka on my&ouml;s konservatorion opettaja. Ja meid&auml;n s&auml;est&auml;j&auml;n&auml;mme oli erinomainen pianisti Tatjana Zagorovskaja.<br> Konserteissa oli niin&auml; p&auml;ivin&auml; k&auml;ynyt 3 800 henke&auml; ja 5. p&auml;iv&auml;n&auml; olimme taas Tukholmassa.<br><br> P&auml;&auml;timme Bj&ouml;rnisen kanssa kirjoittaa matkastamme Neuvosto-Karjalaan. Meid&auml;n t&auml;ytyy kirjoituksessamme mainita, ett&auml; Ruotsi on nelj&auml;s valtio Euroopassa mittojen suhteen: 450 000 neli&ouml;kilometri&auml;. 8,2 miljoonasta asukkaasta 90 % asuu valtion etel&auml;osassa. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana asukkaiden lis&auml;&auml;ntyminen tapahtuu puoleksi emigranttien kustannuksella  syntyvyys on melko alhainen. Vuodesta 1814, siis melkein 170 vuotta, Ruotsi ei ole sotinut  ja se kyll&auml; tuntuu...<br> Kaarle XVI Kustaan palatsia suojelevat sotilaat hiukan kummallisissa puvuissa. He k&auml;ytt&auml;ytyv&auml;t my&ouml;s, liev&auml;sti sanottuna, kummallisesti. Vartio on valtion eri osista. Se tuodaan torvisoittokunnan s&auml;est&auml;m&auml;n&auml; kaupungin l&auml;pi.<br> Kuninkaalla ei ole lainkaan vaikutusvaltaa, mutta 90 % Ruotsin kansalaisista on sit&auml; mielt&auml;, ett&auml; h&auml;nt&auml; tarvitaan. Ja pit&auml;v&auml;t, kuulemma, h&auml;nest&auml;. Mielell&auml;&auml;n puhutaankin h&auml;nest&auml;, kun ei ole muutakaan puheenaihetta.<br> Palvelushommissa on 58 % asukkaista ja vain 6 % on maataloudessa.<br><br> Muutama sana p&auml;&auml;kaupungista. Siin&auml; asuu puolitoista miljoonaa asukasta, mutta puolet heist&auml; pit&auml;&auml; asuntopaikkanaan kaupungin l&auml;hist&ouml;&auml;. Kaupungissa on 95 km maanalainen ja 150 puistoa. Oppaan sanojen mukaan, jokaista asukasta kohti on 70 neli&ouml;metri&auml; vihreytt&auml;. Komein puisto on maailmankuulun kuvanveist&auml;j&auml;n Millesin puisto, jonka 80-vuotias taiteilija lahjoitti kansallensa<br><br>. Matkavaikutelmiin j&auml;iv&auml;t seuraavatkin seikat. Kun bussimme tuli hotellin luokse, niin hiukan nolotti  yksikerroksinen talo. Mutta sitten ilmenikin, ett&auml; se on nyt muotia. Hotellissa oli uima-altaat ja saunat, jossa olimme aamut ja illat.<br> Konserttien aikana, kun ne olivat usein p&auml;iv&auml;ll&auml;, n&auml;ki pikku lapsia, jotka eiv&auml;t v&auml;litt&auml;neet meist&auml;, vaan py&ouml;riv&auml;t lattialla ja kiipesiv&auml;t seinille, kun konsertit olivat koulun kuntoilusalissa.<br> Yliopistolla meit&auml; oltiin viem&auml;ss&auml; jonnekin alakertaan ja rappusilla ei ollut jostain syyst&auml; s&auml;hk&ouml;&auml;. Monet astuivat paskal&auml;j&auml;&auml;n, joka oli miinana rappusilla. Hajua riitti...<br> Ja sitten se lounas er&auml;&auml;ss&auml; kyl&auml;ss&auml;, johon is&auml;nn&auml;t kutsuivat koko meid&auml;n porukkamme. Jo pelk&auml;st&auml;&auml;n se ihmetytti. Mutta sitten, kun meille kerrottiin, ett&auml; illallinen on katettu navetassa, se meit&auml; huvitti ja hiukan loukkasikin. Mutta sitten ilmenikin, ett&auml; se navetta oli paljon paremmassa kunnossa kuin meid&auml;n kulttuuritalomme Ven&auml;j&auml;ll&auml;: parkettilattiat ja musiikkilaitteet ja p&ouml;yd&auml;t t&auml;ynn&auml; kotona valmistettuja herkkuja paloviinasta alkaen. Ja siin&auml; oli sit&auml; kuuluisaa  tuoksuvaa" kalaa, jota maistettiin, mutta alas se meni vain paloviinan kanssa!<br><br> <b>12.9.</b><br> Viikko on mennyt Ruotsin matkasta. Kaksi p&auml;iv&auml;&auml; meni Kantele-yhtyeen taiteilijoiden kirjeisiin, joita he olivat kirjoittaneet sanomalehtiin, ammattiliiton aluekomiteaan, puolueen aluekomiteaan, ministeri&ouml;&ouml;n, oikeuteen ja kansankontrollikomiteaan. Niiss&auml; pestiin tarkkaan toistensa likapyykki&auml;. Vuorokauden valmistimme kokousta.<br><br> Strelkov oli sill&auml; aikaa, kun olimme Ruotsissa, puhunut monen tanssijan kanssa. Istuimme kokouksessa kello 14.00 iltakymmeneen. Yritimme puolustaa nuorta Polonskien pariskuntaa, mutta mies oli niin tyhm&auml;, ettei ottanut vastuuta mist&auml;&auml;n, ja puhuessaan lopussa Strelkovin ja Dettshujevin j&auml;lkeen yritti kielt&auml;&auml; kaiken.<br><br> Toissap&auml;iv&auml;n&auml; kaupunginjohtaja Pavel Sepsjakov, joka oli Uumajan matkallamme valtuuskunnan johtajana, kutsui meid&auml;t teatteriseuran huoneistoon, jossa hiukan ryypp&auml;simme ja lauloimme ja lopuksi menimme saunaan...<br><br> Raija kertoi, ett&auml; filharmoniassa ja Kanteleessa huhuillaan siit&auml;, ett&auml; minun paikalleni ministeri&ouml;&ouml;n on m&auml;&auml;r&auml;tty Haimi. Ty&ouml;huoneessani on kummallinen hiljaisuus: ei soittoja eik&auml; pyrkij&ouml;it&auml;.<br><br> Valmistaudumme Kostamukseen Manokin ja leningradilaisten amat&ouml;&ouml;ritaiteilijoitten kanssa.<br><br> Sunnuntaina meinaan menn&auml; neuvostotilan perunamaalle.<br><br> <b>13.9.</b><br> Siin&auml; sit&auml; ollaan! T&auml;n&auml;&auml;n aamulla Strelkov ehdotti minulle Kantele-yhtyeen johtajan paikkaa. Muka jo kolme kertaa Senjkin oli yritt&auml;nyt ratkaista minun ongelmani, mutta ministeri pyysi odottamaan kunnes on ohi ne Neubrandenburgin p&auml;iv&auml;t, sitten alkoi tulla niit&auml; kirjeit&auml; Kanteleesta jne. Ja eilen, muka, Strelkovin ehdotus oli mielell&auml;&auml;n otettu vastaan.<br> Taas ihmettelen, ettei minun anomustani ymm&auml;rretty. Min&auml;h&auml;n kirjoitin, etten ole j&auml;rjest&auml;j&auml;tyyppi, enk&auml; voi olla ihmisten kasvattaja, mit&auml; vaaditaan johtajalta, kun minulla on ongelmia poikanikin kanssa... Strelkov pyysi ajattelemaan ja suostumaan. Kysyi, kenet min&auml; voisin ehdottaa tilalleni. Ilmoitti Viktor Poutasen nimen.<br> Vastasin siihen, ett&auml; jos min&auml; usein olin my&ouml;h&auml;ss&auml; asioiden ratkaisemisessa, niin Poutaselta se voi k&auml;yd&auml; viel&auml; hitaammin.<br><br> Minun m&auml;&auml;r&auml;&auml;minen Kanteleseen pel&auml;stytti Lehmuksen ja Raijan. Eik&auml; Ensio Ventokaan, joka on ollut Kanteleessa monta vuotta ja tuntee sen, ollut mieliss&auml;&auml;n, eik&auml; Pauli Rinne... P&auml;&auml;tin huomenna sanoa, ett&auml; vapaehtoisesti en suostu muuttamaan sille valtaistuimelle.<br><br> <b>16.9.</b><br> Siivosimme asuntomme huoneita, pesimme lattiat.<br><br> K&auml;vin Folke Niemisen ateljeessa. Taiteilija n&auml;ytti uutta teostaan, joka on ryhm&auml;muotokuva Kaipiaisten perheest&auml;. Siin&auml; on kuva kuvassa: TV-menetelm&auml;. Yksi perheenj&auml;senist&auml; lukee kirjaa, toinen valokuvaa, kolmas tarkastelee jotakin kirjett&auml; ja perheen &auml;iti nauttii katsellessaan poikia ja miest&auml;&auml;n. Sen kuvan alla n&auml;kyy vihreytt&auml;, kynttil&auml;, taiteilijan omakuva, jossa taiteilija t&auml;ss&auml; rauhattomassa maailmassa my&ouml;s nauttii perherauhasta.<br><br> Kaksi ja puoli tuntia ruotsalainen televisio nauhoitti Manok-yhtyett&auml;mme Lohijoen rannoilla. Lauloimme Kuparisepp&auml;&auml; ja Kanteletarta.<br><br> Olimme Raijan kanssa Zaitseville nimetyll&auml; neuvostotilalla 20-hengen ryhm&auml;n mukana, jossa oli Ven&auml;l&auml;isen teatterin, Kantele-yhtyeen, filharmonian ja museon ty&ouml;ntekij&ouml;it&auml;. Oli kaikenlaista ty&ouml;t&auml;. Kummallista, ettei Lehmus osallistu sellaiseen. Ei pyrik&auml;&auml;n saamaan yhteytt&auml; ihmisiin, joita johtaa?<br><br> <b>22.9.</b><br> <b>Manok lauloi Kostamuksessa</b><br> Tulin t&auml;n&auml;&auml;n Kostamuksesta, joka on viel&auml; asutuksen nimell&auml;, mutta kasvaa ja kaunistuu p&auml;iv&auml; p&auml;iv&auml;lt&auml;. Manok oli kutsuttu ammattiliittojen tapaamistilaisuuteen. Meik&auml;l&auml;isten puolelta tietenkin oli puolueen aluekomitean ensimm&auml;inen sihteeri I. Senjkin, ammattiliittojen neuvoston puheenjohtaja I. M. Osipov ja Kalevalan piirin puolueen sihteeri Minin. Moskovasta oli Neuvostoliiton ammattiliittojen neuvoston puheenjohtaja Shibajev. Suomen puolelta oli Pekka Oiva, joka toi tervehdyksen Suomen presidentilt&auml;.<br> Taiteilijaryhm&auml;ss&auml;mme oli 17 henke&auml;. Enemmist&ouml; oli Leningradin harrastajataiteilijoita erilaisista kulttuuripalatseista. Petroskoilaisista Manokin lis&auml;ksi oli kanteleensoittaja Semendjajev ja Kantele-yhtyeest&auml; Valentina Lashina hanuristin kanssa.<br><br> Valja Lashina onkin t&auml;ll&auml; hetkell&auml; ainoa karjalainen solistilaulaja. H&auml;n on opiskellut musiikkiopistossa ja &auml;&auml;nens&auml; on todella kansan&auml;&auml;ni. Ja koko h&auml;nen rehev&auml; olemuksensa on tyypillisen karjalainen. Akateemisen laulutyylin kannattajia h&auml;n ei oikein miellyt&auml;. He arvostelevat h&auml;nen temperamenttiansa ja &auml;&auml;nenvoimaa, mutta suomalaiset ovat aina haltioissaan katsoessaan ja kuunnellessaan h&auml;nt&auml; konserteissa.<br><br> Me lauloimme Merikannon K&auml;y eesp&auml;in, v&auml;ki voimakas! Ja heti ensimm&auml;iset sanat kuultuaan suomalainen valtuuskunta nousi seisomaan, mutta huomattuaan, ettei ven&auml;l&auml;inen osapuoli ollut moksiskaan, istuivat hekin. Kyll&auml; meit&auml; kiitettiin taas! Lupasivat kutsua vappujuhliin Suomeen.<br><br> Illalla hotellissa hiukan juhlimme s&auml;est&auml;j&auml;mme Ljudmila Kutsovskajan syntym&auml;p&auml;iv&auml;&auml;. Mukana oli Kostamuksen kaupungin SNS-seuran puheenjohtaja Tapio Nevalainen.<br><br> <b>Tilaisuus V&auml;in&ouml; Linnan ja Veikko Sinisalon kanssa</b><br> Seuraavana p&auml;iv&auml;n&auml; lauloimme kombinaatin ty&ouml;l&auml;isi&auml; varten pannuhuoneessa. Oli ker&auml;&auml;ntynyt satasen ty&ouml;l&auml;ist&auml;, suomalaista ja ven&auml;l&auml;ist&auml;. Sitten oli p&auml;iv&auml;llinen Yst&auml;vyys-kievarissa, jonka j&auml;rjesti SNS-osasto suuren suomalaisen kirjailijan V&auml;in&ouml; Linnan ja n&auml;yttelij&auml;n Veikko Sinisalon kunniaksi. Neuvostoliiton puolelta olivat Antti Timonen, Ortjo Stepanov ja me Pauli Rinteen ja Orvo Bj&ouml;rnisen kanssa.<br><br> Viikko sitten Pauli pyysikin minua j&auml;rjest&auml;m&auml;&auml;n viipymisen Kostamuksessa pariksi p&auml;iv&auml;ksi lis&auml;&auml; sen meid&auml;n laulamisen j&auml;lkeen. (Ei sinne noin vain p&auml;&auml;ssyt. Se oli raja-aluetta ja ulkomaalaiset olivat liian l&auml;hell&auml;, joittenkin j&auml;rjett&ouml;mien mielest&auml;! W.H. 27.5.1999). Soitin ammattiliittoneuvostoon ja sain kolmelle hengelle komennusaikaa ja luvan.<br><br> V&auml;in&ouml; Linnan piti tavata Kostamuksen rakentajia ja Veikko Sinisalon oli luettava katkelmia romaaneista.<br> P&auml;iv&auml;llisen aikana syntyi mielenkiintoinen keskustelu, joka jatkui kirjaston tiloissa.<br> V. Linna kertoi, ett&auml; h&auml;nen romaninsa on k&auml;&auml;nnetty parillekymmenelle Euroopan kielelle. Painosm&auml;&auml;r&auml; on noin 1,2 1,3 miljoonaa kappaletta Suomessa ja melkein pari miljoonaa muualla maailmassa.<br><br> Linna kertoi, ett&auml; Suomessa korkeasti arvostetaan Eino Karhun tutkimuksia Suomen kirjallisuuden historiasta. Karhua arvostetaan h&auml;nen marxilaisen kantansa takia laajoissa piireiss&auml;.<br><br> Veikko Sinisalo pyysi Karjalan kulttuuriministeri&ouml;t&auml; ottamaan huomioon Kajaanin Sana ja s&auml;vel -tapahtuman.<br><br> V&auml;in&ouml; Linna kertoi siit&auml;, ett&auml; nyky&auml;&auml;n, Suomessa ainakin, kasvaa mielenkiinto "pitk&auml;&auml;n proosaan". Runoudessa palataan l&auml;hemm&auml;ksi luontoa.<br><br> Kysymykseen, kuka on nyky&auml;&auml;n paras kirjailija h&auml;nen mielest&auml;, Linna vastasi, ett&auml; Jorma Ojaharja, joka ik&auml;&auml;n kuin jatkaisi kertomusta siit&auml;, mihin Linna oli p&auml;&auml;tt&auml;nyt sen, siis vuodesta 1954.<br>  Englannin k&auml;&auml;nn&ouml;ksiss&auml; on surkea kieli , sanoi Linna.  K&auml;&auml;nt&auml;j&auml;n on oltava huipputekij&auml; my&ouml;s. <br><br> Sitten, kun kuuluisat vieraamme l&auml;htiv&auml;t levolle, keskustelu jatkui Mauno Keinosen kanssa. Keinonen on Kajaanin piirin SNS-toimisihteeri. H&auml;n pyysi j&auml;rjest&auml;m&auml;&auml;n kutsun Oulun maaherra Haukipurolle, ett&auml; mies voisi puhua YYA-sopimuksen vuosijuhlassa Kostamuksessa.<br><br> Ilmoitettiin, ett&auml; Kantele-yhtyeen matka Suomeen voi tapahtua ensi kes&auml;-hein&auml;kuun vaihteessa (Joensuu, Varkaus ja Kajaani).<br><br> Puhuttiin V. Sinisalon kutsumisesta Petroskoihin jonkin ohjelman kanssa. (H&auml;n on my&ouml;s SNS -j&auml;rjest&ouml;n aktivisti).<br><br> Ja kello 19.00 oli erinomainen esittely. Linna on todellakin el&auml;v&auml; klassikko. H&auml;n kyll&auml; luki puheensa ja se oli hiukan pitk&auml;hk&ouml;, mutta yleis&ouml; kuunteli hyvin. Puhemiehist&ouml;ss&auml; istuivat Linnan lis&auml;ksi Veikko Sinisalo, Ortjo Stepanov, Antti Timonen ja SNS-edustaja. Tapaamistilaisuus alkoi Nikolai Laineen runolla:  Muistatko aikoja, joina seisoimme vastarintaa... <br> Linna kertoi siit&auml;, ett&auml; Tuntemattoman sotilaan ilmestytty&auml; syntyi vastakkaisia tulkintoja sota-ajoista.<br>  Kyll&auml; sinua veteli, kun l&ouml;ysit sellaisen aiheen, puhuivat minulle er&auml;&auml;t. Mutta enh&auml;n min&auml; voinut olla kirjoittamatta siit&auml;, mit&auml; itse koin , kertoi Linna.  Olen mieliss&auml;ni my&ouml;s siit&auml;, ett&auml; Pohjant&auml;hden ilmestytty&auml; kansalaissodan ongelmia alettiin k&auml;sitell&auml; uudestaan, eik&auml; tyydytty entisiin selityksiin. Niin sanottujen valkoisten perheiden nuorilla syntyy kysymyksi&auml;.<br> Olen sit&auml; mielt&auml;, ett&auml; v&auml;ite siit&auml;, ett&auml; hyv&auml;t kirjat eiv&auml;t l&ouml;yd&auml; lukijoita, sill&auml; ihmiset, muka, eiv&auml;t halua tiet&auml;&auml; todellisuudesta, on v&auml;&auml;r&auml;!<br><br> Linna vastasi kysymyksiin:<br>  Arkistoilla on suuri merkitys! <br>  Hahmot on otettu el&auml;m&auml;st&auml;, mutta vain osittain: pala sielt&auml;, pala t&auml;&auml;lt&auml;. Hahmon syntymiseen on monta tiet&auml;. <br><br>  Tuntemattoman sotilaan kirjoitin ik&auml;&auml;n kuin yhdell&auml; hengenvedolla, hein&auml;kuusta 1953 syyskuuhun 1954, mutta se on valmistettu koko el&auml;m&auml;ni kokemuksella. Ja taas Pohjant&auml;hden alla vei kuusi vuotta. <br><br>  Tuntemattomaan sotilaan kuvauksiin tarvittiin aseita ja ennen elokuvan tekemist&auml; puolustusministerimme oli luvannut ne mielihyv&auml;ll&auml;, mutta kun tuli aika, niin kielsi. Ja silloin asiassa auttoi sis&auml;ministeri! <br><br>  Olen el&auml;m&auml;ss&auml;ni ollut asentajana, karstaajana, maaty&ouml;l&auml;isen&auml;, mets&auml;ty&ouml;maan ty&ouml;l&auml;isen&auml;. <br>  Sodanj&auml;lkeinen aika ei ole minun aiheeni. <br>  Elokuvassa piti paljon supistaa ja se k&ouml;yhdytti sit&auml;. Tamperen Ty&ouml;v&auml;enteatterin esitys oli minusta paras, muita halveksimatta. <br>  Olen aina ollut kansanihmisten puolella. <br>  Lukeminen on el&auml;m&auml;ntapani. <br>  Ty&ouml;h&ouml;ni vaikutti Aleksis Kivi, eik&auml; Haanp&auml;&auml;, kuten on v&auml;itetty. Tolstoi oli my&ouml;s yksi niist&auml;, jotka vaikuttivat. <br><br> Ja Veikko Sinisalo aloittaa:  Alussa oli suo, kuokka ja Jussi... (Komea &auml;&auml;ni! Erinomainen hahmojen tulkitsija. Temperamentti: Kukko! Perkele!)<br><br> Illallinen oli kelohongista tehdyss&auml; majassa, jossa oli komea takka, leve&auml;t p&ouml;yd&auml;t ja korkeaselk&auml;iset tuolit. Sein&auml;t ja katto oli tehty laudoista. Kodikkuus ja viihtyisyys!<br> Is&auml;nt&auml;n&auml; oli Pertti Paukku, hiukan ylpe&auml;n n&auml;k&ouml;inen nuorimies, p&auml;&auml;rakentaja ja is&auml;nt&auml; suomalaisten puolelta. Yht&auml;kki&auml; h&auml;n karjaisi laulun:  Herrat hirtet&auml;&auml;n ja perseet heilt&auml; tervataan! <br> Mekin ryypyn rohkaisemina lauloimme kolmestaan  K&auml;y eesp&auml;in... <br><br> Puheissa syntyi kinailuhenkikin. Timonen innoissaan parikin kertaa yritti ilmoittaa, ett&auml; Linna on marxilaisuuden pohjalla, johon klassikko vastasi melkein Marxin sanoilla, ettei h&auml;nen oppinsa ole vain h&auml;nen oppiaan, entisten aikojen ja tiedemiesten systematisoidut yhteenvedot.<br><br> Ja kotona oli ik&auml;vi&auml; tietoja siit&auml;, ett&auml; Erkki on taas sairaalassa keuhkokuumeen takia ja Gennadi ryypp&auml;si liikoja...<br><br> <b>27.9.</b><br> Maanantaina, siis 24. syyskuuta, iltap&auml;iv&auml;ll&auml; minut kutsui luoksensa aluekomitean kulttuuriosaston johtaja Boris Dettshujev ja koko tunnin taivutti minua suostumaan Kantele-yhtyeen johtajaksi. Ja min&auml; puolestani yritin kaikin voimin vastustaa, mutta mies lopussa sanoi, ett&auml; minun on ymm&auml;rrett&auml;v&auml;, ettei h&auml;n puhu vain omasta puolestaan ja nyt, muka, on suostuttava! Ei auttanut muu, kuin sanoa kyll&auml;!<br> Ja seuraavana p&auml;iv&auml;n&auml; minut kutsuttiin ulos kesken ammattiliittokokouksen ja pyydettiin painumaan aluekomitean ensimm&auml;isen sihteerin I. Senjkinin puheille, vaikka kello oli jo 18.00.<br> Lyhyt kysymys:  Kuinka? Ja vastasin melko raskaasti, ett&auml; teht&auml;v&auml; on painava, mutta, kuulemma, t&auml;ytyy...<br> Ei se keskustelu pituudella ollut pilattu. Kysyi molemmista pojista ja lopussa pyysi olemaan vaiti viel&auml; viikon ajan, ennen kun h&auml;n palaa Moskovasta ja aluekomitean hallinnon j&auml;senet viel&auml; kerran keskustelevat minun kanssani tulevista teht&auml;vist&auml;ni.<br><br> Eilen oli Ven&auml;l&auml;isen draamateatterin Irkutskin tarinan luovutustilaisuus. Minusta esitys oli erinomainen, vaikka Orvo Bj&ouml;rnist&auml; se ei ollenkaan miellytt&auml;nyt. Keskustelussa kaikki kehuivat esityst&auml;. Dettshujev oli ihan haltioissaan ja sanoi, ett&auml; aluekomitea odottaa teatterilta nimenomaan t&auml;llaisia esityksi&auml;.<br> Inna Lankinen, meid&auml;n nuori lupaava dramaturgimme, Toivo Lankisen ja Darja Karpovan tyt&auml;r, oli n&auml;ytelm&auml;&auml; vastaan, mutta tunnusti, ett&auml; ohjaaja voitti n&auml;ytelm&auml;n.<br> T&auml;n&auml;aamuna Kemova, toinen varaministeri, muistutti, ett&auml; maanantaina on ministeri&ouml;n kollegio ja sen j&auml;lkeen tapaamistilaisuus Markku Niemisen kanssa, joka tulee tutustumaan Neuvosto-Karjalan taidekasvatukseen. Minua pyydettiin vet&auml;m&auml;&auml;n sit&auml; tilaisuutta.<br>  Kysyk&auml;&auml; Ven&auml;j&auml;n kulttuuriministeri&ouml;n ulkomaanosaston johtajalta tov. Pankovalta miksi Nieminen tulee yhdeks&auml;ksi p&auml;iv&auml;ksi eik&auml; seitsem&auml;ksi ja miksi mukana on vaimo? Ja miksi Inturist ei tied&auml; mit&auml;&auml;n, vaikka Pankova lupasi j&auml;rjest&auml;&auml; sen matkan heid&auml;n kauttaan? <br> Ja Pankova sanoi, ett&auml; on puhuttava vain henkil&ouml;kohtaisesti h&auml;nen kanssaan n&auml;ist&auml; asioista. Matka on j&auml;rjestetty Venla Kiirasen kautta. Suomi tiet&auml;&auml;... Ja Venla taas hermostelee, ett&auml; t&auml;ytyy odottaa kutsun kanssa, sill&auml; h&auml;nell&auml; on sairas &auml;iti.<br><br> Nukketeatterilta on loppunut polttoaine ja sen pit&auml;isi menn&auml; kiertueelle. Musiikkiopistollakaan ei ole bensaa ja pit&auml;isi tuoda oppilaat opiskelemaan neuvostotilojen pelloilta... Ministeri&ouml;ss&auml; n&auml;it&auml; polttoaineongelmia hoitaa er&auml;s Morozova. Jokaiselle laitokselle on annettu tietty m&auml;&auml;r&auml; bensaa, jota ei tietenk&auml;&auml;n riit&auml;, mutta silloin Morozova ottaa sit&auml; pois toiselta ja antaa toiselle. Ja jos joku j&auml;rjest&ouml; on kiipeliss&auml;, niin h&auml;n menee ministerin luokse, joka rukoilee Naftakeskuksen johtoa. Autot k&auml;ytt&auml;v&auml;t bensaa A72 ja A76.<br> Kollegio. P&auml;iv&auml;j&auml;rjestyksess&auml; on musiikkikoulujen apu maalla asuville harrastelijoille. Selostuksen teki ministeri&ouml;mme musiikkikoulujen osaston johtaja, erinomainen kuoronjohtaja ja filosofi Georgi Teratsujans, joka on jo monta kymment&auml; vuotta johtanut Petroskoin yliopiston kuoroa.<br> Musiikkikoulumme ovat tavallisesti piirien keskuksissa, mutta niit&auml; on kyliss&auml;kin. Ja se on silloin jo itsest&auml;&auml;n kunniap&auml;&auml;llikkyytt&auml;. Musiikkikouluilla on teht&auml;v&auml;n&auml; j&auml;rjest&auml;&auml; noin 20 25 konserttia vuodessa. Ja puolet niist&auml; on kylill&auml;.<br> Kaikkiaan Karjalassamme on 29 musiikkikoulua ja monilla niist&auml; on kyliss&auml; haaraosastot. Kaikki opettajat laulavat harrastajakuoroissa ja soittavat orkestereissa.<br> Musiikkikoulujen lis&auml;ksi tasavallassa on 4. taidemaalauskoulua, joissa 340 opettajaa.<br><br> Vuonna 1980 vietet&auml;&auml;n piirien kulttuurip&auml;ivi&auml; Petroskoissa ja Karjalan tasavallan kulttuurip&auml;ivi&auml; Komin tasavallassa. Sin&auml; vuonna on Leninin 110-vuotisp&auml;iv&auml; ja Karjalan ty&ouml;kommuunin 60-vuotisp&auml;iv&auml;.<br><br> <b>6.10.</b><br> Ja el&auml;m&auml;ni on tapahtumia t&auml;ynn&auml;.<br> Voi taivas, kun syntym&auml;p&auml;iv&auml;n&auml;k&auml;&auml;n en ehtinyt ryyp&auml;t&auml; tippaakaan. Ja totta on se, ettei todella kannattanutkaan! Vanhemmaksi t&auml;ss&auml; tullaan p&auml;iv&auml; p&auml;iv&auml;lt&auml; ja &auml;rtyis&auml;mm&auml;ksi. Ihan huutamalla huusin er&auml;&auml;ss&auml; paikassa johtajien suhtautumisesta ty&ouml;paikkaoloihin ja niitten parantamiseen...<br><br> Olin Ven&auml;l&auml;isess&auml; teatterissa satuesityksen luovutustilaisuudessa ja j&auml;in sitten taiteellisen neuvoston istuntoon. Siin&auml;kin p&auml;&auml;ohjaaja Dzhangisherashvili piti kiukkuisen puheen siit&auml;, ett&auml; n&auml;yttelij&auml;t eiv&auml;t suhtaudu riitt&auml;v&auml;n innokkaasti ty&ouml;h&ouml;ns&auml;:  Uskokaa pois, etten min&auml; meinaa l&auml;hte&auml; t&auml;&auml;lt&auml; mihink&auml;&auml;n , sanoi mies painokkaasti.  Meinaan rakentaa huvilan. Olen jo karjalainen! Meinaan tehd&auml; hyv&auml;n esityksen Linevskin romaanin mukaan. Mutta min&auml; en voi luvata mit&auml;&auml;n, jos er&auml;&auml;t n&auml;yttelij&auml;t lorvailevat, eiv&auml;tk&auml; tahdo tehd&auml; ty&ouml;t&auml; k&auml;sketty&auml;. (Ei mies kuitenkaan kauan kest&auml;nyt Karjalassamme. W.H. 9.7.03)<br><br> Myttyyn meni k&auml;ynti uimahallissa.<br><br> Lounaan j&auml;lkeen yritin k&auml;&auml;nt&auml;&auml; ven&auml;j&auml;ksi suomalaista teksti&auml; Mjud Metshevia varten kiitokseksi taulustaan, jonka h&auml;n eilen lahjoitti. ( V&auml;in&auml;m&ouml;inen soittaa kanteletta , joka on nytkin sein&auml;ll&auml;mme. W.H. 29.5.1999)<br> K&auml;&auml;nsin Lapin maakuntamuseon kansainv&auml;lisen Kalevala-n&auml;yttelyn 22.12.78 7.1.79 -tiedotetta, jossa muun muassa lukee:  N&auml;yttelyss&auml; on mukana t&ouml;it&auml; nelj&auml;lt&auml; eri taiteilijalta. Suomea edustaa professori Oili M&auml;ki Kalevala-aiheisilla kuvakudoksillaan ja luonnoksillaan, Neuvostoliittoa petroskoilainen Mjud Metshev, L&auml;nsi-Saksaa Archibald Bajorat (...) ja Belgiaa Désiré Acket.<br> (...) On hauska n&auml;hd&auml;, miten esimerkiksi ven&auml;l&auml;isen ja belgialaisen taiteilijan k&auml;sitykset Kalevalan maailmasta eroavat toisistaan, millainen tuntuma heill&auml; on kansalliseepoksemme "henkeen". <br><br> Mukana oli vuoden 1979 Kalevala-kalenterin teksti&auml;, jonka oli kirjoittanut ja julkaissut Harald Falek-Ütter L&auml;nsi-Saksasta. Siin&auml; lukee:  Vaikka suomalaiset kuuluvatkin Euroopalle vieraaseen suomalais-ugrilaiseen kieliryhm&auml;&auml;n (W.H.?), on Kalevalan ansioksi luettava, ett&auml; Suomi nyky&auml;&auml;n k&auml;sitet&auml;&auml;n kuuluvaksi sek&auml; Eurooppaan, ett&auml; Skandinaaviaan (W.H.???) T&auml;st&auml; huolimatta ennakkoluuloton tarkkailija n&auml;kee suomalaisuudessa portin, joka johtaa it&auml;&auml;n.<br> Onko Kalevala-eepos se silta it&auml;&auml;n, jota nykyisin niin intensiivisesti tunnetaan etsiv&auml;n? (...) Vastauksen t&auml;h&auml;n kysymykseen l&ouml;yt&auml;&auml;, kun tarkkailee merkitt&auml;vien kansalliseeposten merkityst&auml; ei vain kansakuntien historiaan kuuluvina, vaan koko ihmiskunnan kehityksen kannalta. (Virheit&auml; t&auml;ynn&auml; ja h&auml;m&auml;r&auml;, mutta mielenkiintoinen mielipide.)<br><br> Eilinen ilta p&auml;&auml;ttyi Manok-yhtyeen esiintymisell&auml; musiikkiopistossa. Konsetissa oli ensimm&auml;isen vuosikurssin opiskelijoita.<br><br> Lapsenlapsemme Raili j&auml;i y&ouml;ksi meille, kun h&auml;nen vanhempansa l&auml;htiv&auml;t jonkun tupaantuliaisiin. Ja sielt&auml; Erkki l&auml;htee tietenkin sinne asuntolaansa, jossa y&ouml;pyv&auml;t ne ehdollisen tuomion saaneet... Gennadi on tullut jo pari kertaa hiprakassa.<br><br> <b>15.10.</b><br> Pauli Rinne soitti ja harmissaan kysyi, kenen alainen h&auml;n oikeastaan on? Kenell&auml; on oikeus rangaista p&auml;&auml;ohjaajaa? Vastasin, ett&auml; kyll&auml; se on teatterin johtajan oikeus.  Mist&auml; on kysymys? kysyin.<br> Pauli Vaklin ei tullut esitykseen ja Rinne, muka, ei tehnyt mit&auml;&auml;n, ett&auml; esitys kuitenkin tapahtuisi. Molemmat saivat muistutuksen johtajan p&auml;iv&auml;k&auml;skyss&auml;. Vaklin vimmastui ja kirjoitti eroanomuksen ja Rinne sanoi, ett&auml; h&auml;nenkin puolelta voi tapahtua odottamattomia asioita. Lupasin katsoa sit&auml; p&auml;iv&auml;k&auml;sky&auml;.<br><br> <b>27.10.</b><br> Viikko sitten k&auml;vin taas puheilla ja t&auml;ll&auml; kertaa aluekomitean propagandasihteerin M. Kiurun luona. Taaskin oli kysymys, kuinka on asiat? Sitten kehui, ett&auml; olen hyv&auml; asiantuntija. Suotta, muka, p&auml;ntt&auml;sin p&auml;&auml;h&auml;ni, etten voi johtaa, eik&auml; ole, muka, kykyj&auml;.<br> Ymm&auml;rsin, ett&auml; se on ylemp&auml;n&auml; istuvan toverin mielipide, sill&auml; itse Dettshujev v&auml;h&auml;n aikaa sitten oli haukkunut minua sihteerist&ouml;n edess&auml;. Ja taaskin ei tapahtunut mit&auml;&auml;n. Dettshujev sanoi eilen, ett&auml; tehk&auml;&auml; vain rauhallisesti ty&ouml;t&auml; ja odottakaa.<br><br> <b>13.11.</b><br> Ensimm&auml;inen p&auml;iv&auml; Kantele-yhtyeen toiminnanjohtajana kului mainiosti!<br> Kello 8.50 n&auml;in, ett&auml; autonkuljettajat olivat jo ty&ouml;ss&auml;, meniv&auml;t hakemaan kaavakkeita vanhan auton tileist&auml;poistamista varten. Istuin hiljaisuudessa kymmenisen minuuttia ja painuin sitten Gogolin kadulta Manokin harjoituksiin s&auml;velt&auml;j&auml;liiton tiloihin.<br><br> Pieness&auml; puisessa talossa, joka rakennettiin 30-luvulla talonpoikaishotelliksi, toimivat nyky&auml;&auml;n filharmonia ja Kantele-yhtye. V&auml;h&auml;n aikaa siin&auml; talossa toimi Suomalainen teatterikin. Ja se olikin paras mahdollinen meid&auml;n teatterillemme. Suotta vaihdoimme paikkaa. Yleis&ouml;&auml;kin l&ouml;ytyisi paremmin ja ohjelmistoakin olisi kamarin&auml;ytelmi&auml; varten...<br><br> Sitten ker&auml;&auml;nnyimme Lehmuksen, Utikejevin ja ohjaaja Erik Voroninin kanssa lukemaan skenaariota ja pohtimaan Kanteleen uutta ohjelmaa.<br><br> V&auml;lill&auml; oli keskustelu balettimestarin Vladimir Polonskin kanssa h&auml;nen ja h&auml;nen vaimonsa tulevasta ty&ouml;st&auml;, heid&auml;n lapsestaan sek&auml; tanssijattaresta Svetlana Gratshovasta, jonka he meinaavat ajaa pois yhtyeest&auml;.<br> (Miksi min&auml; silloin olin niin sen Svetlanan puolella, joka viiden vuoden kuluttua ajoi minut pois yhtyeest&auml;? W.H. 30.5.1999)<br><br> Lounaan j&auml;lkeen puhuimme Kutuzovin ja entisen johtajan Utikejevin kanssa tulevasta puolue- ja ammattiliittokokouksesta ja suunnitelmista vuodelle 1980.<br><br> Palokuntalaiset sulkivat Kanteleen autotallin, kun jotain oli ep&auml;kunnossa, ja k&auml;vin entisen kollegani Kemovan luona pyyt&auml;m&auml;ss&auml; apua t&auml;ss&auml; asiassa.<br><br> Ja kello 17.00 sain kuulla niin paljon kehumissanoja itsest&auml;ni kuin en ollutkaan moneen vuoteen kuullut. Se oli j&auml;&auml;hyv&auml;istilaisuus Ministeri&ouml;ss&auml;mme. Melkein itku tuli silmiin. Kukkakori, maljakko Kansantaiteen keskuksesta kukkineen, albumeja Taidemuseon puolesta Poljakovalta. Ja paljon paljon kauniita sanoja! Sellainen antaa voimia ja niit&auml; tarvitaan...<br><br> <b>20.11.</b><br> Eilen yhtyeeseen tulivat Appolon Averin Ministerineuvostosta, Alevtina Kemova varaministerin&auml; ja Natalja Vavilova, aluekomitean kulttuuriosaston instrukt&ouml;&ouml;ri, jotka esittiv&auml;t minut kollektiiville. Mutta jo ennen kokousta sain johtajana anomuksen, jonka oli allekirjoittanut 13 balettitanssijaa ja jossa oli sanottu, ett&auml; he kielt&auml;ytyv&auml;t tanssimasta Shtsherkinan kanssa.<br><br> T&auml;n&auml;&auml;n aamulla tuli er&auml;s ty&ouml;mies Muinaisrakennusten entis&ouml;intikeskuksesta, joka sanoi, ett&auml; h&auml;nell&auml; on teht&auml;v&auml; ottaa selv&auml;&auml;, mit&auml; on rakennettava johtajan ja taiteellisen johtajan huoneissa. Ja nyt h&auml;nelle on kaikki selv&auml;&auml;. L&auml;hti, enk&auml; miest&auml; en&auml;&auml; n&auml;hnyt.<br><br> Tuli er&auml;s tanssija ja ilmoitti, ettei balettiryhm&auml; en&auml;&auml; harjoittele Shtsherkinan kanssa. Menin n&auml;ytt&auml;m&ouml;lle ilmoittamaan, ett&auml; on teht&auml;v&auml; ty&ouml;t&auml; ja vasta sitten pidet&auml;&auml;n kokouksia! 13 tanssijaa l&auml;hti harjoittelemaan erikseen viidest&auml; muusta.<br><br> Lounaan j&auml;lkeen ker&auml;&auml;nnyimme Lehmuksen, Stangritin pariskunnan (vasta valmistuneet Petroskoin konservatorion kuoron johtaja Natalja ja orkesterin johtajaksi tullut Sergei), Sofja Osjkinan ja Rautioitten pariskunnan, balettimestarin Polonskin ja Erik Voroninin kanssa. Voronin luki tulevan ohjelman skenaarion.<br><br> Ennen sit&auml; huomioitiin Karl Raution 90-vuotisp&auml;iv&auml;&auml;. (Karl Rautio on Karjalassamme hyvin tunnettu s&auml;velt&auml;j&auml;, joka muutti t&auml;nne Amerikoista 30-luvulla. On s&auml;velt&auml;nyt paljon lauluja, oli yksi sinfoniaorkesterimme perustajista. H&auml;nen kolmesta pojastaan oli tullut tunnettuja muusikoita. Mutta oikein lahjakas s&auml;velt&auml;j&auml; Roine-poikansa ja h&auml;nen sellonsoittajaveljens&auml; hukkuivat &Auml;&auml;nisell&auml;. Ja Erkki Rautio, bassokanteleen soittaja, pelastui siin&auml; onnettomuudessa. Petroskoin musiikkiopisto kantaa Karl Raution nime&auml;.)<br><br> Ohjelmakeskustelussa ehdotettiin aloittaa uusien numeroitten harjoittelut aivan huomisesta p&auml;iv&auml;st&auml;.<br> P&auml;&auml;timme jakaa yhtyeen kahteen ryhm&auml;&auml;n: toisessa olisi tanssiryhm&auml; ja karjalaistytt&ouml;jen lauluyhtye Aino ja toisessa kuoro ja orkesteri. Mutta matkalle l&auml;htee vain toinen ryhmist&auml; ja toinen ty&ouml;skentelee Petroskoissa ja tekee matkoja l&auml;hiseuduille.<br><br> Ja sitten oli se kirottu kokous balettiryhm&auml;ss&auml;, jossa pidin melko pitk&auml;n puheen siit&auml;, ettemme kinaa selvist&auml; asioista: ty&ouml;aikana on teht&auml;v&auml; ty&ouml;t&auml;! Eik&auml; saa ajaa kollektiivista pois ihmist&auml; vain siksi, ett&auml; h&auml;n ei miellyt&auml;!<br><br> <b>22.11.</b><br> Eilen oli ammattiliiton paikalliskomitean vuosikokous. Entinen puheenjohtaja, paljon puhuva ja luonteeltaan ilke&auml;, tanssijaksi hyvin tukeva Svetlana Gratshova ei saanut enemmist&ouml;&auml;: 31:31. Puheenjohtajaksi tuli Erkki Rautio. Kokous kesti seitsem&auml;n tuntia! Olivat l&auml;sn&auml; varaministeri Kemova, aluekomiteasta N. Vavilova ja ammattiliittoneuvoston kulttuurity&ouml;ntekij&auml;in aluekomiteasta Hapov. Yritin tarkkaan kuunnella, enk&auml; puhunut mit&auml;&auml;n.<br><br> Ja t&auml;n&auml;&auml;n aamulla olimme Kemovan kanssa prokuraattorilla, jossa saimme nuhteita siit&auml;, ett&auml; vapautimme ty&ouml;velvollisuuksista kuoronjohtaja Ulanovin ilman taiteellisen neuvoston p&auml;&auml;t&ouml;st&auml;. P&auml;&auml;tettiin odottaa ministeri Strelkovin tuloa.<br><br> Suunnittelimme Lehmuksen ja Kutuzovin kanssa ty&ouml;mme melkein seuraavan vuoden loppuun.<br><br> <b>29.11.</b><br> Piti tulla kotiin keskell&auml; p&auml;iv&auml;&auml; hakemaan puoluekirjaa, ett&auml; p&auml;&auml;sisin aluekomitean kulttuuriosaston johtajan puheille. Tuntuu silt&auml;, ett&auml; haluavat kielt&auml;yty&auml; k&auml;sittelem&auml;st&auml; Leninskaja pravda -lehdess&auml; ilmestynytt&auml; kirjoitusta. Se tuntuu mahdottomalta! Kerran balettitanssijat olivat jo kielt&auml;ytyneet tanssimasta Shtsherkinan kanssa, joka oli kirjoittanut sen artikkelin lehteen. Jo kokouksessa oli sanottu, ett&auml; jo riitt&auml;&auml; jankuttaminen samasta asiasta. Ja Shtsherkina oli oikeassa, ett&auml; tanssijat tuon tuosta ryypp&auml;ilev&auml;t, eiv&auml;tk&auml; riitt&auml;v&auml;sti harjoittele. Toinen asia on, ett&auml; se oli kirjoitettu t&ouml;rke&auml;sti ja ihmisi&auml; alentavalla tyylill&auml;...<br><br> Toissap&auml;iv&auml;n&auml; tulimme Manokin kanssa Moskovasta, jossa osallistuimme Ven&auml;j&auml;n kuoroj&auml;rjest&ouml;n 100-vuotisjuhlaan. Kummalliselta kyll&auml; tuntui, ett&auml; meid&auml;t majoitettiin erikoishyviin huoneisiin Rossija-hotelliin, rautatieasemalla meit&auml; oli vastassa suuri komea bussi ja ilmenikin, ettei meille l&ouml;ydy paikkaa konsertissa! Ja meid&auml;n mustat pukumme olivat kuin toisesta maailmasta. Paitsi oopperalaulajilla, muilla oli kansallispuvut.<br><br> Lehmusta ja minua kiellettiin esiintym&auml;st&auml;, mutta Ven&auml;j&auml;n varakulttuuriministeri s&auml;velt&auml;j&auml; A. Fljarkovski ei kest&auml;nyt kauniin s&auml;est&auml;j&auml;mme Ljudmila Kutsovskajan edess&auml;. Emme tienneet, mit&auml; se Ljuda heille oli puhunut, mutta kohta meid&auml;t kutsuttiin n&auml;ytt&auml;m&ouml;lle ja kuunneltiin. Lauloimme Kantelettaresta  Oli kerran ukko, akka... . Se kesti melkein kolme minuuttia. Ei kelvannut. Fljarkovski kutsui meid&auml;t Kongressipalatsin, jossa harjoitukset tapahtuivat, l&auml;mpi&ouml;&ouml;n ja pyysi laulamaan Kuparisep&auml;n: se kesti kaksi minuuttia.  Sen t&auml;ytyy mahtua puoleentoista minuuttiin , sanoi varaministeri.  Laulakaapas tempossa , sanoi herra ja otti kellon k&auml;teen. Lauloimme viel&auml; kaksi kertaa, supistimme teksti&auml;kin. Meid&auml;t nauhoitettiin, niin kuin muuten muutkin. Konsertissa piti vain avata suuta.<br><br> Konsertin j&auml;lkeen Fljarkovski kulisseissa kysyi, ett&auml; kukas teist&auml; on varaministeri? K&auml;tteli minua. En ehtinyt, enk&auml; oikein halunnutkaan sanoa, ett&auml; se on jo mennytt&auml;. Nyt ymm&auml;rsin, mit&auml; se Ljudmila siell&auml; oli puhunut ministerille...<br><br> <b>17.12.</b><br> Pari viikkoa sitten oli Kantele-yhtyeemme avoin puoluekokous, joka k&auml;sitteli kysymyst&auml; ideologisen ja kasvatuksellisen ty&ouml;n parantamisen toimenpiteist&auml;. Tein selostuksen, jossa haukuin pikkuporvarilliseksi molemmat tanssiryhm&auml;t. Pojat yrittiv&auml;t haukkua sanomalehte&auml; siit&auml;, ett&auml; se oli julkaissut sen kirjoituksen.<br><br> <b>30.12.</b><br> Kanteleessa oli Uuden vuoden iltamat. N&auml;yttelij&auml;t esittiv&auml;t pilakuvia toisistaan ja n&auml;ytettiin minuakin tyytyv&auml;isen&auml; siit&auml;, ett&auml; kaikki suunnitelmat oli t&auml;ytetty jo 16. p&auml;iv&auml; joulukuuta...<br> Saa n&auml;hd&auml;, miten k&auml;y tulevana vuonna? Pelk&auml;&auml;n tammikuun pakkasia. Siis matkoja kylmiss&auml; autoissa ja esiintymisi&auml; kylmiss&auml; klubeissa ja kerhotaloissa. Sunnuntaina l&auml;hden itse j&auml;rjest&auml;m&auml;&auml;n tulevaa kiertuetta.<br><br> Tammikuun 19. p&auml;iv&auml;n&auml; tanssiryhm&auml;n on tultava kiertueelta Vasili Kononovin vuosijuhlaan. Koko Ven&auml;j&auml;ll&auml; tunnettu balettimestari, joka on asettanut yhtyeelle monta erinomaista ja ihanaa tanssia, t&auml;ytt&auml;&auml; py&ouml;reit&auml; vuosia. Itse h&auml;n on kansallisuudeltaan veps&auml;l&auml;inen. Sellaiset tanssit kun Sorsainen (Utushka) ja Puulusikkatanssi ovat ikiajoiksi j&auml;&auml;neet yleis&ouml;n muistiin. Nuoret balettimestarit oppivat niist&auml;, miten pit&auml;&auml; suhtautua kansanperinteeseen! <br><br><br> <CENTER> <hr size="1" width="50%"> </CENTER> </div> </font></td></tr> <!--.................................Vaihtuva sisaltoalue loppuu...............................................................................--> <tr><td colspan=8 bgcolor="#ffffff" align=center valign=top> <div align="center"><font face="Verdana,Arial,Helvetica,Sans-Serif" size="1" color="#400000"> <!--alalinkisto alkaa--> <br> <a href="../index.htm">ESIPUHE</a> | <a href="../tiedot.htm">HENKIL&Ouml;TIEDOT</a> | <a href="../paivakirjat.htm">P&Auml;IV&Auml;KIRJAT</a> | <a href="../kuvia.htm">KUVA-ALBUMI</a> | <a href="../kotikirjasto.htm">KOTIKIRJASTO</a><br> <a href="../ohjelmisto.htm">OHJELMISTO</a> | <a href="../kirjeet.htm">KIRJEIT&Auml; ULLAKOLTA</a> | <a href="../linkit.htm">LINKIT</a> | <a href="http://www.juminkeko.fi">JUMINKEKO</a> <!--alalinkisto paattyy--> <br><br> <hr size="1" width="50%"> <font face="Helvetica,Arial" color="#000000" size=1>webmaster: <a href="mailto:info@juminkeko.fi">Juminkeko</a> </font></div></td></tr></table> <!--................................Oikea taittopalsta loppuu...............................................................................--> </td></tr></table> </div> </body>