ÿþ<html> <head> <!--.....Tekij&auml;: Lari Aaltonen 2005, sposti: lari.aaltonen@juminkeko.fi...................................................................--> <!--.....Tiedostonimi: 1988.htm..............................................................................................................--> <title>William Hall - p&auml;iv&auml;kirjat</title> <style><!--A{text-decoration:none}--></style> </head> <body bgcolor="#D8D8BF" text="#400000" link="#400000" vlink="black" alink="red"> <div align="center"> <!--..................Uloin taulukko alkaa ja samalla rivilla on kaksi palstaa......................................................................--> <table width="660" cellpadding=0 cellspacing=0 bordercolor="black" bordercolorlight="black" borderdark="black" border="0"> <td valign=top bgcolor="#9F9F5F" rowspan=2> <!-- ......................Alkaa vasen linkistopalsta...............................................................................................--> <table bordercolor="#000000" border="0" width="220" cellspacing="30" cellpadding="0"> <td><div align="center"><img src="../kuvat/william_kasvot.jpg" width=170 height=201 border="0" alt="William Hall"><br></div></td></tr> <tr><tr><td><center><a href="../index.htm" onMouseOver="esip.src='../sivupalkki/esip_mouseover.gif'" onMouseOut="esip.src='../sivupalkki/esipuhe.gif'"><img src="../sivupalkki/esipuhe.gif" name="esip" width=166 height=27 border="0"></a></center></td></tr> <td><center><a href="../tiedot.htm" onMouseOver="tiedot.src='../sivupalkki/tiedot_mouseover.gif'" onMouseOut="tiedot.src='../sivupalkki/tiedot.gif'"><img src="../sivupalkki/tiedot.gif" name="tiedot" width=166 height=27 border="0"></a></center></td></tr> <td><center><a href="../paivakirjat.htm" onMouseOver="paiv.src='../sivupalkki/paiv_mouseover.gif'" onMouseOut="paiv.src='../sivupalkki/paivakirjat.gif'"><img src="../sivupalkki/paivakirjat.gif" name="paiv" width=166 height=27 border="0"></a></center></td></tr> <td><center><a href="../kuvia.htm" onMouseOver="kuvia.src='../sivupalkki/kuvia_mouseover.gif'" onMouseOut="kuvia.src='../sivupalkki/kuvia.gif'"><img src="../sivupalkki/kuvia.gif" name="kuvia" width=166 height=27 border="0"></a></center></td></tr> <td><center><a href="../kotikirjasto.htm" onMouseOver="kotik.src='../sivupalkki/kotik_mouseover.gif'" onMouseOut="kotik.src='../sivupalkki/kotikirjasto.gif'"><img src="../sivupalkki/kotikirjasto.gif" name="kotik" width=166 height=27 border="0"></a></center></td></tr> <td><center><a href="../ohjelmisto.htm" onMouseOver="teatt.src='../sivupalkki/teatt_mouseover.gif'" onMouseOut="teatt.src='../sivupalkki/teatteri.gif'"><img src="../sivupalkki/teatteri.gif" name="teatt" width=166 height=27 border="0"></a></center></td></tr> <td><center><a href="../kirjeet.htm" onMouseOver="kirj.src='../sivupalkki/kirj_mouseover.gif'" onMouseOut="kirj.src='../sivupalkki/kirjeet.gif'"><img src="../sivupalkki/kirjeet.gif" name="kirj" width=166 height=27 border="0"></a></center></td></tr> <td><center><a href="../linkit.htm" onMouseOver="linkit.src='../sivupalkki/linkit_mouseover.gif'" onMouseOut="linkit.src='../sivupalkki/linkit.gif'"><img src="../sivupalkki/linkit.gif" name="linkit" width=166 height=27 border="0"></a></center></td></tr> <td><center><a href="http://www.juminkeko.fi" onMouseOver="jumi.src='../sivupalkki/jumi_mouseover.gif'" onMouseOut="jumi.src='../sivupalkki/juminkeko.gif'"><img src="../sivupalkki/juminkeko.gif" name="jumi" width=166 height=27 border="0"></a></center></td></tr> <br></a></font></td></tr> </table> <!-- .....................Vasen palsta loppuu.......................................................................................................--> </td> <td valign=top> <!--.....................Alkaa oikea palsta........................................................................................................--> <table width="508" cellpadding="10" cellspacing="10" cellcolor="#ffffff" bgcolor="#ffffff" border="0"> <tr> <td valign=top colspan=8 bgcolor="#ffffff"><br> <center> <img src="1988.gif" width="149" height="43"> <br> <br> <hr size="1" width="50%"> </center> <br> <div align="justify"> <font color="#000000" face="Verdana,Arial,Helvetica,Sans-Serif" size="3"><br> <b>1.1.1988</b><br> Mit&auml; voisin sanoa menneest&auml; vuodesta?<br> 6.1.1987 erosin Kantele-yhtyeest&auml;. Yritin el&auml;yty&auml; uuteen, hiukan jo unohdettuun, milj&ouml;&ouml;seen. Liisa Tomberg kyll&auml; sanoi, etten min&auml; ennen ollut mik&auml;&auml;n n&auml;yttelij&auml;, mutta nyt minua kuulee ja ymm&auml;rt&auml;&auml;. Ja nyt minulle on muka annettava ansioituneen taiteilijan kunnianimikin, sanoi teatterimme diiva.<br> Silloin kun oli Viihdytt&auml;j&auml;n luovutus, minun osasuorituksestani ei puhuttu mit&auml;&auml;n! Sanomalehteen ei edes ilmestynyt arvostelua. Paulikin sanoi er&auml;&auml;n harjoituksen j&auml;lkeen, kun Orvo Bj&ouml;rninen harjoitteli Shustrovia:  Seh&auml;n on vallan toista, kun ansioituneet harjoittelevat! Niinh&auml;n se on. Tuon tuosta huomasin, ettei riit&auml; temperamenttia, vapautta, syventymist&auml; rooliin.<br> Pari kertaa Katri R&auml;ikk&ouml;nenkin sanoi pelk&auml;&auml;v&auml;ns&auml;, ett&auml; kohta kulisseissa juorutaan:  Hall saa rooleja tuttavuuskaupalla. <br> Pekkakin katsoa murjottaa.<br> Venla Kiiranen on ihan paikallaan ja min&auml; dramaturgina, huonosti kielt&auml; taitavana, olisin taaskin haittana. Kaikki t&auml;m&auml; aluekomitean kosiskelun rinnalla johti tilanteeseen, jossa min&auml; tein p&auml;&auml;t&ouml;ksen yritt&auml;&auml; viel&auml; kerran uutta! Vaikka uudella ty&ouml;maalla ei ole viel&auml; varmaa tietoa palkasta, ei ole ty&ouml;paikkaa eik&auml; puhelinta. S&auml;&auml;ti&ouml;mme on ilman mit&auml;&auml;n rahaa, itse olen ilman apulaista.<br><br> Nyt on p&auml;&auml;m&auml;&auml;r&auml;n&auml; tehd&auml; Shustrovin rooli valmiiksi. Jos Pauli pysyy sanoissaan, niin on opittava viel&auml; Zamorjonovin rooli suomen kielell&auml;. Seuraavalla viikolla on k&auml;yt&auml;v&auml; taas Moskovassa uusia neuvoja kuuntelemassa. L&auml;hiaikoina voisin iltaisin esitt&auml;&auml; n&auml;ytelmiss&auml;, jos Moskovan hallinto antaa luvan.<br><br> Tammikuussa on k&auml;yt&auml;v&auml; l&auml;pi Ministerineuvoston, Kulttuuriministeri&ouml;n, museoitten johtajien vastaanottohuoneet. On keskusteltava Eino Karhun, Armas Mishinin, Jaakko Rugojevin ja Tamara Krasnopolskajan (musiikintutkija ja folkloristi) ja Vjatsheslav Kalaberdan (s&auml;&auml;ti&ouml;n puheenjohtaja ja konservatorion johtaja) kanssa. Toiveena on saada jonkinlainen ty&ouml;huone ja vaikka hyvin vaatimaton n&auml;yttelysali. Tarpeen on Juri Linnikin (filosofian tohtorin ja runoilijan, taideteosten ker&auml;ilij&auml;n) tapaaminen.<br> Tekisi mieli haastatella l&auml;hiaikoina Helmer Sinisaloa, Leo Lankista, Jaakko Rugojevia, Taisto Summasta, Mikko Koppalevia, Ortjo Stepanovia ja Vladimir Brendojevia. Teemana olisivat haaveet seudun kulttuurista. (Nyt he ovat jo kaikki lep&auml;&auml;m&auml;ss&auml; kunniamiesten hautausmaalla Petroskoin Suolusm&auml;ell&auml; Mikko Koppalevia ja Ortjo Stepanovia lukuunottamatta. Mikko on viel&auml; melko nuori ja elossa ja Ortjo on haudattu syntym&auml;kyl&auml;&auml;ns&auml; Kalevalan piirin Haikolaan. W.H. 23.11.1999)<br> Niist&auml; haastatteluista saisi ideoita. Kalevala-kyl&auml;ss&auml; (entisell&auml; Uhtualla) olisi keskusteltava Matti Pirhosen ja Veikko P&auml;llisen kanssa, Pr&auml;&auml;s&auml;ss&auml; Lukinin kanssa. Meinaan keskustella piirien propagandaosastojen puoluesihteereiden kanssa. Mutta keskustelujen on oltava henkisesti hyvin rikkaita ja inhimillisi&auml;.<br><br> Omassa "p&auml;&auml;kopassani" syntyi idea rakentaa nuorten voimin kes&auml;teatterit joka piirikeskukseen. Kes&auml;isin sinne voisivat tulla suuretkin filharmoniakollektiivit, ainakin Kantele-yhtye.<br><br> L&ouml;ysin kirjastostani Suomen Kulttuurin vuosikirjan ( 85). Svenska kulturfonden 75 vuotta:  Tarkoituksena on ollut esitell&auml; mm. valtion taide- ja kulttuuripolitiikkaan liittyvi&auml; uutisia (apurahat, julkaisut, nimitykset), kulttuuripoliittisesti kuumia aiheita (kulttuurin uudet mesenaatit, viestint&auml;teknologia) sek&auml; populaarikulttuuria (dekkarit, sirkus). <br><br> <b>8.1.</b><br> Teatterissamme t&auml;ll&auml; hetkell&auml; n&auml;yttelij&ouml;it&auml; on vain 26.<br><br> Ensimm&auml;inen ty&ouml;p&auml;iv&auml; uuden sopimuksen pohjalta. Olen iltaty&ouml;ntekij&auml;n&auml; kello 17.00 22.00.<br><br> Katri R&auml;ikk&ouml;nen tuli luokseni ja kauhuissaan kertoi, ett&auml; Natalja Vavilova, uusi varaministerimme, kertoi h&auml;nelle Suomalaisen teatterin n&auml;yttelij&ouml;iden k&auml;yneen ministeri&ouml;ss&auml; ja NKP:n aluekomiteassa vaatimassa Pauli Rinteen eroa.<br> Nukketeatterin johtajalle Bondarenkolle (yhteinen puoluej&auml;rjest&ouml;) on annettu teht&auml;v&auml;ksi valmistaa keskustelu kommunistien kanssa tilanteesta teatterissamme.<br><br> <b>9.1.</b><br> Kozlovskin ven&auml;j&auml;nkielisen Perestroikan pieni&auml; kommelluksia -n&auml;ytelm&auml;n harjoitukset pidet&auml;&auml;n kello 17.00 22.00. Aamulla s&auml;&auml;ti&ouml;mme asioitten lomassa p&auml;ntt&auml;sin p&auml;&auml;h&auml;ni n&auml;ytelm&auml;n teksti&auml;.<br><br> <b>11.1.</b><br> Aamusta soitin Moskovaan ja sain kutsun tulla 19. ja 20. tammikuuta.<br><br> Harjoittelimme Manokilla.<br><br> <b>13.1.</b><br> Aamusta k&auml;vin torilla hakemassa kukkia Erna Bergin 55-vuotissyntt&auml;reihin. Her&auml;tin sen unikeon.<br><br> Pauli puhui Bondarenkon kanssa teatterin tilanteesta ja p&auml;&auml;ttiv&auml;t j&auml;rjest&auml;&auml; 25. tammikuuta yhteisen taiteellisen neuvoston ja puoluekokouksen.<br><br> T&auml;n&auml;&auml;n menemme ottamaan vastaan Vanhaa Uutta vuotta Teatteriliiton huoneistoon.<br><br> USA:ssa on 25 tuhatta erilaisia s&auml;&auml;ti&ouml;it&auml; ja rahastoa! (TV-uutisista).<br><br> <b>27.1.</b><br> Eilen vein s&auml;&auml;ti&ouml;n puolesta kirjeen ministeri&ouml;&ouml;n; siin&auml; anotaan s&auml;&auml;ti&ouml;lle leimaa.<br><br> Kello 11.00 oli Perestroikan kommelluksien l&auml;piajo.<br><br> Kello 14.00 oli teatterin henkil&ouml;kunnan kokous. Kokouksen puheenjohtajan Kornilovan pyynn&ouml;st&auml; kerroin puoluekokouksestamme, jossa oli Rinteen tilitys.<br><br> Kello 17.00 k&auml;vimme Rinteen kanssa N&auml;yttelij&auml;kodissa, miss&auml; esitimme kohtauksen Perestroikan kommellukset -esityksest&auml; tasavallan paikallisneuvostojen puheenjohtajille.<br><br> S&ouml;in v&auml;lipalan Maitoruokalassa ja valmistauduin l&auml;piajoon, johon oli kutsuttu yleis&ouml;&auml;kin.<br><br> Ja t&auml;n&auml;&auml;n kello 9.00 alkoi poliittisen opiskelun seminaari, jonka aiheena oli tapaaminen teattereiden kanssa. Puheitten p&auml;&auml;lle oli pieni konsertti, jossa esiintyi baletti ja oli meid&auml;n kohtaus Perestroikan II n&auml;yt&ouml;ksest&auml;. Ottivat hyvin vastaan, vaikka taiteellinen neuvosto ja ministeri&ouml;n edustajat haukkuivat esityksen pataluhaksi. Ei oikein hyv&auml;ksynyt esityst&auml; n&auml;ytelm&auml;n kirjoittajakaan, vaikka sanoikin lopussa, ett&auml; esitys kuitenkin syntyi.<br><br> Liida Syki&auml;isest&auml; on tullut puoluej&auml;sen piirikomitean puoluej&auml;rjest&ouml;n hyv&auml;ksymisp&auml;&auml;t&ouml;ksell&auml;.<br><br> <b>5.2.</b><br> TV studiossa nauhoitettiin Manokin lauluja ja monologini Kulttuuris&auml;&auml;ti&ouml;st&auml;mme.<br><br> Kello 11.00 suurella tarmokkuudella p&auml;&auml;sin tasavallan kulttuuritalojen johtajien eteen puheeni kanssa.<br><br> Kello 14.00 oli Kantelettaren harjoitukset ja kello 16.00 esitys turisteille. Katsomo oli t&auml;p&ouml;t&auml;ynn&auml;.<br><br> <b>7.2.</b><br> Eilen illalla oli Cabaret-esitys. T&auml;n&auml;&auml;n p&auml;iv&auml;ll&auml; oli Perestroikan harjoitukset, joissa kinasimme ohjaaja Tihijn kanssa, joka ei ottanut huomioon kirjailijan ehdotuksia. Kina vaikutti ilta-esitykseen.<br><br> <b>9.2.</b><br> Museon huoneistossa kokoontui kotiseutuklubi.<br><br> <b>On kuollut Taisto Summanen...</b> Hautajaiset ovat 12. 2. Hautausmaalla lausutaan runoja suomen kielell&auml;.<br><br> Jo kuukauden apulaisena s&auml;&auml;ti&ouml;ss&auml;mme on Zifa Jusupova, kansallisuudeltaan tataari.<br><br> <b>11.2.</b><br> Valmistelemme hyv&auml;ntekev&auml;isyyskonserttia. Konservatorion haaraosasto painaa meit&auml; varten 50 mainosta ja 400 k&auml;siohjelmaa.<br><br> <b>12.2.</b><br> Saatoimme viimeiselle matkalle Karjalamme suurta runoilijaa Taisto Summasta. Pauli Rinne, Orvo Bj&ouml;rninen ja Vieno Kettunen lausuivat h&auml;nen runojaan suomen kielell&auml; ja min&auml; lausuin ven&auml;j&auml;n kielell&auml; Syd&auml;n-runon Armas Mishinin k&auml;&auml;nn&ouml;ksen&auml;. Raija P&ouml;ll&auml; kertoi runoilijasta. Lopussa hyvin runollisesti puhui Oleg Mishin eli Armas Hiiri. Maksim Gavrilov soitti kanteletta, yliopiston yhtyeen soittajat soittivat pienen&auml; orkesterina jotain hyvin kaunista. Karjalassa h&auml;n oli paras runoilijoistamme.<br><br> Vuosi sitten Moskovassa syntyi Leninille nimetty Lasten s&auml;&auml;ti&ouml;. Sen puheenjohtajaksi valittiin kirjailija Lihanov. Kello 14.00 alkaa Lasten s&auml;&auml;ti&ouml;n Karjalan osaston perustava kokous.<br><br> Avajaispuheessa kerrottiin, ett&auml; lasten kuolleisuus Neuvostoliitossa on kahta kertaa korkeampi kuin USA:ssa ja nelj&auml; kertaa korkeampi kuin Japanissa. Meill&auml; on 16 lasten kuolemaa 1000 lasta kohti ja Suomessa vain 6!<br><br> Viktor Timofejevitsh Stepanov, opetusministeri, puheessaan sanoi:  Suuret perheet k&auml;rsiv&auml;t suunnattomasti v&auml;linpit&auml;m&auml;tt&ouml;myydest&auml;. <br><br> Kuuno Sevander, yksi Suomalaisen teatterimme perustajista, t&auml;ytt&auml;&auml; 90 vuotta!<br><br> <b>13.2.</b><br> On lauantaip&auml;iv&auml;. Yhteiskuntapiirit her&auml;&auml;v&auml;t! Kello 14.00 kokoontuvat luovanty&ouml;n liitot Teatterity&ouml;ntekij&ouml;iden liiton huoneistossa. Se on jo toinen kokous. Ensimm&auml;isess&auml; puhuttiin luovanty&ouml;n liittojen yhdist&auml;misest&auml; ja sen yhdistyksen s&auml;&auml;n&ouml;ist&auml;.<br><br> S&auml;&auml;nt&ouml;jen luonnoksen teki Lehtimiesliiton puheenjohtaja Gennadi Sorokin. Nyt arkkitehtiliiton puheenjohtaja Eduard Voskresenski, ottaen huomioon ensimm&auml;isen version, luki omansa. Hiukan kinattiin.<br><br> Illalla oli Perestroikan kommellukset n&auml;ytt&auml;m&ouml;ll&auml;.<br><br> <b>15.2.</b><br> Nyt Neuvostoliitossa, ainakin Ven&auml;j&auml;ll&auml;, syntyy uusi Luovanty&ouml;n pajojen yhdistys. Sen p&auml;&auml;m&auml;&auml;r&auml;n&auml; on luovanty&ouml;n energian ilmisaaminen. Teatterity&ouml;ntekij&ouml;iden liiton puheenjohtaja Mihail Uljanov Sovetskaja kultura (Neuvostokulttuuri) -lehdess&auml; sanoi, ett&auml; se on hajaannuttamisyritys ja siit&auml; on jo tehty STD:n (Teatterity&ouml;ntekij&ouml;iden liitto) p&auml;&auml;t&ouml;s.<br> Puolueemme aluekomitean propagandasihteeri Oiva Lensu ehdottaa viem&auml;&auml;n t&auml;m&auml;n p&auml;&auml;t&ouml;ksen NKP:n aluekomitean byroon p&auml;&auml;tett&auml;v&auml;ksi, koska heti syntyi ehdotus luoda sellainen Luovanty&ouml;n paja Petroskoihin: Oleg Belonutshkin kertoo, ett&auml; on olemassa aloiteryhm&auml;.<br>  On etsitt&auml;v&auml; teatterity&ouml;n uusia muotoja , sanoo Belonutshkin.<br> Ja Ven&auml;l&auml;isess&auml; teatterissa henkil&ouml;kunta jakaantuu muutenkin. Siell&auml; on k&auml;ynniss&auml; monivuotinen taistelu n&auml;yttelij&ouml;iden kesken. Pajan syntyminen lievent&auml;&auml; j&auml;nnittyneisyytt&auml;. Aloiteryhm&auml;n hallinnon puheenjohtajana on Ljudmila Zhivyh.<br>  Olemme tehneet ty&ouml;t&auml; jo kolme vuotta , lis&auml;si Belonutshkin.<br> N&auml;yttelij&auml;t tulevat ty&ouml;skentelem&auml;&auml;n vuosisopimuksen mukaan. 10-henkinen ryhm&auml; k&auml;&auml;ntyy Luovanty&ouml;n pajojen yhdistyksen hallinnon puoleen ja ehdottaa n&auml;ytelmien ja harjoitusten m&auml;&auml;r&auml;&auml;. T&auml;m&auml; muoto poikkeaa tavallisesta t&auml;m&auml;n p&auml;iv&auml;n teatterista. Valtion tukea pyydet&auml;&auml;n noin 156 tuhatta ruplaa vuodessa. Suunnitellaan 190 esityst&auml; vuodessa. Tehd&auml;&auml;n vuorokiertueita.<br><br> Ven&auml;l&auml;isen draama- ja Musiikkiteatterin toiminnanjohtaja G. Pukatsh ilmoitti, ettei kaupungissa ole puutetta teattereista. Joka p&auml;iv&auml; on noin 400 paikkaa vapaana olemassaolevissa teattereissa. Ven&auml;l&auml;isen teatterin johtaja Jevgeni Stolov ilmoitti, ettei se ole valtion kannalta kannattavaa.<br>  Teatterity&ouml;ntekij&auml;in liitto ker&auml;&auml; meid&auml;n j&auml;senmaksuja ja sitten niill&auml; rahoilla tehd&auml;&auml;n olemassaoleville teattereille sellaisia kepposia. Siit&auml; tulee uusi teatteri eik&auml; mik&auml;&auml;n tuntematon paja , sanoivat teatterimiehet.<br> T&auml;ll&auml; hetkell&auml; Teatterity&ouml;ntekij&ouml;iden liitto ei auta n&auml;yttelij&ouml;it&auml; asuntojen eik&auml; kunnianimien saamisessa. Nuorten katselmusta ei ole pidetty. T&auml;llainen pajojen syntyminen vie viimeisetkin voimat teattereilta.<br><br> Pajojen kannattajat puhuvat siit&auml;, ett&auml; laitosteattereissa on n&auml;yttelij&ouml;it&auml;, jotka eiv&auml;t koskaan mene mihink&auml;&auml;n, on aina ryhm&auml; hyvi&auml; n&auml;yttelij&ouml;it&auml;, joilla ei ole riitt&auml;v&auml;sti luovaa ty&ouml;t&auml;. On pienpalkkaisia n&auml;yttelij&ouml;it&auml;, joilla on samalla paljon vapaata aikaa. J&auml;senmaksut, joita saa Teatterity&ouml;ntekij&ouml;iden liitto, menev&auml;t n&auml;yttelij&ouml;iden hyv&auml;ksi, kokeellista ty&ouml;t&auml; varten.<br><br> Edvin Alatalo (Suomalaisen teatterin johtaja) on sit&auml; mielt&auml;, ett&auml; sellainen paja tuskinpa tulee h&auml;iritsem&auml;&auml;n olemassaolevia teattereita. Jos kuolee, niin kuolkoon sitten. Mutta kannattaa yritt&auml;&auml;.<br><br> Min&auml; puhuin, ett&auml; jos noudatetaan Pukatshin logiikkaa, siis jos teattereissa on 400 vapaata paikkaa, niin olemassaolevatkin teatterit on pantava kiinni! Eiv&auml;t ne kannata! Ja meh&auml;n puhumme uusista muodoista, jotka tempaisisivat yleis&ouml;&auml; mukaan!<br><br> Ministeri Strelkovin puolustajat puhuivat Teatteriyhdistyksen erimielisyyksist&auml; ja siit&auml;, ett&auml; siin&auml; synnytet&auml;&auml;n mielipiteit&auml; suljettujen ovien takana (siis siin&auml; mieless&auml;, etteiv&auml;t sen j&auml;senet halua ottaa huomion virallista mielipidett&auml;).<br><br> Oiva Lensu huomasi, ett&auml; keskustelu k&auml;rjistyy ja lopetti sen lupaamalla luoda ehdotus Ven&auml;j&auml;n Teatterity&ouml;ntekij&ouml;iden liitolle Pajojen luomisesta Pietariin ja Petroskoihin. Ehdotus sitten vied&auml;&auml;n teattereiden henkil&ouml;kuntien &auml;&auml;nestykseen.<br><br> Syntyi uusi "tulipalo". Ministeri&ouml; ehdottaa, ja on tehnyt sen hyv&auml;ksi jo paljon ty&ouml;t&auml;kin, Kizin Preobrazhenskin kirkon restauroimista purkamalla koko kirkko.<br> Siis koko komea rakennus muutettaisiin tukkien kasaksi ja sitten uudesti rakennettaisiin vaihtaen lahotukkeja.<br> Ker&auml;&auml;nnymme kirjailijaliiton huoneistossa 17.2. Kizhin museon johtaja Mihail Lopatkin on mieliss&auml;&auml;n, ett&auml; Kulttuuris&auml;&auml;ti&ouml; on mukana t&auml;ss&auml; tulevassa kuumassa keskustelussa.<br><br> S&auml;&auml;ti&ouml;ss&auml;mme tehd&auml;&auml;n valmistusty&ouml;t&auml; huutokaupan ja hyv&auml;ntekev&auml;isyyskonsertin j&auml;rjest&auml;miseksi 13.3. Suomalaisen teatterin huoneistossa. Moskovan S&auml;&auml;ti&ouml;st&auml; lupasi 10.3. tulla toveri Lepeshinski. Kokoamme sin&auml; p&auml;iv&auml;n&auml; hallinnon. Konsertti tapahtuu 22.3. Lippujen hinta on 5,50 ruplaa.<br><br> <b>17.2.</b><br> <b>Paneelikeskustelu Kizhin ongelmista</b><br> Kirjailijaliiton pieni sali on t&auml;p&ouml;t&auml;ynn&auml;! Mukana on kirjailijoita, runoilijoita, s&auml;velt&auml;ji&auml; ja musiikinopettajia. Kokouksen nimen&auml; on  Sever -aikakauslehden py&ouml;re&auml;p&ouml;yt&auml;-keskustelu Kizhin ongelmista .<br> Keskusteluun on kutsuttu NKP:n aluekomitean sihteeri Oiva Lensu, aluekomitean instrukt&ouml;&ouml;ri Nikolai Kopjov, Karjalan Ministerineuvoston varapuheenjohtaja Aleksandr Nikolajevitsh Trofimov, arkkitehtuurin tohtori Vjatsheslav Orfinski, varakulttuuriministeri Boris Markov (vastaa restaurointit&ouml;ist&auml;) ja Kizhin museon johtaja Mihail Lopatkin.<br><br> <b>A. N. Trofimov</b>:  Ongelma on kansainv&auml;list&auml; luokkaa. Toista samanlaista rakennusihmett&auml; ei ole olemassa koko maailmassa. Siksi huomio Kizhiin kasvaa. Siit&auml; kirjoitetaan paikallis- ja keskuslehdist&ouml;ss&auml;.<br> Suurenmoisena huomionosoituksena Kizhi&auml; kohtaan oli NKP:n KK Rakennusosaston istunto 4.2.1988. Siihen oli kutsuttu Ven&auml;j&auml;n ja Neuvostoliiton arkkitehtiliiton edustajat, Neuvostoliiton arkiston edustajat, Ven&auml;j&auml;n Kulttuuriministeri&ouml;, Yleisven&auml;l&auml;inen kulttuurihistoriallisten muistomerkkien s&auml;ilytt&auml;misen virasto, Rosrestavratsija (Ven&auml;j&auml;n restaurointivirasto), rakennusinstituuttien edustajat  yhteens&auml; 15 henke&auml;. Yksimielisesti oli p&auml;&auml;tetty, ett&auml; Kizhin ongelmat on ratkaistava pikaisesti ja joustavasti.<br> Sen j&auml;lkeen Ven&auml;j&auml;n Kulttuuriministeri&ouml; kokosi kollegionsa 8.2.1988. Siihen oli kutsuttu maamme suurimpien lehtien lehtimiehet (Pravda, Izvestija, Literaturnaja gazeta, Sovetskaja kulttuura). Ven&auml;j&auml;n ministeri otsikoi oman selostuksensa lauseella:  Kizhi t&auml;ytyy pelastaa! <br> Miten voisi pelastaa tuomiokirkon? Oli julistettu kilpailu. Kilpailun palkintolautakunnan mielipide oli: Ainoana suojelukeinona on purkaminen ja uudesti rakentaminen. Lis&auml;konstruktioitten lis&auml;&auml;misell&auml; l&auml;&auml;kitseminen on vahingollista. Tarvitaan huolellista tutkimista ja sitten purkamista ja uudesti rakentamista.<br> Arkkitehti ja kirvesmies Aleksandr Vladimirovitsh Popov on luvannut huolellisesti purkaa kirkon ja rakentaa sen uudelleen. <br><br> N&auml;ytettiin dokumenttielokuva Dmitri Salunskin kirkon purkamisesta. Luettiin Kulttuuriministeri&ouml;n kollegion p&auml;&auml;t&ouml;s kirkon purkamisesta ja j&auml;lleenrakentamisesta. Akateemikko Gorshin on samaa mielt&auml;.  Vuonna 1988 , lukee p&auml;&auml;t&ouml;ksess&auml;,  aloitetaan kirkon purkaminen. <br><br> Akateemikko Lihatshev (Neuvostoliiton Kulttuuris&auml;&auml;ti&ouml;n johtaja) k&auml;&auml;ntyi ministeri&ouml;n puoleen pyyt&auml;en ker&auml;&auml;m&auml;&auml;n UNESCO:n nimiss&auml; maailman asiantuntijat.<br><br> <b>Arkkitehti Popov</b>:  6-7 kuukautta menee tutkimiseen, purkamiseen menee 6-7 kuukautta ja kokoamiseen 3,5  4 vuotta. Purkaminen alkaa v.1989 ja kest&auml;&auml; kev&auml;&auml;st&auml; syksyyn.<br><br> <b>V. P. Orfinski</b>:  Monet kuitenkin ovat sit&auml; mielt&auml;, ettei purkaminen ja sitten kokoaminen ole mahdollista. Asiantuntijat ovat sit&auml; mielt&auml;, ett&auml; Salunskin kirkko, jonka kanssa Popov oli tekemisiss&auml;, on ainakin 25 kertaa helpompi, kuin Preobrazhenskin kirkko. Tietenkin voi arvostaa korkealle ihmisi&auml;, jotka uskaltavat ja tekev&auml;t, mutta rohkeita tekoja on ollut jo riitt&auml;v&auml;sti. Eik&auml; toiminta ole aina koitunut asian hyv&auml;ksi. Esimerkkin&auml; on kirkon lautavuorauksen poistaminen 50-luvulla ja metallikonstruktioitten lis&auml;&auml;minen. On rikottu looginen yhteys. Popov kertoo, ett&auml; kirkon purkamisty&ouml;ss&auml; koulutetaan nuoret kirvesmiehet. Mutta eik&ouml; se ole ep&auml;siveellisyytt&auml; tehd&auml; muistorakennuksesta opetuskentt&auml;? Ustjugin kirkon restauroinnin aikana sit&auml; nostettiin nostoruuvilla ja kirkko yht&auml;kki&auml; horjahti. Nostoruuvilta otettiin pois painoa ja tilanne rauhoittui, mutta oli suuri riski aloittaa ty&ouml;t ilman riitt&auml;v&auml;&auml; koulutusta. Olen tullut vakuuttuneeksi, ettei purkamisp&auml;&auml;t&ouml;st&auml; voi olla. (Raivokkaat suosionosoitukset!)<br><br> Varakulttuuriministeri <b>Boris Markov</b>:  Min&auml; taas olen sit&auml; mielt&auml;, ettei kukaan voi sanoa, mit&auml; on tapahtumassa muistorakennukselle, ilman sen purkamista. On teht&auml;v&auml; luonnoksen t&ouml;iden j&auml;rjestelyist&auml; ja valmistettava tarvittavat asiakirjat. <br><br> Museon johtaja Lopatkin piti 15 minuutin puheen, jossa h&auml;n puhui kirkon s&auml;ilytt&auml;misest&auml; ilman &auml;kkin&auml;isi&auml; johtop&auml;&auml;t&ouml;ksi&auml;. Kirvesmiehi&auml; pit&auml;isi ehdottomasti kouluttaa, mutta ei Preobrazhenskin kirkon raunioilla.<br><br> Kysymys Markoville:  Tutkimust&ouml;ihin on haaskattu paljon rahaa, mutta hy&ouml;ty&auml; ei ole. Te osallistuitte purkamisen luonnoksen ja p&auml;&auml;t&ouml;ksen tekemiseen. Eik&ouml; se ole tehty siksi, ett&auml; sill&auml; voi peitt&auml;&auml; ty&ouml;kustannukset, joista ei ollut hy&ouml;ty&auml;? <br><br> <b>Gennadi Sorokin</b> (lehtimiesliiton puheenjohtaja):  T&auml;ss&auml; ei mainittu yht&auml; sukunime&auml;. Se on arkkitehti Juri Platonov, joka vei Popovin NKP:n KK sihteerin Ligatshjovin luokse ja hyvin kohta alkoi synty&auml; kuuluisa p&auml;&auml;t&ouml;s purkamisesta. Museon ty&ouml;ntekij&auml;t eiv&auml;t saa muka koskea museoon. Lopatkin sai muistutuksen siit&auml;, ett&auml; yritti tehd&auml; kokeen ampumalla pyssyll&auml;. H&auml;n saikin tuloksen: muistomerkkirakennus on viel&auml; hyv&auml;ss&auml; kunnossa! <br><br> Tiedekeskuksen historian asiantutkijat lausuvat oman mielipiteens&auml;:<br><br> <b>Irina Tshernjakova</b>:  Purkamisp&auml;&auml;t&ouml;s on kiireinen. <br><br> <b>Kalle Ranta</b> (Punalipun p&auml;&auml;toimittaja):  Restaurointiarkkitehti Suomesta tarjosi apua. H&auml;n on sit&auml; mielt&auml;, ettei purkamista tarvita. H&auml;n ehdotti ker&auml;&auml;m&auml;&auml;n asiantuntijat neuvonpitoon. <br><br> <b>Saltup</b> (taiteilija, kriitikko):  Luokoon uudelleen Anhimovskin kirkon 25 sipulia! <br><br> <b>Sokolova G. B.</b> (kasvatusopillinen korkeakoulu):  Min&auml; puhun Skify-turistiklubin j&auml;senten puolesta. Seitsem&auml;n vuotta olemme olleet restaurointit&ouml;iss&auml;. Olemme valmiit viem&auml;&auml;n pois Preobrazhenskin kirkosta ne metallirakennelmat lyhyess&auml; ajassa. <br><br> <b>Irina Gurvitsh</b> (Kizhin museon ty&ouml;ntekij&auml;):  Muuta keinoa kuin purkaminen ja uudesti kokoaminen ei ole olemassa! Vaihtoehtoa ei ole. <br><br> <b>Starostina</b> (historiantutkija):  Ajatelkaa nyt, miss&auml; niit&auml; tukkeja sitten s&auml;ilytet&auml;&auml;n? Henkil&ouml;kohtaisesti olen kategorisesti purkamista vastaan. <br><br> <b>Irina Karpenko</b> (Kulttuuri-instituutti, Leningrad):  Ven&auml;j&auml;n Kulttuuriministeri&ouml;n kollegion p&auml;&auml;t&ouml;s on huono. On syntynyt uniikki tilanne: urakoitsija ja toimeksiantaja ovat samasta ministeri&ouml;st&auml;. <br><br> <b>Rogoshtshenkov I.</b> (Sever-aikakauslehden toimittaja):  On paljon vastuuttomuutta. T&auml;llaisia kysymyksi&auml; ja ongelmia ei saisi ratkaista &auml;&auml;nestyksell&auml;. <br><br> <b>Burkanov</b> (Kizhin museon varajohtaja):  "Sipulit" voidaan v&auml;liaikaisesti peitt&auml;&auml; ja kirkko voisi odottaa viel&auml; 20 30 vuotta. <br><br> <b>Viktor Puljkin</b> (kirjailija):  Kirves vailla perinteit&auml; on py&ouml;velin kirves. <br><br> <b>19.2.</b><br> Aloitan kierroksen tuotantolaitoksissa, jotka ovat aluekomitean p&auml;&auml;t&ouml;ksen mukaan Kulttuuris&auml;&auml;ti&ouml;n perustajia. Soitin heti aamulla Petrozavodskmashin (Paperikonetehdas) NKP:n paikallisj&auml;rjest&ouml;n sihteerille. H&auml;n ei tiennyt mit&auml;&auml;n. Kehotti soittamaan ammattiliittokomiteaan: h&auml;nell&auml; on justiin kokous kollektiivin sopimuksesta johdon kanssa!<br> Vastaanottohuoneessa odotin 40 minuuttia. Ammattiliittokomitean varapuheenjohtaja s&auml;&auml;li minua ja otti vastaan, mutta ehdotti kuitenkin k&auml;&auml;ntym&auml;&auml;n tehtaan johtajan puoleen, joka on laitoksen neuvoston puheenjohtaja.<br> Tunkeuduin h&auml;neen luokse justiin ennen jotain vuoronmukaista kokousta:  Laitoksella on kauheasti velkoja! Otimme velkaa 8 miljoonaa ja puolet niist&auml; on jo k&auml;ytetty. Jos toisella nelj&auml;nneksell&auml; p&auml;&auml;semme veloista, niin sitten tulkaa k&auml;ym&auml;&auml;n , sanoi johtaja.<br><br> <b>23.2.</b><br> Karjalan tasavallan Ministeri&ouml;neuvosto kokosi taideliittojen edustajat. Kokouksessa pohdittiin Luovanty&ouml;n liittojen yhdistyksen perustamista. Gennadi Sorokin (lehtimiesliiton puheenjohtaja ja valmistavan komitean puheenjohtaja), Tolski (TV- ja radiokomitean johtaja), A. Trofimov (Ministerineuvoston varapuheenjohtaja), Oiva Lensu (NKP:n aluekomitean propagandasihteeri), aluekomitean propagandaosaston varajohtaja Nikolai Kopjov, kulttuuriministeri Oleg Strelkov, varakulttuuriministerit V. Poutanen ja Alevtina Kemova, toinen varaministeri N. Vavilova, s&auml;velt&auml;j&auml;liiton puheenjohtaja Helmer Sinisalo, arkkitehtiliiton puheenjohtaja Eduard Voskresenski, teatterity&ouml;ntekij&ouml;iden liiton puheenjohtaja Pauli Rinne, taiteilijaliiton puheenjohtaja Valentin Tshekmasov, arkkitehti Orfinski, lehtimiehet Svintsov, Raija-Liisa P&ouml;ll&auml;, kirjailija ja taiteilija Aleksei Avdyshev, taiteilija Poljakov, s&auml;velt&auml;j&auml; Patlajenko ja s&auml;velt&auml;j&auml;liiton sihteeri Nikolai Samsonov, teatteriliiton sihteeri Shumskaja, Suomalaisen teatterin n&auml;yttelij&auml;t Liisa Tomberg, Darja Karpova, Erna Lund, Orvo Bj&ouml;rninen vanh., Lidia Syki&auml;inen, toimittaja Rogoshtshenkov, runoilija Armas Mishin, kirjailija Ortjo Stepanov, Ven&auml;l&auml;isen teatterin n&auml;yttelij&auml; Ljudmila Zhivyh, taiteilija Ivanenko, kuvanveist&auml;j&auml; Eduard Akulov, Punalipun toimittaja Grinin, s&auml;velt&auml;j&auml; Beloborodov, Ven&auml;l&auml;isen teatterin n&auml;yttelij&auml; Georgi Sitko, kirjailija ja Sever aikakauslehden p&auml;&auml;toimittaja Dmitri Gusarov, yliopiston opettaja ja teatterikriitikko Maljtshukov, kirjailija Stanislav Pankratov ja s&auml;&auml;ti&ouml;st&auml;mme min&auml;.<br> Tuntui silt&auml; kuin tasavallan hallitus yritt&auml;isi pit&auml;&auml; k&auml;siss&auml; luovanty&ouml;n tekij&ouml;iden tyytym&auml;tt&ouml;myyden nykytilanteeseen. Puhuttiin puolin ja toisin, mutta p&auml;&auml;t&ouml;st&auml; ei syntynyt.<br><br> <b>24.2.</b><br> Puoli kymmenelt&auml; harjoittelimme Manok-yhtyeen&auml;.<br><br> Avangard-tehtaan puoluej&auml;rjest&ouml;n komitea. Puhuin S&auml;&auml;ti&ouml;st&auml;mme ja tulevista teht&auml;vist&auml;. Mukana oli tehtaan ammattiliiton edustajia.<br><br> Kello 14.00 politvalistustalolla oli <b>Kulttuuriministeri&ouml;n laajennettu kollegion istunto</b>. P&auml;iv&auml;j&auml;rjestyksess&auml;: Kulttuuriministeri&ouml;n ty&ouml;st&auml;. Aiheena oli Leninskaja pravda- lehdess&auml; ilmestynyt artikkeli  Perestroikan matkiminen Kulttuuriministeri&ouml;n ty&ouml;ss&auml; .<br> Ker&auml;&auml;ntyi noin 150 henke&auml; luovanty&ouml;ntekij&ouml;it&auml;, teattereiden taiteellisten neuvostojen j&auml;seni&auml;, museoitten ja kirjastojen johtajia sek&auml; Kontupohjan ja &Auml;&auml;nisen piirien kulttuuriosastojen johtajat.<br> Puhemiehist&ouml;ss&auml; olivat kollegion j&auml;senet, Ministerineuvoston puheenjohtaja Ivanov, NKP:n aluekomitean propagandasihteeri Oiva Lensu, neuvonantaja N. Kopjov ym.<br> Ministeri Oleg Strelkovin puhe oli enemm&auml;n tilityst&auml;, jossa oli itsekritiikki&auml;kin Perestroikan riitt&auml;m&auml;tt&ouml;m&auml;st&auml; tehosta ministeri&ouml;n ty&ouml;ss&auml;. Mutta kuitenkin enemm&auml;n kehuttiin itse&auml; Kulttuurip&auml;ivien vet&auml;misest&auml;, folklorejuhlista, kirjastojen k&auml;ytt&auml;jien m&auml;&auml;r&auml;n lis&auml;&auml;ntymisest&auml;. Ministeri kehui, ett&auml; Suomalaista teatteria lukuun ottamatta kaikki muut lis&auml;siv&auml;t yleis&ouml;n m&auml;&auml;r&auml;&auml;, vaikka Suomalainen teatteri my&ouml;s t&auml;ytti suunnitelmien vaatimukset. H&auml;n alleviivasi Suomalaisen teatterin tilanteen ja vaikeudet yhteisty&ouml;ss&auml; Teatteriyhdistyksen kanssa, jonka johtajana on Pauli Rinne.<br><br> Min&auml; pyysin sananvuoroa enk&auml; oikein uskonut, ett&auml; annetaan, sill&auml; tiesin ett&auml; on jo suunniteltu suuri luettelo puhujista. Mutta minulle annettiinkin sananvuoro heti paikalla. Puhuin siit&auml;, ett&auml; Strelkov yritt&auml;&auml; jakaa Suomalaisen teatterin kollektiivia kahtia. Yritt&auml;&auml; liata teatterin johtoa. Ministeri&ouml;n pinnallisen ty&ouml;n n&auml;kee Kizhin ja Kulttuuris&auml;&auml;ti&ouml;mme syntymisen esimerkeiss&auml;. Tarkoitan Preobrazhenskin kirkon purkamisen vaatimusta ja S&auml;&auml;ti&ouml;n perustusj&auml;senien tiet&auml;m&auml;tt&ouml;myytt&auml; koko s&auml;&auml;ti&ouml;st&auml;. Puhuin siit&auml;, ettei ministeri oikein koskaan kuuntele apulaisia, ei ainakaan varaministereit&auml;. Sanoin, ett&auml; meid&auml;n el&auml;m&auml;mme praktiikkaan pit&auml;isi juurruttaa k&auml;yt&auml;nt&ouml;, jolloin johtaja, joka itse ymm&auml;rt&auml;&auml;, ettei jaksa vet&auml;&auml; johtajan kuormaa ja pyyt&auml;&auml; virkaeroa, on annettava se.<br> V&auml;liajalla minua kannattivat balettitanssija Galjtsina ja nukketeatterin johtaja Bondarenko. Muistomerkkien s&auml;ilytt&auml;misyhdistyksest&auml; kerrottiin ett&auml; puheeni oli miehuullinen. Minua vastaan oli Pekka Mikshijev, joka ilmoitti puheessaan, ettei suostu mielipiteeseeni. Pilipenko Ven&auml;l&auml;isest&auml; teatterista ilmoitti, ett&auml; puheeni on kirjoitettu viisaalla mutta vieraalla k&auml;dell&auml;?<br> Piirien kulttuuriosastojen johtajat tietenkin ilmoittivat, ett&auml; jos ministeri&ouml;t&auml; autettaisiin, niin ministeri&ouml; olisi ihan paikallaan.<br><br> <b>25.2.</b><br> Illalla oli matka Perestroikan kommellusten kanssa Latvaan. Esitimme noin kolmellekymmenelle ammattikoulun oppilaalle, vaikka teatterin tilille oli siirretty 140 ruplaa p&auml;&auml;sylippumaksuna.<br><br> <b>26.2.</b><br> Kello 15.00. Puoluekokous teatterissa. Hyv&auml;ksyttiin Bj&ouml;rnisen, R&auml;ikk&ouml;sen ja Rinteen karakteristiikat toukokuun Suomen matkaa varten.<br><br> Viime puoluekokouksessa puhuttiin Rinteen n&auml;yttelij&auml;ty&ouml;n rajoittamisesta siit&auml; syyst&auml;, ettei h&auml;n ehdi kaikkea. Alatalo oli jyrk&auml;sti sit&auml; vastaan. Ja Pauli itse oli sellaista mielipidett&auml; vastaan, ett&auml; h&auml;nen on oltava ymm&auml;rt&auml;v&auml;inen ja otettava huomioon toisten mielipiteet.<br><br> Ennen kokousta luokseni tulivat puolueen komitean edustaja, N&auml;yttelij&auml;talon johtaja ja Kirjallisuusteatterin (Luova paja -teatteri) n&auml;yttelij&auml; Gennadi Zalogin, jotka ilmoittivat, ett&auml; voisivat siirt&auml;&auml; s&auml;&auml;ti&ouml;mme tilille noin 140 ruplaa!!!<br><br> <b>28.2.</b><br> Kalevalan p&auml;iv&auml;! Sunnuntai. Aamusta olin hiiht&auml;m&auml;ss&auml; &Auml;&auml;nisell&auml;. Tuhansia suksilla! Vaikka avonaiselta j&auml;rvelt&auml; tuulee melko viile&auml;sti. Menin puolimatkaa P&auml;ssinrantaan p&auml;in ja kiireesti takaisin. J&auml;tin sukset teatterille ja juoksujalkaa painuin Kotiseutumuseoon, jossa avattiin Kalevalan ensimm&auml;isen Belskin tekem&auml;n ven&auml;j&auml;nn&ouml;ksen 100-vuotisjuhlalle omistettu tilaisuus.<br> Folklorejuhla, jossa Rinteen perhe oli avainpisteess&auml;: Riitta, joka on museon ty&ouml;ntekij&auml;, kertoi ja opasti yleis&ouml;&auml; Kalevalan "sivulta sivulle", Arto lauloi, soitti kanteletta ja kertoi yliopiston yhtyeen ohjelmasta. Riitan poika hyppi villin&auml;. Mukana olivat Lilja Rinne ja Riitan mies. Pauli itse kertoi teatterin Kalevala-esityksest&auml;. Sitten Katri R&auml;ikk&ouml;nen lausui ven&auml;j&auml;n kielell&auml; Kalevalan runoja ja Aili Ragujeva esitti itkuja karjalan kielell&auml;.<br><br> <u>Panin muistiin lausuntoja Perestroika-esityksest&auml; teatterin vieraskirjasta:</u><br><br>  Me, yliopiston opiskelijoiden turistiryhm&auml; Sverdlovskista, olemme oikein onnellisia, ett&auml; jouduimme n&auml;in eritt&auml;in hyv&auml;&auml;n Pieni&auml; komedioita perestroikasta -ensi-iltaan. Uusi esitys on groteskia ja panee ajattelemaan sit&auml;, mit&auml; yhteiskunnassamme tapahtuu. Esitys on oikein rohkea. Saimme paljon mielihyv&auml;&auml;. Suuri kiitos teille! 29.1.88. (7 allekirjoitusta.)<br><br>  Vallan ajankohtainen ja p&auml;iv&auml;npolttava. Suuri kiitos Perestroikan l&auml;ksyist&auml;. Toivotamme menestyst&auml;. T&auml;llaisten esiintymisten innolla me voimme saavuttaa jotain. Meid&auml;n t&auml;ytyy tehd&auml; se. Nikolajevin yliopiston ylioppilasryhm&auml;. <br><br>  Hyv&auml;t toverit! K&auml;vimme teatterissanne ja n&auml;imme Perestroikan komedioitten ensi-illan. Esitys pani ajattelemaan ja se on varmasti ohjaajan saavutus. Nautimme esityksest&auml;. Olette kelpomiehi&auml;. Toivotamme menestyst&auml; tulevaisuudessakin. (Tak derzhatj!) Pysyk&auml;&auml; linjallanne. 31.2.88. (Nelj&auml; allekirjoitusta.)<br><br> <b>3.3.</b><br> Keskustelimme s&auml;&auml;ti&ouml;mme puheenjohtajan Vjatsheslav Kalaberdan kanssa:  Kirjaamme suunnitelmiimme nuorten taidety&ouml;ntekij&ouml;iden festivaalin, jonka rahoittajana olisi s&auml;&auml;ti&ouml;mme. Huhtikuussa voisimme j&auml;rjest&auml;&auml; ensimm&auml;isen konsertin. <br><br> Arkkitehdin, tohtori V. Orfinskin kanssa keskustelin yliopiston ja konservatorion opiskelijoiden yhteisen tutkimusretken j&auml;rjest&auml;misest&auml;. Sen tarkoituksena olisi kulttuurimuistomerkkien kuvaaminen ja luetteloiminen. Se olisi sellainen rakennusryhm&auml;n tapainen retkikunta.<br> Kansantaidekeskuksen kanssa voisi j&auml;rjest&auml;&auml; laulus&auml;velt&auml;jien katselmuksen. Rockmusiikin katselmus j&auml;rjestett&auml;isiin sen yhteydess&auml;.<br><br> T&auml;n&auml;&auml;n oli Perestroikan kommelluksien matka Martsialjnyje vody -parantolaan. Yleis&ouml;&auml; oli noin 100 henke&auml;. Nauroivat kauheasti, vaikka eiv&auml;t tulleet mukaan  breikkerit ja alku oli k&ouml;mpel&ouml;. Mutta sitten alkoi menn&auml; ihan hyvin. Er&auml;s moskovalainen t&auml;ti kehui kauheasti.<br><br> <b>4.3.</b><br> Keskustelussamme Strelkov ihmetteli kovasti, ett&auml; on tulossa s&auml;&auml;ti&ouml;n j&auml;rjest&auml;m&auml; konsertti ja h&auml;n ei tied&auml; siit&auml; mit&auml;&auml;n?  Pidet&auml;&auml;nk&ouml; sit&auml; salassa? ihmetteli ministeri.<br> Kerroin konsertista. Ihmetteli, miksi kutsuimme nimenomaan n&auml;m&auml; n&auml;yttelij&auml;t? Miksi ette kyselleet p&auml;&auml;llyst&ouml;lt&auml; ehdotuksia? Ministerineuvostossa ehdotettiin, ett&auml; konserttiin osallistuisi joku kirkas t&auml;hti.<br> Tietenkin olisi hyv&auml; saada Nina Rautio Bolshoi-teatterista. H&auml;n on valmistunut musiikkiopistostamme. Zoja Ivanovna Larkina (Raution opettaja) lupasi keskustella Ninan &auml;idin kanssa ja saada se Tshaikovskin ja Rio de Janeiron kilpailun voittaja Petroskoihin.<br><br> Katsojan vastaus Leninskaja pravda -lehdess&auml; 3.3. painettuun Vybor (Valinta) -kirjoitukseen:  Arvoisat toverit! Monet yleis&ouml;st&auml; ovat jo tehneet oman valintansa ja se on p&auml;invastainen kuin se, mink&auml; on tehnyt teatteriarvostelijanne. Me katsoimme molemmat esitykset ja keskustelimme niist&auml; yst&auml;vien ja kavereitten kesken. Suurempaa eroa n&auml;kemyksiss&auml;mme ei voisi olla. (...) Yll&auml;tt&auml;&auml; Ven&auml;l&auml;isen teatterin valinta (puhe on Min&auml; rakensin taloni -esityksest&auml;). Kun ihminen katsoo kerran t&auml;llaisen esityksen, joka ei puhu mit&auml;&auml;n syd&auml;melle eik&auml; j&auml;rjelle, ei tee mieli tulla toista kertaa siihen rakennukseen, jonka katon alla on Musiikkiteatterikin.<br> Ihan toista on Suomalaisen teatterin ensi-ilta. Se oli vitsik&auml;s, ter&auml;v&auml;j&auml;rkinen, rohkea, p&auml;iv&auml;npolttava. (...) T&auml;m&auml; esitys toi paljon nautintoa, sill&auml; n&auml;imme meid&auml;n todellisuutemme, itsemmekin naurettavassa tilanteessa, ik&auml;&auml;n kuin syrj&auml;st&auml;. Esitys k&auml;rjist&auml;&auml; huomiomme p&auml;iv&auml;npolttaviin ongelmiin. Me emme ole samaa mielt&auml; V. Lentshitskajan kanssa. Meit&auml; miellyttiv&auml;t molemmat p&auml;&auml;sankarit. Miellytti sihteerikin, mutta h&auml;nen hyvin j&auml;nnittynyt k&auml;velytapa ei kuulu sihteerille, joka luo suhteita p&auml;&auml;llyst&ouml;&ouml;n.<br> Arvostelijalta ei l&ouml;ytynyt hyv&auml;&auml; sanaa tanssijoille ja meit&auml;, samoin kuin muitakin katsojia, miellytti nukkien temperamenttinen tanssi. T&auml;llainen kielteinen arvostelu pikemminkin tekee hyv&auml;n mainoksen teatterille, sill&auml; yleis&ouml;mme ja lukijamme ovat jo tottuneet, ett&auml; jos kriitikot arvostelevat jotain, niin se on hyv&auml;&auml; ja p&auml;invastoin. Vai halusiko Lentshitskaja kiitoksia niilt&auml;, jotka ovat ylh&auml;&auml;ll&auml; ja joiden kasvojen piti olla tyhj&auml;n&auml; olleissa kehyksiss&auml; p&auml;&auml;llyst&ouml;n p&ouml;yd&auml;n yll&auml; esityksess&auml;.<br> Me taas kiit&auml;mme Suomalaisen teatterin henkil&ouml;kuntaa p&auml;iv&auml;npolttavasta ensi-illasta. Toivomme teille aina t&auml;ysi&auml; katsomoita. Leninskaja pravda -lehdess&auml; haluaisimme n&auml;hd&auml; vakavia, objektiivisia ja ammattimaisia arvostuksia, jotka auttaisivat muovaamaan yleis&ouml;n keskuudessa yhteisen maun Teatterikulttuuriin. Allekirjoitukset.<br> Teatterillekin tuli kirje:  Me kirjoitimme lehteen oman mielipiteemme, mutta l&auml;het&auml;mme kirjeen kopion teille, sill&auml; emme ole varmoja ett&auml; sanomalehden kautta se tulee n&auml;kyviin. <br><br> <b>10.3.</b><br> Kulttuuris&auml;&auml;ti&ouml;mme hallinnon t&auml;ysistunto, jossa olivat l&auml;sn&auml;: Neuvostoliiton Kulttuuris&auml;&auml;ti&ouml;n osastonjohtaja Vladimir Lepeshinski, kotiseutumuseon johtaja Lopatkina, Kizhin museon johtaja Lopatkin, Leninskaja pravda -lehden toimittaja Vsevolod Ivanov, Kirjailijaliiton puheenjohtaja ja runoilija Oleg Mishin (Armas Hiiri), Arkkitehtiliiton puheenjohtaja Eduard Voskresenski, Ministerineuvoston neuvonantaja Elvira Averjanova, ammattiliittojen neuvoston edustaja G. Barskaja, Karelia-kustantamon varajohtaja Z. I. Busarova, balettitanssija Ilja Gaft, kasvatusopillisen instituutin varajohtaja Rudolf P. Kalinin, Petrozavodskmash-paperikonetehtaan poraaja V. M. Morozov, taidemuseon johtaja Sergei Panteleimonovitsh Sergejev, TV-komitean johtaja Valeri Anatoljevitsh Tolski ja me, Zifa Jusupovan kanssa, j&auml;rjest&auml;jin&auml;.<br><br> <b>Puheeni televisiossa</b>:  Maaliskuun 10. p&auml;iv&auml;n&auml; pidettiin Yleisven&auml;l&auml;isen Kulttuuris&auml;&auml;ti&ouml;n Karjalan tasavallan osaston hallinnon t&auml;ysistunto, jossa k&auml;siteltiin ty&ouml;nsuunnitelmia l&auml;hiajoiksi ja Neuvostoliiton, Ven&auml;j&auml;n ja Karjalan s&auml;&auml;ti&ouml;itten pitk&auml;aikaisia ohjelmia.<br> Muisto-ohjelma on l&auml;heinen kaikille neuvostoihmisille, sill&auml; siin&auml; punoutuvat yhteen kulttuuriperinn&ouml;n ja nykyp&auml;iv&auml;n ongelmat. Karjalassammekin on ajateltava Leninin monumentaalisen propagandan suunnitelman t&auml;ytt&auml;misen aktivoimista ja osallistumista kotiseutuliikkeeseen.<br> 5. joulukuuta 1987 Izvestija-lehdess&auml; julkaistiin Neuvostoliiton Kulttuuris&auml;&auml;ti&ouml;n hallinnon puhemiehist&ouml;n vetoomus osallistua keskusteluun kansallisen Muistonp&auml;iv&auml;n julistamisesta. Aloite syntyi kansan keskuudessa ja s&auml;&auml;ti&ouml; aikoo tehd&auml; siit&auml; praktillisen aktiviteetin.<br> Yleisliittolainen ohjelma Pushkin sukupolvien syd&auml;miss&auml; sai vastakaikua kansalaisissamme. On perusteilla yleisliittolainen Pushkinin seura. On aikomus joka vuosi viett&auml;&auml; 6. p&auml;iv&auml;n&auml; kes&auml;kuuta, runoilijan syntym&auml;p&auml;iv&auml;n&auml;, yleisliittolaista Pushkinille omistettua juhlaa.<br> Rajaton on yleisliittolainen Nuoruus ja kulttuuri -ohjelma.<br> Ohjelma, jonka nimi on Palautus, voi koskea meid&auml;nkin tasavaltaamme. Tarkoitan mahdollisia taiteellisten arvoesineiden palauttamista Suomesta, joka oli monet vuodet Ven&auml;j&auml;n imperiumin osana.<br> Yleisven&auml;l&auml;isen s&auml;&auml;ti&ouml;n Karjalan osaston perustavassa kokouksessa oli tehty ehdotuksia ja hallinnon t&auml;ysistunnossa oli m&auml;&auml;r&auml;tty s&auml;&auml;ti&ouml;mme pitk&auml;aikaisten ohjelmien toteuttajat, jotka esit&auml;mme my&ouml;hemmin.<br> J&auml;rjest&ouml;mme on todellakin kansallinen. Siin&auml; ei ole j&auml;senluetteloa, ei ole j&auml;senmaksuja eik&auml; j&auml;senkortteja. Mutta jokaisella, jolle on l&auml;heist&auml; alueemme kulttuurin kohentaminen, Kizhin ja Valamon kulttuurimuistomerkkien ja koko Karjalamme puuarkkitehtuurimuistomerkkien s&auml;ilytt&auml;minen, joille Kalevala ei ole vain kaukaisen menneisyyden muistomerkki, vaan juurien, luovanty&ouml;n ja viisauden l&auml;hde, joille meid&auml;n kyliemme, pienkaupunkiemme, ja p&auml;&auml;kaupunkimme kulttuuri ei ole pelkk&auml; &auml;&auml;nen t&ouml;r&auml;hdys, on mahdollisuus yhdist&auml;&auml; voimansa, mahdolliset aineelliset s&auml;&auml;st&ouml;ns&auml; ja henkil&ouml;kohtaisen panoksensa Karjalamme henkisen kulttuurin rikastuttamiseksi; ja heid&auml;t mainitaan kansan kunnioituksen luettelossa.<br> Vapaaehtoiset maksut, nuorten osallistuminen muistomerkkien restaurointiin ja rakennust&ouml;ihin, mahdollisten henkil&ouml;kohtaisten kokoelmien n&auml;ytt&auml;minen laajalle yleis&ouml;lle, erilaisten harrastajaklubien luominen, jotka synnytt&auml;isiv&auml;t uusia aloitteita, k&auml;sity&ouml;yritysten ja yritysten, jotka tekev&auml;t kansallisia soittimia, perustaminen tulevat aina saamaan meilt&auml; tukea.<br> Mutta s&auml;&auml;ti&ouml;mme olemassaolo ja sen vaikuttaminen tasavallan henkiseen el&auml;m&auml;&auml;n riippuu kaikkien osallistumisesta s&auml;&auml;ti&ouml;mme aktiviteetteihin, vapaehtoisista henkil&ouml;kohtaisista ja kollektiivisista maksuista.<br> Ensimm&auml;isen&auml; sellaisena S&auml;&auml;ti&ouml;n Karjalan osaston aktiviteettina ovat Karjalan taidemestareiden hyv&auml;ntekev&auml;isyysiltamat, jotka pidet&auml;&auml;n 22. maaliskuuta Suomalaisen draamateatterin suojissa.<br> T&auml;ss&auml; tapahtumassa esitet&auml;&auml;n pieni ven&auml;l&auml;isten taiteilijoitten n&auml;yttely taidemuseon varastoista toisessa teatterin l&auml;mpi&ouml;st&auml; ja toisessa j&auml;rjestet&auml;&auml;n karjalaisten taiteilijoiden myyntin&auml;yttely. J&auml;lkimm&auml;isest&auml; voi ostaa teoksia tekij&ouml;iden allekirjoittamina. N&auml;ytt&auml;m&ouml;ll&auml; esitet&auml;&auml;n ven&auml;l&auml;ist&auml; klassista musiikkia ja runoja. Saamme kuulla Glinkan, Tshaikovskin ja Rahmaninovin musiikkia sek&auml; Zhukovskin, Tjuttshevin, Anna Ahmatovan, Gumiljovin ja Pasternakin runoja. P&auml;&auml;sylippujen hinnat ovat verrattain korkeat  5,50 ruplaa, mutta jos otetaan huomioon, ett&auml; se on teid&auml;n ensimm&auml;inen henkil&ouml;kohtainen j&auml;senmaksunne vastasyntyneelle s&auml;&auml;ti&ouml;llemme, niin tapahtuma on sen arvoinen. Tervetuloa 22.3. Suomalaiseen teatteriin!<br> N&auml;yttelyihin voi tulla pari tuntia ennen konsertin alkua... <br><br> <b>Hyv&auml;ntekev&auml;isyyskonsertin ohjelma</b>:<br> Sana s&auml;&auml;ti&ouml;st&auml;mme. Puheenjohtaja V. Kalaberda;<br> sana klassisesta musiikista ja runoudesta;<br> Tshaikovski, Denj li tsarit (Onko p&auml;iv&auml;n valta?), trumpetti L. Budanov;<br> S. Rahmaninov, Kev&auml;ttulvat;<br> Anna Ahmatovan runoja lausuu Ljudmila Zhyvyh: Viimeisen tapaamisen laulu (Pesnja poslednei vstretshi), Ei voi kahlita syd&auml;nt&auml; syd&auml;meen (Serdse k serdsu ne prikovatj), K&auml;det puristin tumman harson alla (Szha ruki pod tjomnoi vualju);<br> Skrjabin, Etydit, flyygeli Kr. Zubravski;<br> Mihail Lermontov, Kasakkakehtolaulu. Lausuu L. Zhyvyh;<br> R. Glijer, Nocturne, k&auml;yr&auml;torvi L. Mironjuk;<br> Nuori balettipari;<br> Rimski-Korsakov, Igorin aaria Sadko-oopperasta; Musorgski, Laulu kirpusta. Laulaa Vasili Shirkin;<br> Tshaikovski, Melodia; Arenski, Serenadi. Viulu professori Kl. Veksler, flyygelill&auml; s&auml;est&auml;&auml; konservatorion opettaja Viktor Abramov;<br> Tjuttshev,  Voi t&auml;hdet t&auml;hdet, mit&auml; tekisin? ( Zvjozdy, zvjozdy, kak mne bytj? );<br> Schiller, Zhukovskin k&auml;&auml;nn&ouml;s, Hansikas (Pershtatka);<br> M. Glinka, Pateettinen trio puhallinsoittimille A. Barantsevin johdolla.<br> Tshaikovski, Joutsenlampi-baletin 2. n&auml;yt&ouml;ksen adagio. Natalja Galtsyna.<br> Aljabjev, Satakieli. Huilu Poshehov;<br> Gumiljovin ja Pasternakin runoja lausuu Oleg Belonutshkin.<br> Budashkin, ksylofonin ja haitarin duetto;<br> Kalle Rautiolle nimetyn musiikkiopiston ven&auml;l&auml;isten kansansoittimien orkesteri, joka t&auml;ytti hiljattain 50 vuotta.<br><br> <b>23.3.</b><br> Suomalaisen teatterin n&auml;ytt&auml;m&ouml;ll&auml;:<br> 3.3. Perestroikan kommelluksia, sama esitys oli 4.3 ja 12.3., 19.3., 20.3.ja esit&auml;mme sen viel&auml; 27.3.<br><br> Huhtikuussa tapahtuu:<br> 2.4. Perestroika;<br> 3.4. ja 6.4. Kanteletar;<br> 8.4. Neuvostoliitto-Suomi-yst&auml;vyyssopimuksen 48. vuosijuhla;<br> 9.4. ja 10.4. Cabaret;<br> 22. ja 23.4. Hyv&auml;sti, viihdytt&auml;j&auml;!;<br> 29.4. Perestroikan kommellukset;<br> 30.4. Viihdytt&auml;j&auml;;<br> 6.5. Cabaret;<br> 7.5. ja 8.5. Hyv&auml;sti, viihdytt&auml;j&auml;!<br><br> Ensimm&auml;isest&auml; hyv&auml;ntekev&auml;isyyskonsertista saimme 2 478 ruplaa.<br><br> Kirjailijaliitossa pidettiin se &auml;lymyst&ouml;n jatkokokous Kizhin kirkon s&auml;ilytt&auml;misest&auml;. Nyt p&auml;&auml;llyst&ouml;&auml; ei ollut, ministeri Strelkovia lukuun ottamatta. Mutta noin 100 taiteilijaa ja kulttuurity&ouml;ntekij&auml;&auml; kuitenkin tuli. Hyv&auml;ksyimme Kizhin museon n&auml;kemyksen, ettei Popovia saa ehdottaa Preobrazhenskin, Kristuksen kirkastuksen, kirkon restaurointip&auml;&auml;llik&ouml;ksi.<br><br> Oleg Strelkov kertoi, ett&auml; 6 10.9. ker&auml;t&auml;&auml;n IKAMOZ:in, kansainv&auml;lisen komission j&auml;senet.<br><br> <b>29.3.</b><br> Kemin kautta, johon tulin junalla kello 10.00 aamulla, bussilla p&auml;&auml;sin Kalevalaan kello 17.00.<br> Piirineuvoston kulttuuriosaston johtajan Nina Zubanovan kanssa k&auml;vimme piirineuvoston varapuheenjohtajan Aarne Ivanovin luona. P&auml;&auml;timme huomenna aamulla ker&auml;&auml;nty&auml; keskustelemaan s&auml;&auml;ti&ouml;st&auml;mme. Pyysin kutsumaan piirisanomalehden edustajan, kirjaston johtajan, nuorisoliiton piirikomitean sihteerin, ammattiliiton edustajan, ne, jotka jotenkin ovat tekemisiss&auml; kulttuuriasioiden kanssa.<br><br> L&ouml;ysin Veikko Fjodorovitsh P&auml;llisen, jonka kanssa keskustelimme puolitoista tuntia. Veikko kertoi, ett&auml; 1920 30-luvulla piirikeskuksessa rakennettiin talkoot&ouml;ill&auml; paljon tarpeellisia rakennuksia. Nyt pit&auml;isi saada aikaan runonlaulajien museon. Elossa on viel&auml; mestareita, jotka voisivat elvytt&auml;&auml; k&auml;sity&ouml;perinnett&auml;: tehd&auml; matkamuistoja, soittimia, ja miksi ei jalkineitakin kansantansseihin. Yksi heist&auml; on Pekka Pekshujev, joka on tehnyt kanteleen ja osaa tehd&auml; lapikkaitakin.<br><br> Huomenna kello 15.00 on Kalevalan el&auml;kel&auml;isten kuoron harjoitukset, joissa jatketaan t&auml;t&auml; keskustelua.<br><br> <b>Huhtikuu</b><br> <u>Kulttuuris&auml;&auml;ti&ouml;mme hallinnon t&auml;ysistunnon aineistosta:</u><br><br> Muistakaamme, ett&auml; 28. helmikuuta on Kalevalan p&auml;iv&auml;!<br><br> Teattereiden ty&ouml;ntekij&ouml;iden liiton yhteydess&auml; on luotava luovanty&ouml;n pajoja.<br><br> Huomio Kizhin saaren Preobrazhenskin tuomiokirkkoon.<br><br> On luotava Kalevala  maailman kulttuurin helmi -ohjelma. Sen voisivat laatia tohtori Eino Karhu ja runoilija, tiedemies Armas Mishin.<br><br> Kizhin saaren ja Valamon muistomerkkien s&auml;ilytt&auml;minen tuleville sukupolville. Ohjelmasta vastaavat Kizhin museon johtaja Mihail Lopatkin ja arkkitehtuurin tohtori Vjatsheslav Orfinski.<br><br> Karjalamme puumuistomerkkien huolto ja s&auml;ilytt&auml;minen. Vastaavat tohtori Orfinski ja arkkitehtiliiton puheenjohtaja Eduard Voskresenski.<br><br> Julkisille museoille yhteiskunnan apu. Vastaavat Ljudmila Lopatkina ja taidemuseon johtaja Sergei Sergejev.<br><br> Karjalamme folklore ja nykyaika -ohjelma. Vastaava henkil&ouml; Viola Malmi.<br><br> Ker&auml;ilij&auml;klubi ja harrastajaryhm&auml;t. T&auml;ytyy ker&auml;t&auml; aktiivi, luoda lautakunnat, jotka auttaisivat t&auml;ss&auml; s&auml;&auml;ti&ouml;t&auml;mme.<br><br> N&auml;yttelysalin saaminen, varastohuoneiston rakentaminen.<br><br> Yksityiskokoelmien n&auml;yttelyt.<br><br> Seuraavana, siis vuonna1989 on saatava valmiiksi Kizhin saaren muistomerkkien tutkiminen. Kizhi-klubi.<br><br> On etsitt&auml;v&auml; Petroskoista taideteosten ja k&auml;sit&ouml;itten myyntipaikka.<br><br> On ajettava konserttisalin rakentamista Petroskoihin.<br><br> Hallinnon istunnon aikana syntyi ehdotus rakentaa Karjalaan amerikkalaisen Disney-huvipuiston tapainen Kalevala-puisto. Sit&auml; ehdotti balettitanssija Ilja Gaft.<br><br> Kizhi-saaren museon johtaja Mihail Lopatkin ehdottaa luomaan s&auml;&auml;ti&ouml;mme yhteyteen osuuskunnan, joka huolehtisi remontti- ja restaurointit&ouml;ist&auml; Karjalassa.<br><br> Muistomerkkien, taiteen ja k&auml;sit&ouml;itten aktiivinen k&auml;ytt&ouml;.<br><br> Lyhytelokuvien luominen museoitten perusteella, folkloren k&auml;ytt&ouml;. Filmej&auml; voidaan vuokrata.<br><br> K&auml;sit&ouml;iden mainostaminen lapsille. Lasten s&auml;&auml;ti&ouml;n kanssa voi j&auml;rjest&auml;&auml; telttakyli&auml; Kizhin saaristossa.<br><br> Osuuskunta voisi auttaa n&auml;yttelyjen pystytt&auml;misess&auml; ja niitten suunnittelemisessa.<br><br> Petroskoin vanhojen talojen korttelista pit&auml;isi saada tilat osuuskuntaa varten.<br><br> <b>2.4.</b><br> Kirjoitin Leninskaja pravdaan t&auml;st&auml; matkasta Kulttuuris&auml;&auml;ti&ouml;n asioilla -artikkelin:  Ensimm&auml;inen virkamatka s&auml;&auml;ti&ouml;n asioilla, jonka tavoitteena oli ker&auml;t&auml; Kalevalan piirin kulttuuriaktiivi, tapahtui 29.3 1.4.<br> 30 vuoden aikana olen monen monta kertaa matkustanut Suomalaisen teatterin ja Kantele-yhtyeen kanssa n&auml;m&auml; 180 km Kemist&auml; Kalevalaan. Se on tasavaltamme todellista syrj&auml;seutua. Rautatiekin alkaa vasta Kemist&auml;. Ik&auml;v&auml;n n&auml;k&ouml;iset Sompa ja &Auml;yn&auml;koski. Monia kilometrej&auml; tie on ilman asvalttia. 19. maaliskuuta Kalevalassa pidettiin Petroskoin kulttuurip&auml;iv&auml;t, joihin osallistui konservatoriomme opettajia. Kulttuuritalo oli t&auml;p&ouml;t&auml;ynn&auml;. Mutta h&auml;lytt&auml;v&auml;n huonossa kunnossa se kulttuuriahjo on. Vain kylm&auml;&auml;n ja kurjuuteen tottuneet siet&auml;v&auml;t istua n&auml;iss&auml; tiloissa! N&auml;in puhuivat 30. ja 31. maaliskuuta kulttuurity&ouml;ntekij&auml;t, joitten kanssa keskustelin Kulttuuris&auml;&auml;ti&ouml;n tulevista teht&auml;vist&auml;.<br> Minut kutsuttiin lasten draamakerhon ensi-iltaan. Riisuin p&auml;&auml;llystakin tietenkin. Pidin ensi-iltaa juhlana. Mutta hyvin kohta kateutta her&auml;ttiv&auml;t salissa istuneet lapset, joilla ne p&auml;&auml;llystakit ja turkit oli p&auml;&auml;ll&auml;. Ihan niin kuin 30 vuotta sitten! Ja ulkona oli kev&auml;inen plussanpuoleinen ilma. Mutta ihmeekseni sen huomasin vain min&auml;.<br> Sitten oli veteraanien kuoroharjoitus. Kuoron johtajana oli yksi vanhemmista Karjalan kulttuurity&ouml;ntekij&ouml;ist&auml;, s&auml;velt&auml;j&auml; ja runoilija, kanteleensoittaja ja hanuristi Veikko P&auml;llinen. Veteraanit ottivat innostuneesti vastaan ajatuksen Kulttuuris&auml;&auml;ti&ouml;n perustamisesta. He muistelivat konsertteja, joissa ker&auml;ttiin rahoja ensimm&auml;isen kulttuuritalon rakentamiseen. Oli, esimerkiksi, kolmen ruplan valssit! Hyvin oli j&auml;rjestetty 1920 30-luvun talkoot, joihin osallistuivat lapset sek&auml; vanhukset.<br> T&auml;ll&auml; kertaa kuoro ehdotti S&auml;&auml;ti&ouml;n kannatusryhm&auml;&auml;n Aleksandra Popovaa, joka on kuoron vanhin. Lupasivat j&auml;rjest&auml;&auml; hyv&auml;ntekev&auml;isyyskonsertteja.<br> Mutta keskustelu musiikkikoulun johtajan Anna Jefremovan kanssa oli hyvin surkea. H&auml;n oli valmistunut Musiikkiopistosta v.1986 ja halunnut todella syventy&auml; kansalliseen kulttuuriin, johdattaa lapsia taidemaailmaan, mutta olosuhteet piirikeskuksessa olivat kuin kylm&auml; suihku. Ja nyt h&auml;n, nuoren ihmisen maximalismilla, siniset silm&auml;t nappeina, toistaa tuon tuosta:  Onko se kenellek&auml;&auml;n tarpeen? <br> Musiikkikoulu on toiminut jo monet vuodet vanhassa talossa, koulussa ei ole kanteleluokkaa. Eik&auml; kukaan ole moksiskaan.<br> Voiko tosissaan puhua menneitten aikojen muistojen s&auml;ilytt&auml;misest&auml;, jos se kuuluisa L&ouml;nnrotin m&auml;nty on jo kerran sahattu poikki; suurella vaikeudella ker&auml;ttyj&auml; esineit&auml; ei osattu s&auml;ilytt&auml;&auml; ja ne pilaantuivat piirineuvoston kellarissa; piirin ensimm&auml;inen sosialistinen rakennus, voimalan talo, paloi, kun joku humalap&auml;iss&auml; oleva mies heitti palavan paperossin.<br> Yksi kaikkein kansallisimmista piireist&auml; on vailla omaa museota. Ja se on piiri, jossa runonlaulajia on ollut eniten, jolla on omat vallankumoukselliset ja kansainv&auml;liset perinn&ouml;t. Ja joku uskaltaa viel&auml;kin puhua, ett&auml; piiri on perspektiivit&ouml;n!<br> Tietenkin mets&auml;varastot katoavat, mutta kysymysh&auml;n on el&auml;vist&auml; ihmisist&auml; ja el&auml;vist&auml; perinteist&auml;. Eik&ouml; piiri&auml; onnistanut kun se sai johtajat, jotka meinaavat muuttaa etel&auml;&auml;n heti, kun ilmestyy mahdollisuus? Muuten he varmasti tekisiv&auml;t kaikkensa, ett&auml; rautatien rakentaminen, joka oli suunnitelmissa, toteutuisi. T&auml;st&auml; puhuivat kulttuurity&ouml;ntekij&auml;t, joita puolueen piirikomitea ja piirineuvosto ehdottivat Kulttuuris&auml;&auml;ti&ouml;n aktiiviin.<br> P&auml;&auml;timme k&auml;&auml;nty&auml; piirin asukkaiden puoleen, jotta he osallistuivat s&auml;&auml;ti&ouml;n rahanker&auml;ykseen. T&auml;m&auml;n piirin el&auml;m&auml; t&auml;ydellisesti sopii sellaisiin pitk&auml;aikaisiin s&auml;&auml;ti&ouml;mme ohjelmiin kuin  Kalevala  maailman kulttuurin aarre-aitta ja  Kansanmuseoille kansan tuki! <br> Piirin elokuvahallinnon pakettiauto, joka kuljettaa 400 km matkan p&auml;&auml;h&auml;n elokuvia, otti minut mukaan ja kohta olin Jyskyj&auml;rvell&auml;...<br> Kylm&auml; huhtikuun 1. p&auml;iv&auml;n aurinko hymyili hyvin kolkosti. Auto hyp&auml;hti pari kertaa mets&auml;teollisuuslaitoksen tankkauspaikalla ja min&auml; ymm&auml;rsin t&auml;m&auml;n tuotantolaitoksen perspektiivitt&ouml;myyden.<br> Kuusiniemen ja Kepan kautta p&auml;&auml;sin kuitenkin Jyskyj&auml;rvelle. Auton pikku ikkunasta tiirailin hyppivi&auml; vanhoja tupia, pirttej&auml;, kerhotaloja, jotka varmasti n&auml;in jo kolmekymment&auml; vuotta sitten.<br> Hyvin huolestuneesti puhuivat asukkaiden aktiivisuuden laskemisesta Jyskyj&auml;rven asutuksen neuvoston puheenjohtaja Alfi Andrejevna Kemil&auml;inen ja vanhin kirjastonhoitaja, Karjalan ansioitunut kulttuurity&ouml;ntekij&auml; Maria Semjonovna Virolainen. He ovat piirin kanta-asukkaita. Puhuivat siit&auml;, ett&auml; mestarit, jotka voisivat luoda k&auml;sity&ouml;yrityksi&auml;, h&auml;ipyv&auml;t. Yksi on rattijuoppo ja joutui vankilaan, toinen...<br> Huhtikuun 1. p&auml;iv&auml; on huumorin p&auml;iv&auml;, mutta minua ei naurattanut! Meid&auml;n kaikkien on jotain teht&auml;v&auml;, oikein konkreettisesti, mutta mit&auml; ja miten? <br><br> <b>3.4.</b><br> Eilen Perestroikan kommellukset -esityksess&auml; oli runsaat sata henke&auml;.<br> Puolenp&auml;iv&auml;n paikkeilla s&auml;&auml;ti&ouml;mme huoneiston oveen ilmestyi Erkkimme, joka kysyi, ett&auml; onko minulla s&auml;&auml;ti&ouml;n pankkitilin numeroa.<br>  Kerropas kuitenkin, mist&auml; olet saanut rahat? kysyin pojaltani.<br>  Olemme j&auml;rjest&auml;neet leivonnaisten, joita itse teemme, yksityismyynnin. Baltian tasavaltojen myyj&auml;t myyv&auml;t ruplalla ja me tarjoamme 70 kopeekalla. Nyt tuli joku, joka myy 60 kopeekalla. Meid&auml;n on my&ouml;s laskettava hinnat! <br> N&auml;in Perestroika koski meid&auml;nkin perhett&auml;mme.<br><br> T&auml;n&auml;&auml;n on Kanteletar teatterimme n&auml;ytt&auml;m&ouml;ll&auml;. Vieraina on n&auml;yttelij&ouml;it&auml; Suomen harrastajateatterista.<br><br> <b>9.4.</b><br> Aamusta juoksentelimme torilla ja kaupoissa etsim&auml;ss&auml; jotain vieraita varten. Pesin ulko-ovea  oli kauhean likainen! Raija pesi alakerran rappusia.<br><br> Kello 16.00 olin pioneeripalatsilla hakemassa vieraita: Osmo Veps&auml;l&auml;inen, Paula Harjanne ja viel&auml; yksi viiksiniekka Varkaudesta.<br> Valtuuskunta on tullut Petroskoihin YYA-sopimuksen 40-vuotisjuhlaan. Heid&auml;n kanssaan on 15 koululaista, jotka viikon p&auml;iv&auml;t asuvat ven&auml;l&auml;isiss&auml; perheiss&auml;.<br> Samppanjaa oli yst&auml;vyyden maljana. L&ouml;ysimme lohtakin ja nakkeja! Ja sielt&auml; sitten l&auml;hdimme Cabaret-esitykseemme. Oli ainakin 300 henke&auml; yleis&ouml;&auml;.<br><br> <b>4.4.</b><br> <b>Teatterikritiikin neuvoston perustaminen</b><br> Istunto puolueen aluekomitean huoneistossa. Aiheena on yhteisen teatterikritiikin neuvoston luominen. Ennen niit&auml; oli kaksi: Teatteriliiton yhteydess&auml; toimiva ja ministeri&ouml;n valtiollinen arvostelukomissio. Puolueemme p&auml;&auml;tti, ett&auml; n&auml;in on helpompi tarkastaa kritiikin aaltoja.<br><br> <b>Lev Maljtshukov</b> (yliopisto, Teatteriliitossa toimivan kritiikin neuvoston puheenjohtaja):  Taide on aina ollut karuluontoinen asia. Ratkaisee tulos eik&auml; meinaaminen. Petroskoin teattereiden ohjelmisto ei vastaa odotuksia. Vanhoilla ihmisill&auml; nostalgia j&auml;&auml; tyydytt&auml;m&auml;tt&auml; ja nuorilla on taas pyrkimyst&auml; diskotapahtumiin. Ja koko taide muistuttaa erisivuisen kolmion hajaantumista.<br> Tilanne on mennyt niin pitk&auml;lle, ett&auml; yleis&ouml; menee esitykseen, jos kriitikot sit&auml; haukkuvat. Teatterin maine riippuu ohjelmistosta. Ja siin&auml; on polkemista paikalla. Kummalliselta n&auml;ytt&auml;&auml;, ettei ohjelmistossa ole is&auml;nmaallisia klassisia teoksia. Siis teattereissa on p&auml;&auml;tetty menn&auml; helpompaa tiet&auml;, silloin ollaan kiireisi&auml; ja kouristuksenomaisia. Ven&auml;l&auml;isess&auml; ja Suomalaisessa teattereissa tilanne on samanlainen.<br> Viimeksi mainitussa ohjelmistossa tuntuu satunnaisuus. Ehdotetaan n&auml;ytelmi&auml; jostain unholasta, kutsutaan tuntemattomia nuoria ohjaajia. Yritet&auml;&auml;n kyll&auml; vastata p&auml;iv&auml;npolttaviin ongelmiin. Kansallistunteen vieh&auml;tt&auml;vyys on katoamassa. Luova v&auml;likatto laskee. Suomalaisessa teatterissamme harmittavat ven&auml;j&auml;nkieliset esitykset. Meit&auml; kriitikkoja usein j&auml;tet&auml;&auml;n informoimatta tapahtuneesta. Haluaisin muistuttaa, ett&auml; Teatteri on ennen kaikkea juhlatilaisuus. <br><br> <b>Vadim Krylov</b> (kriitikko, kasvatusopillinen korkeakoulu):  Kaikissa teattereissa ilmenee syv&auml; lama. Ilman klassisia n&auml;ytelmi&auml; ohjelmisto on hiekalle rakennettua. Miksi ei ole ohjelmistossa Aleksandr Afinogenovin ja Leonid Leonovin n&auml;ytelmi&auml;? Enemm&auml;n itsen&auml;isyytt&auml; ja luovaa rohkeutta! <br><br> <b>Isaak Batser</b> (Leninskaja pravdan toimittaja ja kriitikko):  Teattereille on avautunut mahdollisuus kertoa omista katsantokannoista. Miten t&auml;llaista mahdollisuutta k&auml;ytet&auml;&auml;n? Meid&auml;t on kutsuttava ennen esityksen valmistumista. Kriitikkojen neuvostoa ei tarvita! Kyll&auml; Teatteriliiton kriitikkojen osasto p&auml;rj&auml;&auml; ilman neuvostoakin (mies on ollut vuosia sen osaston johtajana). T&auml;ytyy tunnustaa, ettei teattereissa tapahdu mit&auml;&auml;n! Meid&auml;n yhteisen&auml; teht&auml;v&auml;n&auml; on tajunnan uudeksirakentaminen. Meid&auml;n on jyrkemmin puhuttava ep&auml;onnistumisista n&auml;ytt&auml;m&ouml;ill&auml;. <br><br> <b>Oleg Strelkov</b> (ministeri):  Kyll&auml; teattereiden maine laskee muuallakin. Mielest&auml;ni ongelmana on ohjelmisto. Ei n&auml;ytelm&auml;kirjallisuudessakaan tapahdu mit&auml;&auml;n. Odotetaan peruuntumattomuuden takuuta. Karjalassamme ei ollut rajoituksia. Oikeus oli taiteellisten neuvostojen ja taiteellisen johtajan harteilla. Arvostelun osuus lis&auml;&auml;ntyy. On olemassa teatterin oikeus ja kritiikin oikeus arvostella. Ja arvostelun oikeus on henkil&ouml;kunnalla. Kritiikkineuvoston teht&auml;v&auml;ksi tulee yhteiskunnallisen ja yleis&ouml;n mielipiteiden muovaaminen. Pluralismi ei merkitse arvojen paljoutta. Ministeri&ouml;n kollegiossa puhuttiin huolestuneesti Suomalaisen teatterimme ohjelmistosta. <br><br> <b>Vsevolod Ivanov</b> (Leninskaja pravdan toimittaja):  Puheen pit&auml;isi olla ohjelmiston toteuttamisesta eik&auml; itse ohjelmasta. Haluatteko jotain sill&auml; tai sill&auml; n&auml;ytelm&auml;ll&auml; sanoa? Onko johtajalla vakaumusta? Teatteri ilman yleis&ouml;&auml; on jotain muuta kuin teatteri. Tilanne on h&auml;lytt&auml;v&auml;... Teatteri on matkalla hautaan. Demokratia on sit&auml; mit&auml; se on, mutta puhe on nyt ammattilaisesta suhtautumisesta asiaan. Demokratia edellytt&auml;&auml; vastuuta. Silloin kun tekij&auml; haluaa jotain sanoa, niin samantekev&auml;&auml; on mink&auml;lainen n&auml;ytelm&auml; sill&auml; on. <br><br> <b>Anna Tsunskaja</b> (television p&auml;&auml;toimittaja):  Arvostelu onkin v&auml;litt&auml;j&auml;n&auml;. Arvostelijoina me keskityimme yleis&ouml;&auml; enemm&auml;n teemaan, n&auml;ytelm&auml;n luonnehditaan. Ent&auml;s ohjaajan ty&ouml;? N&auml;yttelij&auml;n ty&ouml;? Meid&auml;n ei saisi olla tuomareina, vaan pikemminkin v&auml;litt&auml;jin&auml;. Teattereilla on omat mahdollisuudet. Mutta nyky&auml;&auml;n teatterit ovat k&ouml;yhi&auml; ja hoitamattomia. <br><br> <b>Ilja Gaft</b> (balettitanssija):  Minulla on hyvin synkk&auml; mieliala. Teatterimme aineellinen perusta ja ohjelmisto ovat p&auml;&auml;nvaivana. Meid&auml;n ammatissamme ponnahduslautana on klassillinen perint&ouml;. Ohjelmistossa on Giselle. Pankaa se esitett&auml;v&auml;ksi vaikka kerran kuukaudessa. Muuten syntyy vaikeuksia. Ilman klassista ohjelmistoa syntyy kadotettuja sukupolvia. Meid&auml;n on p&auml;&auml;tett&auml;v&auml; Musiikkiteatterin statuksesta. On asetettava vaikka yksi baletti kahdessa vuodessa. On nostettava teatterimme arvovaltaa. Suomessakaan emme ole olleet jo 15 vuoteen. <br><br> <b>L. Reznikov</b> (yliopiston professori):  Ajatuksia &auml;&auml;neen: Kaikessa pit&auml;isi n&auml;ky&auml; ammattimaisuus. Teatteri on hyvin hienotunteinen asia. Kriitikon aseman pit&auml;isi olla hyvin vaatimaton. H&auml;n on vain apulainen. N&auml;ytelm&auml;&auml; pit&auml;&auml; tulkita hienotunteisesti. Huonosti me k&auml;yt&auml;mme kriitikoita. Usein lehdiss&auml; julkaistaan arvosteluja, jotka eiv&auml;t ole vakuuttavia. Meid&auml;n on valmistettava kriitikkojen uutta sukupolvea. Nuoria n&auml;yttelij&ouml;it&auml; pit&auml;isi useammin l&auml;hett&auml;&auml; p&auml;&auml;kaupunkien teattereihin. N&auml;ytelm&auml;n valitseminen on hyvin vaikea teht&auml;v&auml;. Demokratia, jota me nyt yrit&auml;mme oppia, vaatii keskin&auml;ist&auml; kunnioitusta. Antakaamme ohjaajille enemm&auml;n vapautta! <br><br> <b>Ivan Rogoshtshenkov</b> (Sever-lehden toimittaja):  Minulla my&ouml;s on hyvin surumielinen suhtautuminen teatteriin. Me olemme pilanneet yleis&ouml;&auml;mme jo monet vuodet! Tuskinpa ohjelmisto t&auml;ss&auml; tilanteessa auttaa. Me astuimme demokratiaan ilman valmistautumista. Yhteen kasaan on pantu erilaisia asioita. Demokratian on annettavaa voimaa ytimelle. Ja nyt jo syntyy demokratian monopoli. Jos jotain jotakuta miellytt&auml;&auml; niin se on sitten demokratiaa. Ent&auml; jos ei? Andrejevan kolumni ei minua siin&auml; mieless&auml; miellytt&auml;nyt. (Kuuluisa kirjoitus p&auml;&auml;lehdess&auml; Sovetskaja Rossija 13.3.1988. En voi luopua periaatteista.) Pit&auml;isi muistaa el&auml;m&auml;n ydin. Ja me alleviivaamme vihaa! Ja sill&auml; me rappeutamme yhteiskuntaa. Jotkut ottavat sen vihankin monopoliksi. Onhan olemassa viel&auml; surukin! Inhimillisyys katoaa... Teatteri yritt&auml;&auml; huvittaa musiikin melulla, h&auml;lin&auml;ll&auml;, alleviivata poliittista ter&auml;vyytt&auml;. Yleis&ouml;mme kohta v&auml;syy siihen ja palaa huumeisiin. <br><br> <b>Irina Shumskaja</b> (teatterikriitikko, teatteriliiton vastaava sihteeri):  Kriteerit h&auml;vi&auml;v&auml;t. On paljon lahjakkaita n&auml;yttelij&ouml;it&auml;, mutta saavutuksia on v&auml;h&auml;n. Tapahtuu n&auml;yttelij&auml;ammatin unifiointi, yhdenmukaistaminen. Ammatista katoaa henkil&ouml;lliyys. Ja kaiken lis&auml;ksi molemmilta teattereiltamme puuttuu "koulua". <br><br> Yrit&auml;n k&auml;&auml;nt&auml;&auml; suomeksi otteita sit&auml; kuuluisasta <u>Nina Andrejevan kirjoituksesta En voi luopua periaatteista</u>. (Sovetskaja Rossija, 13.3.1988.):  Otetaanpas ongelmaksi Iosif Stalinin paikka maamme historiassa. Nimenomaan h&auml;nen nimens&auml; yhteydess&auml; kuullaan kriittisi&auml; hy&ouml;kk&auml;yksi&auml;, jotka mielest&auml;ni pit&auml;isi sitoa maamme k&auml;&auml;nnekohdan ajan vaikeuksiin, eik&auml; niink&auml;&auml;n itse historialliseen henkil&ouml;&ouml;n. Aikaan, joka sitoutuu, vertaansa vailla, koko sukupolven neuvostoihmisten uroty&ouml;n aikakauteen, ihmisiin, jotka t&auml;n&auml;&auml;n v&auml;hitellen tekev&auml;t l&auml;ht&ouml;&auml; aktiivisesta ty&ouml;-, poliittisesta ja yhteiskunnallisesta urastaan. Yksil&ouml;palvonta-k&auml;sitteeseen yhdistet&auml;&auml;n v&auml;kivaltaisesti maamme teollistaminen, kollektivisointi ja kulttuurivallankumous, jotka siirsiv&auml;t maamme maailman suurten valtojen joukkoon. Ja kaikki t&auml;m&auml; pannaan kyseenalaiseksi.<br> On menty jo niin pitk&auml;lle, ett&auml; "stalinisteilta" (ja niitten lukuun, tahdon mukaan, voi liitt&auml;&auml; vaikka kenet) on alettu itsepintaisesti vaatia katumusta... L&auml;k&auml;htymiseen asti kehutaan romaaneja ja elokuvia, joissa lynkataan maamme myrskyn ja rynn&auml;k&ouml;n aikakautta, ja esitet&auml;&auml;n se kansojen tragedian aikakautena. Vaikka joskus sellaiset yritykset nostaa historiallinen nihilismi korokkeelle eiv&auml;t oikein toimi. Kritiikin halattua elokuvaa, joka ylistet&auml;&auml;n ennenkuulumattomasti mainoksissa, suurin osa yleis&ouml;st&auml;mme ottaakin sen hyvin haaleasti vastaan.<br> (...) Kaikkien neuvostoihmisten kanssa min&auml; jaan suuttumuksen ja kiukun joukkomurhiin, joita oli 1930 40-luvulla sen ajan puolueen ja valtion johdon syyst&auml;. Mutta terve j&auml;rki vastustaa ristiriitaisten tapahtumien maalaamista yht&auml; v&auml;ri&auml; k&auml;ytt&auml;m&auml;ll&auml;, mink&auml; huomaa er&auml;itten &auml;&auml;nenkannattajien toimissa.<br> (...) Ilman muuta se oli karua aikaa. Mutta sekin on oikein, ett&auml; henkil&ouml;kohtainen vaatimattomuus, joka joskus oli liiankin askeettista, viel&auml; ei h&auml;peillyt itse&auml;&auml;n, ett&auml; potentiaaliset neuvostomiljon&auml;&auml;rit viel&auml; pelk&auml;siv&auml;t tulla julki pienkaupunkien konttoreista ja kauppavarastoista.<br> Emmek&auml; me olleet viel&auml; noin asiallisia ja pragmaattisia ja valmistimme nuorisoa Ty&ouml;h&ouml;n ja Puolustukseen eik&auml; vanhempien tienattujen rahojen k&auml;ytt&auml;misen hienouksiin, yritimme olla sortamatta nuorten henkist&auml; maailmaa vierailla, rapakon takaa tuoduilla mestariteoksilla ja kotinurkalla syntyneill&auml; muka massakulttuurin teoksilla.<br> (...) Haluaisin kovin ymm&auml;rt&auml;&auml;, kenelle oli tarpeen ja miksi se, ett&auml; jokainen tunnettu neuvostohallituksen ja puolueen Keskuskomitean johtaja on saatettu huonoon valoon, kompromettoitu ja diskretoitu virkansa j&auml;tetty&auml; todellisten ja luulovirheitten takia, joita he tekiv&auml;t ongelmien ratkaisemisessa historiallisten teitten puuttumisen aikana? Mist&auml; johtuu sellainen tuhlaavaisuus maailman ensimm&auml;isen sosialistisen maan johtajien auktoriteettiin ja arvokkuuden suhteen?<br> (...) Nuorison kasvatuksen vaikeudet ovat lis&auml;&auml;ntyneet viel&auml; siksi, kun uusien ep&auml;formalististen neoslaavisten ja neoliberaalisten j&auml;rjest&ouml;jen ja yhdistysten johtoon sattuivat ekstremistit, provokaatioihin pystyv&auml;t ihmiset. Ja viime aikoina on n&auml;kyviss&auml; niitten omatoimisten j&auml;rjest&ouml;jen politisoituminen, eik&auml; vain sosiaalisen pluralismin perusteella. Usein n&auml;m&auml; johtajat puhuvat vallan jakamisesta, parlamentaarisesta hallitsemistavasta ja vapaista ammattiliitoista. Kaikki t&auml;m&auml;, mielest&auml;ni, antaa mahdollisuuden tehd&auml; johtop&auml;&auml;t&ouml;ksen, ett&auml; maassamme k&auml;yt&auml;vien v&auml;ittelyjen p&auml;&auml;kysymyksen&auml; on kysymys tunnustaako vai olla tunnustamatta puolueemme johdon ja ty&ouml;l&auml;isten luokan roolia sosialismin rakentamisessa ja siis perestroikassa.<br> (...)M. S. Gorbatshov puhui NKP:n KK helmikuun t&auml;ysistunnossa:  Meid&auml;n on toimittava ensik&auml;dess&auml; nimenomaan henkisess&auml; vaikutuspiiriss&auml;, ottaen huomioon marxilais-leninil&auml;iset periaatteet. Periaatteista, hyv&auml;t toverit, meid&auml;n ei saa luopua, kaikenlaisista tekosyist&auml; huolimatta. <br><br> Kirjoitus synnytti kuohua.<br><br> K&auml;dess&auml;ni on NKP:n Karjalan aluekomitean ja Karjalan autonomisen tasavallan Ministerineuvoston yhteinen p&auml;&auml;t&ouml;s N 299, p&auml;iv&auml;tty 14. syyskuuta 1987, Neuvostokulttuuris&auml;&auml;ti&ouml;n Karjalan osaston luomisesta. Ainakin t&auml;m&auml;n j&auml;rjest&ouml;n periaatteet ovat inhimillisempi&auml; kuin monen muun j&auml;rjest&ouml;n ja se auttaa el&auml;m&auml;&auml;n t&auml;ll&auml; hetkell&auml;!<br><br> <b>10.4.</b><br> T&auml;n&auml;&auml;n yleis&ouml;&auml; oli hiton v&auml;h&auml;n. Yleis&ouml;ksi tuotiin ilmaiseksi sotilaita.<br><br> Aamulla nautimme Suomesta tuotua kahvia! Luin viikon lehdet ja sitten painuin hiiht&auml;m&auml;&auml;n. Lounaan j&auml;lkeen kirjoituskoneellani l&ouml;in lis&auml;&auml; teksti&auml; Leninskaja pravda -lehteen s&auml;&auml;ti&ouml;mme ohjelmista.<br><br> <b>12.4.</b><br> <b>Karjalan taiteilijaliiton VIII edustajakokous</b><br> Taiteilijaliiton 44:st&auml; j&auml;senest&auml; kokoukseen saapui 37.<br> Edustajakokouksen vanhimpana taiteilijana kokouksen avasi Georgi Stronk:  Vanhimpana taiteilijana olen jo monet kerrat avannut edustajakokouksia, mutta ensimm&auml;isen kerran teen sen mielell&auml;ni! sanoi mies. On menossa Perestroika. Ajoittain ilmenee traagillisia ristiriitoja. <br><br> Niin kuin aina puhemiehist&ouml;ss&auml; ovat puolueen aluekomitean sihteeri Oiva Lensu, Ministerineuvoston varapuheenjohtaja Aleksandr Nikolajevitsh Trofimov, kulttuuriministeri O. Strelkov, ammattiliittojen aluekomitean varapuheenjohtaja Prokkojeva, taiteilijat Butorov, Grjazev, Taiteilijaliiton varapuheenjohtaja Boris Pomortsev, puheenjohtaja Valentin Tshekmasov, Ivanenko ym.<br><br> Puhuu <b>Valentin Tshekmasov</b>:  Viimevuosina Moskovassa j&auml;rjestettiin Aleksei Avdyshevin ja Georgi Stronkin henkil&ouml;kohtaiset n&auml;yttelyt. Ryhm&auml;n&auml;yttelyihin osallistuivat Jekaterina Pehova, Aleksandr Trifonov ja Mihail Jufa. Petroskoissa j&auml;rjestettiin Kalevalalle omistettu Akbulatovin n&auml;yttely.<br> Lehdiss&auml; kritikoidaan temaattista kulttuuria. Maisemakuvissa n&auml;kyy enemm&auml;n maisemaharjoitelmia. On vaikeuksia veistosten toteuttamisessa kovista aineista. Meid&auml;n on ajateltava taiteilijain osuuskunnan luomista.<br> Aunukseen on avattu taidegalleria ja niit&auml; saisi olla joka piiriss&auml;. On olemassa ristiriitoja taiteilijoitten ja arvostelijoitten v&auml;lill&auml;. Mist&auml; on syntynyt niin paljon vihaa toisiamme kohtaan? Heit&auml;mme kivi&auml; puuhun, joka tuo hedelmi&auml;! Puuttuu ammattimaista luovuutta. Puuttuu yritteli&auml;isyytt&auml;, aloitekyky&auml;.<br> N&auml;yttelykomiteaan ihmiset valittiin sala&auml;&auml;nestyksell&auml;. Nyt pit&auml;isi lis&auml;t&auml; joukkoon toisten luovanty&ouml;nliittojen edustajia. Julkisuuden pit&auml;&auml; toimia subjektiivisia mielipiteit&auml; vastaan!<br> Liittoon on valittu viimevuosina viisi taiteilijaa (mm. kuuluisa sortavalalainen puunveist&auml;j&auml; Kronid Gogolev). Taiteilijoilta puuttuu ateljee-huoneistoja. Taidevarastot ovat t&auml;p&ouml;t&auml;ynn&auml; ja niiss&auml; monet teokset pilaantuvat.<br> Luodaan taiteellinen salonki, joka on pysyv&auml;n&auml; n&auml;yttelyn&auml; ja samalla taidekauppana. Tasavaltaamme on syntynyt Kulttuuris&auml;&auml;ti&ouml;, jonka tukena me voisimme olla ja saada tukea heilt&auml; monissa asioissa. <br><br> (Paljon ristiriitaisia puheita, haukkumistakin, hermostuneisuutta.)<br><br> <b>14.4.</b><br> Perestroikan kommelluksia esitimme Martsialnyje vody -parantolassa jo toista kertaa.<br><br> <b>15.4.</b><br> Opiskelemme demokratian aakkosia: vaikka taiteellinen johto m&auml;&auml;r&auml;&auml; ohjelmistopolitiikan, sen on kuitenkin osattava kuunnella ja k&auml;ytt&auml;&auml; hyv&auml;ksi neuvoja, vaikka ne olisivatkin ristiriidassa johdon oman n&auml;kemyksen kanssa...<br><br> Kello 18.00 pidet&auml;&auml;n Jaakko Rugojeville omistetut iltamat.<br><br> Ehdotus Suomalaisen teatterin puoluej&auml;rjest&ouml;n p&auml;&auml;t&ouml;ksest&auml;:<br>  1. Valtion Yst&auml;vyyden kunniamerkill&auml; palkitun Suomalaisen teatterin kommunistit kannattavat NKP:n KK politiikkaa, joka on suunnattu maamme moraalisen ja psykologisen ilmapiirin parantamiseen, henkiseen ja siveelliseen kasvatukseen ja taiteen roolin kasvattamiseen, jotka ovat yhteiskunnan kehityksen edellytyksin&auml;.<br> 2. Suomalaisen teatterin henkil&ouml;kunta, joka yksil&ouml;npalvonnan aikana on kokenut monta kovaa: h&auml;vitt&auml;nyt ensimm&auml;isen p&auml;&auml;ohjaajansa ja monta lahjakasta n&auml;yttelij&auml;&auml;, erikoisella mielenliikutuksella kannattaa puolueemme ty&ouml;t&auml; t&auml;ss&auml; asiassa ja etsii omaa paikkaansa taistelussa yksil&ouml;npalvonnan j&auml;&auml;nn&ouml;sten ja sen palaamisen mahdollisuuksien poistamiseksi.<br> 3. Samalla puoluekokous ymm&auml;rt&auml;&auml;, etteiv&auml;t kommunistimme valitettavasti ole tehneet kaikkeaan luovan ilmapiirin luomiseksi teattereissamme. <br><br> <b>22.4.</b><br> Puoluesihteereiden p&auml;iv&auml;.<br> Illalla on Viihdytt&auml;j&auml;-esitys. Kolmisenkymment&auml; ihmist&auml; katsomossa.<br><br> <b>23.4.</b><br> Sama esitys, mutta yleis&ouml;&auml; on 250 henke&auml; ja esitys, tietenkin, sujuu paljon paremmin.<br><br> 3.5.<br> Soitin Suomeen Kansansivistysrahaston toimistoon  Paasivuorenkatu 5 A 34  saadakseni jonkun suomalaisen esiintyj&auml;n Kulttuuris&auml;&auml;ti&ouml;mme hyv&auml;ntekev&auml;isyyskonserttiin. Lupasin maksaa 100 ruplaa, saman summan kuin koko Kantele-yhtyeellemme.<br><br> <b>4.5.</b><br> Kello 9.00 aamulla matkustin Aunukseen linja-autolla ja pidin kokouksen S&auml;&auml;ti&ouml;mme kannatusryhm&auml;n muodostamisesta kulttuurity&ouml;ntekij&ouml;iden kanssa piirineuvoston varapuheenjohtajan l&auml;sn&auml;ollessa. Sellaisen ryhm&auml;n puheenjohtajaksi saimme runoilija Vladimir Brendojevin ja varapuheenjohtajaksi paikallisen taidekoulun johtajan. Palasin kotiin kello 22.00.<br><br> <b>7.5.</b><br> Kello 19.30 oli Cabaret-esitys ja kello 22.00 ker&auml;&auml;nnyimme keskustelemaan Luovanty&ouml;n liittojen federaation ohjes&auml;&auml;nn&ouml;ist&auml;.<br> Teatterimme johtajan Edvin Alatalon vastaanottohuoneessa ker&auml;&auml;ntyiv&auml;t Lehtimiesliiton sihteeri Gennadi Sorokin, Pauli Rinne Teatteriliiton puheenjohtajana, Arkkitehtiliiton johtaja Eduard Voskresenski, s&auml;velt&auml;j&auml; Eduard Patlajenko, taiteilija Vjatsheslav Poljakov ja min&auml; s&auml;&auml;ti&ouml;n puolesta.<br> Eilen suuri ryhm&auml; meit&auml; oli aluekomitean sihteerin Oiva Lensun puheilla. Siell&auml; kyll&auml; monet jo puhuivat sellaisen federaation tarpeettomuudesta. Nytkin riideltiin puoleeny&ouml;h&ouml;n.<br><br> <b>8.5.</b><br> Sunnuntai. Kaksi Perestroikan kommelluksien esityst&auml;!<br><br> <b>11.5.</b><br> Kello 9.30 harjoittelimme Manok-yhtyeen&auml;.<br><br> <b>Taidety&ouml;ntekij&ouml;iden liittojen t&auml;ysistunto</b><br> Kello 14.00 oli Taidety&ouml;ntekij&ouml;iden liittojen t&auml;ysistunto. Puhemiehist&ouml;ss&auml; istuivat aluekomitean ensimm&auml;inen sihteeri V. S. Stepanov, Korkeimman neuvoston puhemies Filatov, Ministerineuvoston varapuheenjohtaja A. N. Trofimov, aluekomitean sihteeri Oiva Lensu, ministeri O. Strelkov, S&auml;velt&auml;j&auml;liiton puheenjohtaja Helmer Sinisalo, Taiteilijaliiton puheenjohtaja Valentin Tshekmasov, Kirjailijaliiton puheenjohtaja Jaakko Rugojev, Ammattiliittojen neuvoston puheenjohtaja E. M. Morozov, Musiikkiteatterin solisti kommunisti Presnjakov, Suomalaisen teatterin puoluesihteeri Katri Zelenskaja, Arkkitehtiliiton puheenjohtaja Voskresenski, aluekomitean propagandaosaston puheenjohtaja Anatoli Shtykov, Teatterity&ouml;tekij&ouml;iden liiton puheenjohtaja Pauli Rinne.<br><br> Koko tunnin puhui toveri <b>Vladimir Sevastjanovitsh Stepanov</b>:  Viimevuosina syntyiv&auml;t sellaiset yhdistykset kuin Kansantaiteen harrastajien seura, Neuvostoliiton kulttuuris&auml;&auml;ti&ouml;n Karjalan osasto, syntyi Luovapaja-teatteri. tunnetussa Znamja-neuvostoaikakauslehdess&auml; painettiin kirjailijamme Dmitri Gusarovin pienoisromani H&auml;ipynyt j&auml;lki (Propavshi sled). Punalipussa ilmestyi Rugojevin Majuri Vallin rykmentti. On avattu taidegalleria Aunuksessa. Avattiin taidekauppa-salonki.<br> Teattereissa on esitetty mielenkiintoisia esityksi&auml;. (Vaikka kriitikot hermostelivat, ettei hyvi&auml; esityksi&auml; n&auml;y!) Meid&auml;n ongelmiemme juuret ovat menneitten vuosien syvyydess&auml;. On syntynyt paljon uusia ongelmia, mm. ideologisia. On syntym&auml;ss&auml; uusia menetelmi&auml; itserahoitusperiaatteella. V&auml;hitellen kehittyy osuustoiminta. Taloudellinen uudistus kehittyy vaikeasti. Se koskee enemm&auml;n viel&auml; yl&auml;kerroksia.<br> On tulossa puolueemme XIX konferenssi. Se antaa meille vastauksen moniin kysymyksiin. Mit&auml; on saatu aikaan Perestroikan vuosina. Ovat kehittyneet ainakin demokratia ja julkisuus. Kansanvaltaelinten on saatava omat oikeudet. Yksil&ouml;npalvonnan ja pys&auml;htyneisyyden vuodet toivat suurta haittaa puolueen kurssille. P&auml;&auml;m&auml;&auml;r&auml;n&auml; onkin Leninin puolueen katsantokannan elvytt&auml;minen uudessa muodossa. N&auml;in&auml; p&auml;ivin&auml; ruvetaan k&auml;sittelem&auml;&auml;n konferenssin selostuksen teesej&auml;. Siin&auml; voi sanoa sitten omat mielipiteet. Uudistusrakentaminen-perestroika on menossa. Ihmisen psykologian uudistuminen, ihmisen sielun kohottaminen. Ennen kaikkea on ty&ouml;t&auml;tekev&auml; ihminen (Tshelovek truda)! H&auml;n on uudistuksen kannattaja.<br> On menossa tummien ja valoisien voimien taistelu itse ihmisess&auml;. Ja siksi meid&auml;n on saatava luovat voimat mukaan. Uudistuksen prosessi on pitk&auml;aikainen ja monimutkainen. On vaikea katkaista stereotyyppien rautoja. On tarpeen kansalaisasennoituminen! On teht&auml;v&auml; kaiken omantunnonmukaisesti! P&auml;&auml;jarruna on passiivinen suhtautuminen uudistuksiin. Tavoitteena on ammattilaisuuden kohentaminen!<br> Realismi on ollut ja tulee vastaisuudessakin olemaan! Mutta sen on n&auml;ht&auml;v&auml; maailman vallankumouksellisuus. Meill&auml; ei voi olla yht&auml; tiet&auml; formalististen etsiskelij&ouml;iden kanssa. Demokratia on vaikein ja touhukkain hallinnollinen muoto. Sen ymm&auml;rsiv&auml;t jo muinaisajan kreikkalaiset. Suvaitsevaisuus, poliittinen tahdikkuus ja demagogisten puheiden kielt&auml;minen on t&auml;rke&auml;&auml;. Tyhj&auml;npuhumisen energia on muutettava k&auml;yt&auml;nn&ouml;llisten asioiden tekemisen energiaksi. Yht&auml;&auml;n kysymyst&auml; ei saa ratkaista ilman henkil&ouml;kuntaa.<br> Aluekomitean sihteerist&ouml;n piti tehd&auml; huomautuksia Kulttuuriministeri&ouml;lle ja henkil&ouml;kohtaisesti toveri Strelkoville ep&auml;tyydytt&auml;v&auml;st&auml; ty&ouml;st&auml;. (Huuto paikalta:  N&auml;in on! ) Jos on n&auml;in, niin tehk&auml;&auml;mme johtop&auml;&auml;t&ouml;ksi&auml;. (Paikalta:  Ehdotuksia on jo ollut! )<br> Meid&auml;n on ajateltava kansallisen kulttuurin ohjelmaa. Me olemme ehdottaneet Keskuskomitealle veps&auml;l&auml;ispiirin elvytt&auml;mist&auml;.<br> Luovanty&ouml;n j&auml;rjest&ouml;iss&auml; puoluej&auml;rjest&ouml;jen &auml;&auml;ni on toistaiseksi hyvin heikko. <br><br> <b>Oleg Mishin (Armas Hiiri)</b>:  Kirjailijaliitossa on liian v&auml;h&auml;n nuoria. Oli mielipide, ettei puheenjohtajana saa muka olla alle 60 70-vuotias henkil&ouml;. Kerran minut jo valittiin puheenjohtajaksi, mutta kuukauden kuluttua sanottiin, ettei Moskova hyv&auml;ksynyt. Mutta my&ouml;hemmin sain tiet&auml;&auml;, ett&auml; syy oli siin&auml;, etten ollut puoluej&auml;sen! Ja minun mielest&auml;ni liiton puheenjohtajana ei saisi olla ihminen, joka ei taida kansallista kielt&auml;. <br><br> <b>Vladimir Shestakov</b> (Musiikkiteatterin p&auml;&auml;ohjaaja):  Kolme vuotta teatteri on puhunut ongelmistaan eik&auml; mit&auml;&auml;n tapahdu. Koko Neuvostoliitossa 90 % teattereista esiintyy tyhjille katsomoille. Puuttuu uutta ohjelmaa, puuttuu yleis&ouml;&auml;. <br><br> <b>Helmer Sinisalo</b> (S&auml;velt&auml;j&auml;liitto):  Puolueemme KK:n XXVII t&auml;ysistunnon p&auml;&auml;t&ouml;kset ovat ratkaisevia. Me pidimme Kostamuksessa Karjalan musiikin festivaalin. Petroskoissa on rakennettava filharmonia, jotta saadaan konserttisali. On rakennettava konservatorion rakennus.<br><br> <b>Reshetova</b> (nukketeatterin entinen n&auml;yttelij&auml;t&auml;r, joka meni naimisiin ranskalaisen kanssa, palasi Ranskasta ja loi oman nukketeatterin aikuisia varten; h&auml;n j&auml;rjesti yhteisen konsertin rockyhtyeen kanssa ja Stepanov puheessaan haukkui esityksen pataluhaksi):  Me odotimme apua ja saimme kuulla kritiikki&auml;. Konserttimme oli suunnattu nuorisolle, joka ei k&auml;y teattereissa. Nuoret tervehtiv&auml;t Sirppi&auml; ja Vasaraa. Ohjelmamme nimikin on Balagaani. Halusimme jatkaa, mutta nyt saimme maineen, joka ei auta meit&auml;. <br><br> <b>V. Tshekmasov </b>(Taiteilijaliitto):  Tuskinpa kannattaa asettua ymm&auml;rt&auml;m&auml;tt&ouml;m&auml;n asenteeseen. <br><br> <b>E. Voskresenski</b> (Arkkitehtiliitto):  Ottakaamme yhdistymisen asenteen! <br><br> <b>P. Rinne</b> (Suomalainen teatteri, Teatteriliitto):  Olemme lamassa, kuinka siit&auml; voi p&auml;&auml;st&auml;? NKP:n KK:n p&auml;&auml;t&ouml;ksess&auml; on puhuttu olosuhteiden parantamisesta. Meh&auml;n olemme kerj&auml;l&auml;isi&auml;! Me el&auml;mme paljon huonommin kuin ihmiset muissa sosialistisissa maissa. <br><br> <b>V. Valentik</b> (radio, TV):  Andrejevan artikkeli oli kauan Pravda-lehden toimituksessa. Sit&auml; ei painettu. Mutta artikkelia auttoivat ilmestym&auml;&auml;n Sovetskaja Rossijan lehtimiehet. P&auml;&auml;vihollinen on itsess&auml;mme. Meid&auml;n on ymm&auml;rrett&auml;v&auml; ihmisten kohtalot Perestroikassa. On vaarallista sulkeutua nurkkapatriotismiin. Nyt on huolehdittava julkisuuden tasosta ja riitt&auml;v&auml;st&auml; informaatiosta.<br> Mielest&auml;ni ongelmana on kulttuurin arvostamisen elvytt&auml;minen maaseudulla. Karjalaiset eiv&auml;t taida omaa kielt&auml;&auml;n, on p&auml;&auml;stetty rempalleen veps&auml;l&auml;isten seutu! Yht&auml; huonossa kunnossa on ven&auml;l&auml;isten rannikkolaisten kohtalo. Sumposadissa on kaikki saatettu ep&auml;j&auml;rjestykseen. Ja jotkut taas mainostavat enemm&auml;n itse&auml;&auml;n. <br><br> <b>Oleg Strelkov</b> (ministeri):  Kulttuuriongelmia ei ratkaista h&auml;tik&ouml;iden. Nyky&auml;&auml;n syntyy kategorinen s&auml;vy kiistoissa. Meid&auml;n on opittava analysoimaan asioita. Ongelmia on. Suomen kieli Suomalaisessa teatterissa on rempallaan. Ministeri&ouml; my&ouml;nsi rahaa Perestroikan kommelluksien suomentamiseen. Sit&auml; ei tehty, vaikka Rinne lupasi. Teatteri esitt&auml;&auml; lapsille ven&auml;j&auml;n kielell&auml;. <br><br> <b>Anna Tsunskaja</b> (TV:n p&auml;&auml;toimittaja):  Vaikea on p&auml;&auml;st&auml; demokratiaan. Meh&auml;n ehdotamme Luovanty&ouml;ntekij&ouml;iden federaatioon samoja ihmisi&auml;. Min&auml; kannattaisin Tshekmasovin mielipidett&auml;, ettei meid&auml;n kannata asettua ymm&auml;rt&auml;m&auml;tt&ouml;m&auml;n asenteeseen. Min&auml; ehdottaisin valitsemaan avoimen taideneuvoston, johon valitaan arvovaltaisia ihmisi&auml; eik&auml; johtajia. Istunnotkin voitaisiin esitt&auml;&auml; televisiossa. Kaupungistamme on tullut toimistojen kaupunki. Joka nurkalla on toimistojen kylttej&auml;. Yhteiskunnallinen neuvosto voisi tarkastaa sen asian. On poistettava silm&auml;laput. <br><br> <b>Svetlana Gratshova</b> (Kanteleen tanssijatar, ammattiliiton paikalliskomitean puheenjohtaja, liiankin kookas ja i&auml;k&auml;s tanssija, suurin viholliseni Kanteleessa. W.H. 7.2.2000):  Haluaisin kutsua kaikki tasavallan johtajat yhtyeeseemme. Esiintyjien kanssa tehd&auml;&auml;n kuukauden ty&ouml;sopimuksia, ammattiliiton puheenjohtaja ja puoluesihteerikin valitaan kuukausittain. Yhtyess&auml; on studio, eik&auml; kukaan oikein tied&auml;, mit&auml; siell&auml; opetetaan. Viola Malmi yritet&auml;&auml;n ajaa pois yhtyeest&auml;, samoin Stangrit. Se on ideologista tihuty&ouml;t&auml;. <br><br> <b>Eduard Patlajenko</b> (s&auml;velt&auml;j&auml;):  Ehdottaisin l&auml;hett&auml;m&auml;&auml;n kirjeen XIX puoluekonferenssille (vaikka itse ei ole kommunisti). Maamme on tienhaarassa. Vuoden 1917 j&auml;lkeen maamme suunnasta ei ole puhuttu n&auml;in k&auml;rkev&auml;sti. J&auml;rjestelykomitean puolelta meill&auml; olisi kirjeen luonnos! <br><br> <b>V. S. Stepanovin</b> loppupuhe:  P&auml;&auml;johtop&auml;&auml;t&ouml;ksemme on uudestirakentamisen tarpeellisuus! Meill&auml; aluekomiteassa kaikki ovet ovat auki. (Salista kuuluu:  Oi, oi, oi!) Meill&auml;h&auml;n on jokaisella puhelimet! Me emme saavuta menestyst&auml;, jos emme ajattele siveellisyytt&auml;. Siveellisyydell&auml; ja taloudella on keskin&auml;inen yhteys. Oikeassa ovat ne, jotka puhuvat kerj&auml;l&auml;issuhteista el&auml;m&auml;ss&auml;mme. Kaupunkiin t&auml;ytyy rakentaa erillinen konserttisali. On rakennettava asuintalo n&auml;yttelij&ouml;ille. (Semmoista puhuttiin siihen aikaan! 4.8.03. W.H.)<br><br> Eilen S&auml;&auml;ti&ouml;mme hallinnon istunnossa, johon tulivat puheenjohtajamme Kalaberda, kotiseutumuseon johtaja Lopatkina, Kansallisen kirjaston johtaja Kalashnik, kustantamon varajohtaja Busarova, Kasatkina, ammattiliittojen vastaava sihteeri Barskaja, ministeri Strelkov, Armas Mishin, Rudova, Jusupova ja min&auml;. Meid&auml;t Kalaberdan kanssa ehdotettiin siihen Luovanty&ouml;ntekij&ouml;iden federaation j&auml;rjestelykomiteaan s&auml;&auml;ti&ouml;n puolesta ja nyt se p&auml;&auml;t&ouml;s hyv&auml;ksyttiin t&auml;ss&auml; liittojen t&auml;ysistunnossa...<br><br> Pauli Rinne kertoi, ett&auml; sai soiton Helsingist&auml; ja tiedon siit&auml;, ett&auml; S&auml;&auml;ti&ouml;mme konserttiin osallistuu laulaja Anna-Maija Karjalainen kanteleen s&auml;estyksell&auml;.<br><br> <b>12.5.</b><br> Soitti TV:n p&auml;&auml;toimittaja Anna Tsunskaja ja ehdotti S&auml;&auml;ti&ouml;llemme ottaa huolen Leo Lankisen Kalevalaiset vapauttavat peltonsa -nimisen Kalevala-aiheisen veistoksen pienoismallin toteuttamisesta.<br><br> <b>14.5.</b><br> Ensimm&auml;isen puolen vuoden aikana tilillemme on Moskovasta siirretty 4 744 ruplaa. 22.3. j&auml;rjestetyss&auml; tilaisuudessa oli myyty lippuja 1 262 ruplan edest&auml; ja myydyist&auml; kuvataideteoksista on saatu 24,25 ruplaa. Teatteriliiton nukketeatteri Lestnitsa (Tikapuut) siirsi tilillemme 100 ruplaa. Orvo Bj&ouml;rninen siirsi henkil&ouml;kohtaisesti 30 ruplaa ja min&auml; 50 ruplaa.<br><br> <b>15.5.</b><br> Ensimm&auml;inen taideteosten huutokauppa Karjalassamme. Jo kello 11.00 nuoret taiteilijat auttoivat tuomaan penkit Suomalaisesta teatteristamme n&auml;yttelysaliin. Ennen alkua tuli konservatoriomme oppilaita. Musiikkiopiston opettaja, jazzmuusikko ja jazzin ahkera kannattaja Andrei Kondakov kokosi trion. Kolmen minuutin soiton j&auml;lkeen min&auml; astuin 70 hengen eteen. Esitin nuoret taiteilijat. Lippuja oli myyty 49 x 1 ruplan. Kolme nelj&auml; ensimm&auml;ist&auml; teosta synnyttiv&auml;t kilpailua, mutta sitten kysynt&auml; hiljeni. Mutta kuitenkin myytiin sen verran, ett&auml; meid&auml;n 15 % + 5 % provisiostamme kertyi 97 ruplaa. Koko summa oli 480 ruplaa.<br><br> <b>25.5.</b><br> Juoksentelen koko p&auml;iv&auml;n iltakonsertin takia. Mainoksia ei ole riitt&auml;v&auml;sti ja ne valmistuivat my&ouml;h&auml;&auml;n. Raijani istuu kassalla kello 12:sta 18:aan saakka.<br><br> Ohjelmamme on seuraava: Kansalliskulttuurin konsertteja 25. ja 26. toukokuuta Valtion Suomalaisen draamateatterin suojissa.<br><br> <u>Ensimm&auml;inen osa:</u><br> 25.5. Suomalainen kansantanssi, jonka on asettanut Helmi Malmi. Tanssii Valtion laulu- ja tanssi Kantele-yhtyeen tanssiryhm&auml;.<br> 26.5. Ven&auml;l&auml;isten kansansoitinten orkesteri, jota johtaa Mironov. Ohjelmassa Valentin Kontshakovin, Helmer Sinisalon ja Jean Sibeliuksen musiikkia.<br> Sen j&auml;lkeen on Kalevala-aiheinen runo, jonka sepitti Marja Remsu: Runo veneen tekemisest&auml;. Lausuu Karjalan kansan taiteilija Vieno Kettunen.<br> Kansan s&auml;velmi&auml; Maksim Gavrilovin sovittamina: Vienankarjalaiset h&auml;&auml;t ja Veps&auml;l&auml;inen tanssi. Soittaa kanteleella Ven&auml;j&auml;n Federaation ja Karjalan autonomisen tasavallan ansioitunut taiteilija Maksim Gavrilov.<br> Kuku k&auml;k&ouml;seni - karjalainen kansanlaulu Marja Remsun sanoihin.<br> Toivo Kuulan Marjatan laulu Eino Leinon tekstiin. Laulaa Veronika J&auml;rvinen.<br> Kalevalan runoja lausuu Vieno Kettunen.<br> 25.5. Suomenkielinen lasten lauluyhtye Lemmikki.<br> 26.5. Helmi Malmin ohjaama suomalainen kansantanssi Karuselli. Esitt&auml;&auml; Kantele-yhtye.<br><br> <u>Toinen osa:</u><br> Suomalaisia kansanlauluja laulaa Anna-Maija Karjalainen Suomesta.<br> Armas Mishin lausuu runojaan.<br> Kantele-yhtye:<br> Vasili Kononovin veps&auml;l&auml;inen lusikkatanssi.<br> Kanteletta soittaa Karjalan tasavallan ansioitunut taiteilija Valentina Matvejeva.<br> Albin Repnikovin Pohjolan s&auml;vel ja Jean Sibeliuksen Pieni valssi. Esitt&auml;&auml; kanteleyhtye.<br> Karjalainen balladi &Auml;iti poikansa kanssa. Kanteleyhtyeen s&auml;estyksell&auml; laulaa Tatjana Peronj. Sama yhtye esitt&auml;&auml; Martti Pokelan Kiehkuran.<br> Inkeril&auml;isi&auml; lauluja esitt&auml;&auml; Arvi Kemppi.<br> Kantele-yhtyeen tanssiryhm&auml;, solistina Aleksandr Leontjev, esitt&auml;&auml; Matti-hulivilin tanssin.<br><br> Teatterin l&auml;mpi&ouml;ss&auml; on karjalaisten taiteilijoiden n&auml;yttelymyyj&auml;iset ja suomalaisen kirjallisuuden myynti&auml;. V&auml;liajalla ja konsertin j&auml;lkeen l&auml;mpi&ouml;ss&auml; soi suomalainen tanssimusiikki.<br><br> <b>28.5.</b><br> Aamulla kello 9.00 olin politvalistustalolla kaupungin puoluekomitean kutsumana. Aluekomitean t&auml;ysistuntoon oli tullut Moskovasta Neuvostoliiton rakennusministeri <b>Boris Jeltsin</b>. Puhemiehist&ouml;&ouml;n h&auml;net valittiin, mutta puheenvuoroa mies ei saanut. Joku alkoi taputtaa k&auml;si&auml; kun kuuli nimen, mutta heti lakkasi, kun ymp&auml;rill&auml; hallitsi hiljaisuus. Boris vain hym&auml;hti siihen. Esipuheen piti aluekomitean rakennusosaston johtaja Jefimov ja lopussa puhui Vladimir Stepanov. En oikein ymm&auml;rt&auml;nyt, miksi sellaiset kuin min&auml; kutsuttiin sellaiseen tilaisuuteen. Puhe oli Karjalamme rakennusasioista.<br><br> Kello 22.50 matkustin Leningradin junalla Suomalaisen teatterin henkil&ouml;kunnan kokoonpanossa kiertueelle Komin tasavaltaan. Matkalla on 32 henke&auml;.<br><br> Leningradissa oli jo kes&auml;inen ilma. K&auml;vimme Paulin ja Lilja Rinteen kanssa Aleksandr Nevskin kirkossa ja hautausmaalla. Oli jokin kirkollinen juhla ja kirkko oli t&auml;ynn&auml; ihmisi&auml; koivunoksat k&auml;dess&auml;. Kuoro lauloi ihmeellisen kauniisti. Ostimme kynttil&auml;t ja sytytimme ne. Monet kirkossa olleet suutelivat ikoneja. Mutta enemmist&ouml; oli kuitenkin kylmi&auml; katsojia niin kuin min&auml;kin.<br><br> Mutta vaunussa ihan paahtoi! Juna l&auml;hti Vorkutaan p&auml;in kello 21.00. Vaunuem&auml;nt&auml; kielt&auml;ytyi keitt&auml;m&auml;st&auml; teet&auml;. Onneksi oli ostettu kaikenlaista nestett&auml;. Aamulla olimme jo Vologdan alueella. Omenapuut ovat kukassa, lapset uivat lammikoissa. Koko p&auml;iv&auml;n pelasin shakkia.<br> Kello 23.00 vaihdoimme junaa. Nyt jo satoi ja ukkosilma jyr&auml;hti! Ja t&auml;ss&auml; junassa, vaikka kello oli jo 24.00, teet&auml; keitettiin! Y&ouml;ll&auml; tuli viile&auml;&auml; ja saimme vilttej&auml;kin. Edellisen&auml; y&ouml;n&auml; nukuimme lakanoitten v&auml;liss&auml;. Kello 5.00 her&auml;simme kauheaan kylmyyteen. Ulkona satoi lunta ja lumi pysyi maassakin. Vaunua ei l&auml;mmitetty.<br> Uhta, joka oli p&auml;&auml;m&auml;&auml;r&auml;n&auml;, otti meid&auml;t syliins&auml; lumisateella.<br><br> <b>31.5.</b><br> Komin tasavalta. Syktyvkar. Hotelli Timan. Sain yhdenhengenhuoneen. Saa rauhassa kirjoitella ja lukea. Radiosta tulee l&auml;hetys Reaganin ja Gorbatshovin sopimuksen allekirjoittamisesta.<br> Ajatuksessani m&auml;&auml;r&auml;&auml;n itselleni lukea puolueen KK:n suljettu kirje ja valmistautua kokoukseen. Siin&auml; meid&auml;n on keskusteltava XIX puoluekonferenssin teeseist&auml;.<br><br> Katson paikallisen TV:n l&auml;hetyst&auml; taiteellisesti lahjakkaiden lasten internaattikoulun perustamisesta. On tehty viiden vuoden sopimus Taiteilijaliiton kanssa. Komin kielen oppitunteja:<br>  Sinun is&auml;si ja &auml;itisi ovat ven&auml;l&auml;isi&auml;. Eik&ouml; sinun ole vaikeaa komin kielen tunnilla?<br>  Ei ole, vastasi poika.<br> Koulussa puuttuu kielen taidekirjallisuutta.<br>  Meill&auml; on nyt 20 komilasta, mutta puolet heist&auml; ei taida &auml;idinkielt&auml;&auml;n. T&auml;m&auml; koulu on nyt ainoa koulu Ven&auml;j&auml;n Federaatiossa, joka on luotu kansallisen ohjelman puitteissa. Koulussa on kuoro, yhtyeit&auml;, jotka laulavat komilaisia lauluja. P&auml;&auml;m&auml;&auml;r&auml;n&auml; on valmistaa tulevaisuuden luovanty&ouml;n intelligenttej&auml;. Tasavallassamme ei riit&auml; taiteilijoita Asja Kyja -yhtyeeseen ja kulttuuritalojen johtajia, kertoo juontaja.<br><br> <b>1.6.</b><br> Aamulla oli Kantelettaren harjoitukset ja illalla esitys. Yleis&ouml;&auml; ker&auml;&auml;ntyi noin 350 400 henke&auml;. Mutta v&auml;liajalla melkein puolet l&auml;hti pois. Paulista se on yleis&ouml;n syyt&auml; eik&auml; meid&auml;n. Yleis&ouml; ei ole valmis ottamaan vastaan t&auml;llaista esityst&auml;.<br><br> <b>2.6.</b><br> Aamusta katsoin TV-l&auml;hetyst&auml; USA:n presidentin Reaganin l&auml;hd&ouml;st&auml; Moskovasta.<br><br> K&auml;vin Komin tasavallan Uhtan kaupungin Kulttuuris&auml;&auml;ti&ouml;ss&auml; ja kysyin, mit&auml; he ovat saaneet aikaan. Vastasivat, ettei koko s&auml;&auml;ti&ouml;t&auml; viel&auml; ole. On vain aikomus.<br><br> Illalla on taas Kanteletar. Noin 200 henke&auml; salissa.<br><br> Illalla pelasin G. Laineen kanssa shakkia, join v&auml;kev&auml;&auml; teet&auml; ja tunsin pahaoloa. Ensin luulin, ett&auml; se oli liian v&auml;kev&auml;n teen seurausta, mutta my&ouml;hemmin ilmeni, ett&auml; on kuumetta ja jalassa kipua: rakas ruusuni! Orvo toi l&auml;&auml;kkeit&auml; ja kutsui l&auml;&auml;k&auml;rin ja toi ruokaakin. Teatterin bussilla minut vietiin sairaalaan s&auml;hk&ouml;hoitoon. Palattuani hotelliin nukahdin. Her&auml;sin, kun aurinko oli melko korkealla, mutta kuitenkin p&auml;&auml;tin, ett&auml; olin nukkunut koko y&ouml;n, nousin ja painuin k&auml;vellen poliklinikkaan. Ilmeni, ett&auml; on saman p&auml;iv&auml;n my&ouml;h&auml;inen ilta eik&auml; seuraavan p&auml;iv&auml;n varhainen aamu, niin kun luulin. Painuin jatkamaan unta.<br><br> Hyv&auml; ett&auml; oli Cabaret-esitykset ja se p&auml;rj&auml;si hyvin ilman minuakin. Ja t&auml;n&auml;&auml;n on Millerin Kaikki minun poikani, jossa en ole mukana. Huomenna on Perestroikan matkaesitys.<br><br> <b>5.6.</b><br> Millerin esityksest&auml; tullut Pauli kertoi, ett&auml; oli myyty 400 lippua ja esitykseen tuli 26 henke&auml;. Kerrottiin, ett&auml; syyn&auml; on l&auml;mmin s&auml;&auml; ja perunat ei ole viel&auml; istutettu. Liput maksoi varmaan ammattiliitto.<br><br> <b>6.6.</b><br> Aamusta kiehautin samovaarillisen vett&auml; p&auml;ivyst&auml;j&auml;ll&auml; ja join teet&auml;. Katselin roolia. Sitten menimme Orvon kanssa naapureille kahville. Naapurissamme asuvat parturimme Katja ja tarpeistonhoitaja Lida. Ja taas syntyi yksi monista miljoonista puheista nykyp&auml;iv&auml;st&auml;mme ja tulevaisuudestamme. Voimmeko uskoa Gorbatshoviin? Voiko uskoa teatterijohtoa, joka kertoo, ett&auml; on myyty 400 lippua ja yleis&ouml;&auml; ei n&auml;y?<br><br> Kello 13.00 l&auml;hdimme Katri R&auml;ikk&ouml;sen ja Pauli Rinteen kanssa bussillamme 20 km p&auml;&auml;ss&auml; sijaitsevaan teollisuuslaitokseen, jossa on 3 000 ty&ouml;l&auml;ist&auml;. Siell&auml; oli kokous k&auml;ynniss&auml; ja meille annettiin 10 minuuttia puhua teatterista ja esityksest&auml;mme. Sitten siell&auml; pyydettiin k&auml;v&auml;isem&auml;&auml;n viel&auml; paikallisneuvostossa. K&auml;vimme siell&auml;kin.<br> Kunnes sain hoitoa jalalleni, ruokalat pantiin kiinni lounaalle. Tyydyin maitopulloon ja pullaan.<br><br> L&auml;hdimme l&auml;hell&auml; olevaan kaupunkiin, joita oli syntynyt paljon kaasu- ja kemiatehtaiden ymp&auml;rille. Nizhni Odess. Komea kulttuuripalatsi, jonka saliin mahtuisi 500 henke&auml;. Esitykseen tuli noin 200 henke&auml;. Hyvin ottivat vastaan, mutta on kuuma ja jalkaa s&auml;rkee...<br><br> <b>7.6.</b><br> Aurinko paahtaa... Jalkani on hehkuvana tukkina ultraviolettil&auml;mmityksest&auml;. Lounaskin on sy&ouml;t&auml;v&auml;, vaikka ruokahalua ei oikein ole.<br><br> 400 paikan kulttuuritalossa oli noin 150 henke&auml;. Olihan niit&auml; nauraviakin suita, mutta tuntui, ettei esityksemme kaikkia tyydyt&auml;. Lahjoittivat kyll&auml; teatterille tshekkil&auml;islasi-maljakon ja kirjan Komin tasavallasta.<br><br> <b>9.6.</b><br> Puhelin ja s&auml;hke kotoa: on oltava puhelimen &auml;&auml;ress&auml;. Raija sai kirjeen ja soittaa... Kotona on kaikki hyvin. Gennadi ei toistaiseksi ole palannut Puolasta. Solomannissa Ahti Karlovitsh Virtala on huonossa kunnossa.<br> Katsoimme Muinais-Ven&auml;j&auml;&auml; kuvaavaa elokuvaa hotellin viileiss&auml; tiloissa. Puhuimme tulevasta Karjalan kulttuuriministerist&auml;. Orvo haaveilee esitt&auml;&auml; luovanty&ouml;ns&auml; lopussa Hauptmannin Ennen auringon laskua -n&auml;ytelm&auml;ss&auml;.<br><br> K&auml;vin l&auml;mmitt&auml;m&auml;ss&auml; jalkaani ja hotellin k&auml;yt&auml;v&auml;ll&auml; tapasin ujostelevan tyt&ouml;n, joka kertoi n&auml;hneens&auml; eilen esityksemme. Rohkenin kysy&auml; miellyttik&ouml;? N&auml;ytti peukaloa, mik&auml; on hyv&auml;n merkki. Eilen olikin parisataa ihmist&auml;. Joku mies huusi katsomosta:  Bravo, rebjata! (Siis, pojat.)<br><br> <b>10.6.</b><br> Jarega-asutus. Progress-tehtaan kulttuuritalo. Muutama p&auml;iv&auml; sitten k&auml;vimme t&auml;&auml;ll&auml; houkuttelemassa esitykseen. Meit&auml; silloin kuunteli noin 150 henke&auml;. Hyv&auml;ntahtoisesti nauroivat puheille, huusivat, ett&auml; varmasti tulevat katsomaan. Esitykseen tuli viitisenkymment&auml; hurjaa. Eiv&auml;t oikein uskaltaneet nauraakaan. Katsomo oli kuuro. Eiv&auml;t huomanneet esityksen loppuakaan. Me olimme jo alusvaatteisilla pukemassa omia vaatteita, kun juoksujalkaa tuli joku ja harmitteli:  Mit&auml; te teette meille? Ojensivat tehtaan puolesta teatterillemme suuren teekannun.<br><br> <b>12.6.</b><br> Sunnuntai. Luen eilisi&auml; lehti&auml;. Saa n&auml;hd&auml;, minne p&auml;in on menossa yhteiskuntamme? Armenian Karabahissa on jo kolme viikkoa jatkunut lakko. Kuohuvat tataarit Krimiss&auml;. Jaroslavlissa oli joukkokokous, johon osallistui 5000 asukasta. Sen kokosi jokin aloiteryhm&auml;. Arzamas-kaupungissa r&auml;j&auml;hti pommi, uhreja on melkein sata. Kaikki oihkivat ja voihkivat.<br><br> Mitenk&auml;s teatterissamme? Onko uudestirakentaminen mahdollista? Pauli &auml;&auml;neen haaveilee teatteriosakeyhti&ouml;st&auml; ja puhuu l&auml;hd&ouml;st&auml;&auml;n kollektiivista, jossa h&auml;neen ei uskota.<br><br> Olimme katsomassa eilen Millerin Kaikki minun lapseni -esityst&auml;, jonka ohjasi Oleg Lebedev. Esittiv&auml;t Sasha Laine, Raili Koskela ja Eila N&auml;rj&auml;. Katsomossa oli 23 henke&auml; plus tusina sotilaita ja muutama teatterimme n&auml;yttelij&auml;.<br><br> <b>17.6.</b><br> Harjoittelemme.<br> Puhuin teatterilaisille ajatuksesta osallistua Komin tasavallan Kulttuuris&auml;&auml;ti&ouml;n aktiviteettiin: ker&auml;t&auml; rahaa Savinin muistopatsaaseen. H&auml;n on edesmennyt teatterimies ja kirjailija. J&auml;i yksil&ouml;palvonnan reen alle. Meik&auml;l&auml;iset suostuivat siirt&auml;m&auml;&auml;n Kaikki minun lapseni -esityksen tulot paikalliselle S&auml;&auml;ti&ouml;lle. T&auml;n&auml;&auml;n ja huomenna ovat Kanteletar-esitykset. T&auml;n&auml;&auml;n esityksess&auml; katsojien joukossa oli kolme inkeril&auml;ist&auml; naista ja viisi kuusi suomalaista rakentajaa.<br><br> <b>19.6.</b><br> T&auml;n&auml;&auml;n pidettiin Karjalan kulttuurip&auml;ivien avajaiset Syktyvkarissa teatterimme kiertueen lis&auml;ksi.<br><br> Nelj&auml;n tunnin harjoitukset. Ohjaajana Dmitri Utikejev. Kulisseissa tuli k&auml;ym&auml;&auml;n Sasha Larev, tuttu komilainen n&auml;yttelij&auml;, joka opiskeli kanssamme Leningradissa.<br><br> Manokilla lauloimme Talkoopolskaa, Nagrishaudua ja Rakastan el&auml;m&auml;&auml;. Konsertin lopussa lauloimme yhdess&auml; sen kuuluisan Laaja on mun synnyinmaani...<br> Konsertin j&auml;lkeen tapasimme toisen entisen n&auml;yttelij&auml;tt&auml;ren, joka my&ouml;s opiskeli kanssamme ja lauloimme h&auml;nelle: Oman kullan silm&auml;t...<br><br> Eilen henkil&ouml;kunnalle luettiin Dudarevin Kaatopaikka-n&auml;ytelm&auml;. Kauhea teos! Mutta hyvin todellinen, oikea taideteos! Sellaiseen vie henkisen el&auml;m&auml;n puuttuminen. Todellisen el&auml;vi&auml;, ajattelevia ja tunteita omaavia sankareita. Min&auml; kyll&auml; olin sit&auml; mielt&auml;, ett&auml; n&auml;ytelm&auml; t&auml;ytyy antaa ven&auml;l&auml;iselle teatterille. Siin&auml;h&auml;n on todella ven&auml;l&auml;iset hahmot. Mutta Pauli oli sit&auml; mielt&auml;, ett&auml; teatteri matkustaa Suomeen jo v.1989 huhtikuussa ja t&auml;llainen uusi n&auml;ytelm&auml; olisi tarpeen.<br><br> Keskustelimme:<br><br> <b>Kettunen</b>:  Ihana n&auml;ytelm&auml;! Ehdottomasti otamme ohjelmistoon! <br><br> <b>Erna Lund</b>:  Suostun siihen, ett&auml; n&auml;ytelm&auml; on ihana, mutta teatterimme ei pysty en&auml;&auml; toteuttamaan sit&auml;! <br><br> <b>Anja Myllyl&auml;</b>:  Kauhujuttujen kasaantuminen. Oli ep&auml;miellytt&auml;v&auml;&auml; kuunnella. Jos olisin tavallisena yleis&ouml;n&auml;, niin l&auml;htisin esityksest&auml; puoliv&auml;liss&auml; pois. <br><br> <b>K. R&auml;ikk&ouml;nen</b>:  L&ouml;ytyisik&ouml; ohjaajaa? <br><br> <b>Raili Koskela</b>:  Olisi kyll&auml; hyv&auml; pit&auml;&auml; t&auml;m&auml;n n&auml;ytelm&auml;n ja yhteisvoimin tehd&auml; ty&ouml;t&auml; sen parissa. Teatterimme tilanne ihan vaatii sellaista. <br><br> <b>Orvo Bj&ouml;rninen</b> (vanh.):  Erinomainen teos! Kuuntelin toista kertaa. Mutta ymm&auml;rr&auml;n, miten vaikeaa on k&auml;&auml;nt&auml;&auml; se. <br><br> <b>Pauli Rinne</b>:  N&auml;in syv&auml;&auml; nykyaikaista teosta ei viel&auml; ollutkaan! Sellainen n&auml;ytelm&auml; on hyvin tarpeellinen meille. L&ouml;ytyyk&ouml; toinen suomenkielinen teatteri, joka voisi sen tulkita meit&auml; paremmin? <br><br> <b>Pekka Mikshijev</b>:  Tuskinpa n&auml;ytelm&auml;ll&auml; on sensorin lupaa ja saako sit&auml; n&auml;ytell&auml;? <br><br> <b>Pauli Rinne</b>:  Aika on muuttunut. Valtion salaisuuksia n&auml;ytelm&auml;ss&auml; ei ole. <br><br> <b>22.6.</b><br> Kahtena edellisen&auml; p&auml;iv&auml;n&auml; on esitetty Cabaret-esityst&auml;. Molemmissa oli noin 500 henke&auml;. Olemme jo viikon Komin tasavallan p&auml;&auml;kaupungissa Syktyvkarissa. On l&auml;mmint&auml;. Vaikka se, ett&auml; hotellin p&auml;ivyst&auml;j&auml;n p&ouml;yd&auml;ll&auml; on el&auml;vi&auml; tuomenkukkia, puhuu my&ouml;h&auml;isest&auml; kev&auml;&auml;st&auml;.<br><br> Kaduilla n&auml;imme mainoksen, jossa luki, ett&auml; on tulossa hyv&auml;ntekev&auml;isyyskonsertti, jonka tulot menev&auml;t Savinin muistopatsaan rakentamiseen. K&auml;vimme Alatalon ja Rinteen kanssa Komin Kulttuuris&auml;&auml;ti&ouml;n puheenjohtajan luona. Siin&auml; virassa on entinen tasavallan ministeri Kollegov. Omituinen herra! Olemme tavanneet monta kertaa ja joka kerta oli omituinen tunne, ett&auml; h&auml;n on syrj&auml;st&auml;katsoja ja kiero kuin mik&auml;kin.<br><br> T&auml;n&auml;&auml;n harjoittelimme Manokilla ja illalla on Perestroikan kommelluksia.<br><br> On tulossa Pauli Rinteen syntym&auml;p&auml;iv&auml; ja sepitin sellaisen runon tapaisen:<br><br> <font color="#000000" face="Verdana,Arial,Helvetica,Sans-Serif" size="1"><br>  75=8B5 45=L C A525@=KE H8@>B,<br> @8@>40 =0 A=>AOE 8 2>74CE <;55B.<br> "K 2A?><=8, :0: ;560; C 687=5==KE 2>@>B  <br> 528==>AB8 <>;>G=K9 70?0E 255B!<br>  BK >@0; 8 B@51>20; 2=8<0=LO,<br>  B515 1K; 3>;>A :>A<>A0 B>340.<br> ;820;AO >= B>340 2 E>@: «!;02LAO!» 8 2 AB5=0=LO:<br> «6>2I8=K 8 5@88 AB@040.»<br> K40;8 <0B5@8, C40@=8:8 A<5O;8AL,<br> !2OBK< @C18;8 3>;>2K 8 2AQ 6...<br> K B0: ;N18;8 >48=C, AB0@0;8AL!<br> 0: 2A?><=8HL  >B>@>?L ?> :>65, :0: <>@>7!<br>  2>B >=  "K!  B@O?L5 70A;C3 8 720=89,<br>  >B3>;>A>: :>A<>A0 2 CAB0E,<br> !B>8HL =0 B50B@0;L=>< ?>;5 1@0=8,<br> 0: @KF0@L, ?>;:>2>45F, :0: <>=0E.<br> >=0E, :0: ?@>?>254=8: 8AB>9 25@K,<br> 5@E>2=K9 2 !", 2 B50B@5  2>64L,<br> "K 2AQ 5IQ 28B05HL 2 2KAH59 AD5@5,<br> =0 6 @>6405B B>;L:> A=53 8 4>64L.<br> >645=LO 45=L 2AB@5G05HL 2 !K:BK2:0@5,<br>  B515 =0 AF5=C! 5 1540!<br> 0=>: A B>1>9 8 8;LO  BCB 65 2 ?0@5!<br>  :0@<0=5 2A5 ?@>H54H85 3>40!<br> 0;KA8=K @0ABCB, 28A>: A5455B<br>  ?@>H8105B 2AQ =5:AB0B8 ?>B,<br> > BQ?;K9 25B5@ >1=>2;5=LO 255B,<br>  75=8B5 45=L C A525@=KE H8@>B!<br><br> On pohjoisessa p&auml;iv&auml; korkeimmillaan,<br> Odottaa luonto, ilma v&auml;risee.<br> Se hetki, Pauli, palauta mieleen,<br> Kun kehdossasi viatonna uinailit.<br> Vaan sin&auml; paruit, vaadit huomiota,<br> Ol &auml;&auml;ni avaruuden vauvelissa.<br> Se yhtyi ylistykseen  El&auml;k&ouml;&ouml;n! ja valituksiin:<br>  Stalin kansaa niitt&auml;&auml;. <br> Niin itki &auml;idit, nauroi sankarit,<br> Ja pyh&auml;t joutui k&auml;siin py&ouml;veleiden,<br> Vaan silti rakastimme Is&auml;nmaata me.<br> Nyt muisto siit&auml; v&auml;risytt&auml;&auml; meit&auml;.<br> Vaan katso: t&auml;ss&auml; olet nyt. On sulla<br> Niin paljon ansioita, arvonimi&auml;,<br> Kun suusi avaat, taivaan &auml;&auml;ni kuuluu,<br> Ja esiin astut patriarkkana.<br> S&auml; pyh&auml;&auml;n sotaan johdat meit&auml;<br> Teatterille uskoasi julistat,<br> S&auml; jossain yl&auml;ilmoiss yh&auml; leijut,<br> Mutt taivas antaa vett&auml;, lunta vain.<br> Nyt Syktyvkarissa s&auml; viet&auml;t juhlap&auml;iv&auml;&auml;<br> Ja joudut lavalle taas kerran astumaan.<br> Ei surua: Manok on t&auml;&auml;ll&auml;<br> Ja Lilja aina sinun vieress&auml;.<br> On taskussasi kaikki vuodet menneet,<br> Ei voimat entisell&auml;&auml;n, p&auml;&auml;ss&auml; harmaata,<br> Mutt p&auml;iv&auml; korkeimmillaan onpi pohjoisessa<br> Ja uudistusten tuuli l&auml;mmitt&auml;&auml;!<br> <dd>(suom. Mirja Kemppinen)<br><br> <font color="#000000" face="Verdana,Arial,Helvetica,Sans-Serif" size="3"><br> (Paulin syntym&auml;p&auml;iv&auml; on 24.6.)<br><br> <b>25.6.</b><br> Harjoittelimme sit&auml; Karjalan kulttuurip&auml;ivien loppukonserttia. Aamusta oli kunniakirjojen ja kiitoslausuntojen jakaminen. Manok sai kunniakirjan ja sein&auml;koristeen. Harjoittelimme kello 15.00 saakka.<br><br> Pelasin Leo N&auml;rj&auml;n kanssa shakkia.<br><br> Illalla oli noin 600-p&auml;inen yleis&ouml;. Lauloimme jotain kominkielell&auml;kin...Hyv&auml; vastaanotto! Joku huusi salista: "Bravo!"<br><br> Illalla saatoimme junan, jossa oli kulttuurip&auml;ivien osanottajia Karjalasta. Me j&auml;imme viel&auml;...<br><br> Aamulla hotellihuoneeseeni tuli Pauli Rinne ja pani p&auml;&auml;lle TV:n. Oli menossa l&auml;hetys, joka oli omistettu Anna Ahmatovalle. Sille runoilun t&auml;hdelle. Tuli vesi silmiin, kun n&auml;yttiv&auml;t, ett&auml; el&auml;m&auml;n lopussa, siis miehens&auml; ja poikansa vangitsemisen ja n&auml;lk&auml;isen sodan j&auml;lkeen, Zhdanovin ja kriitikkojen hy&ouml;kk&auml;ysten per&auml;ss&auml; tuli kuitenkin tunnustus, tunnustus Synnyinmaassa ja ulkomailla!<br><br> Painuin k&auml;velylle mets&auml;&auml;n ja palattuani syntyi Raijalle omistettuja runo:<br><br> <font color="#000000" face="Verdana,Arial,Helvetica,Sans-Serif" size="1"><br> "2>9 >1@07 AB0; A53>4=O >AO705<,<br> "0:8< @>4=K< 8 1;87:8< AB0;, GB> O<br> 02>;=>20;AO 24@C3, 4CH8 2 B515 =5 G0O,<br> 1@04>20;AO: BK 2> <=5! >O!<br> "51O O >1=8<0N, <KA;5==>, B>A:CO.<br> !8O=L5 3;07 ?>GCAB2>20;, A><;5;!<br> CH0 <>O A B2>59 A?;5;8AL, 2>@:CO,<br> @8:@K2 3;070, B515 O ?5A=N ?5;.<br> 8HL B@84F0BL ;5B ?@>682 A B>1>9 1>:->-1>:,<br> / ?>=O; 4> :>=F0 :0: O 1K; ?@02,<br> 'B> ;8HL A B>1>9 ?>HQ; A2>59 4>@>3>9,<br> A5 A;CE8 8 A><=5=8O ?>?@02.<br> N=LA:89 25B5@, :0: B2>Q 4KE0=L5,<br>  60@C ?@>E;040  ;0A:0 >B B51O!<br> "K ?@8720;0 <5=O G@57 @0AAB>O=LO<br> KBL @O4><, 1KBL 2 B515, <5GB0BL ;N1O!<br><br> <font color="#000000" face="Verdana,Arial,Helvetica,Sans-Serif" size="3"><br> <b>27.6.</b><br> On todellakin kes&auml;! Yli kymmenen p&auml;iv&auml;&auml; on poutaa ja aurinkoista. Runsaat 30 l&auml;mp&ouml;astetta. Eilen ostin kukkia ja pyysin Kornilovaa luovuttamaan ne I. Popovin perheelle, jonne me studiolaiset olimme kutsutut, mutta tulimme eri aikaan.<br> Meill&auml; Paulin kanssa oli esitys Ezvassa. Kaupunki t&auml;ytti 30 vuotta. Koko kansa oli kaduilla. Ep&auml;ilimme, ett&auml; joku tulee esitykseen. Mutta tulihan Perestroikan kommelluksiakin katsomaan parisataa ihmist&auml;. Lopussa oli ruusujakin!<br><br> Ivan Popov oli hyv&auml; yst&auml;v&auml;mme opintovuosien aikana Leningradissa. H&auml;nen aikuinen poika nauhoitti meid&auml;n esityst&auml; videolle TV:ss&auml;. Ryypp&auml;simme ja lauloimme! Muistelimme ja nauroimme!<br><br> Kummallisella mielenkiinnolla luetaan nyky&auml;&auml;n sanomalehti&auml;!<br><br> T&auml;n&auml;&auml;n oli melko pitk&auml; matka Objatshevon asutukseen  187 km. Kuitenkin uteliaita l&ouml;ytyi vain noin 50 henke&auml;. Kiittiv&auml;t kyll&auml; lopussa! Juottivat teell&auml;kin ennen pitk&auml;&auml; matkaa. P&auml;&auml;simme y&ouml;puulle puoliy&ouml;n j&auml;lkeen!<br><br> <b>28.6.</b><br> Her&auml;tty&auml;ni voimistelin hiukan, otin aurinkoa parvekkeella ja sitten, juotuani kahvit, hukutin katseeni TV:n ruutuun.<br> Puoluekonferenssin avajaiset! Puhujana NKP:n KK:n sihteeri <b>M. S. Gorbatshov</b>:  Edess&auml;mme ovat poliittiset reformit... Me aliarvioimme taloutemme luhistumisen... On tulossa kolhoosien ja neuvostotilojen vapaaehtoinen yhdistyminen... Tiet ovat kurjassa kunnossa! On voitettava is&auml;nn&auml;n vieraantuminen maasta... On rakennettava 35 miljoonaa asuntoa perheille vuoteen 2000 menness&auml;! Ihmisille on annettava oikeus ostaa valtiolta asuntoja, joita he voisivat sitten luovuttaa lapsilleen perint&ouml;n&auml;... On luotava vahva k&auml;ytt&ouml;tarviketeollisuus... On k&auml;ytett&auml;v&auml; taloudellisia vipuja ja kiihotteita... Valtiomme hallinnossa tuntuu konservatismi. On teht&auml;v&auml; todellinen ajatteluvallankumous... Tapahtukoon luovien voimien yhdistyminen... On kuitenkin s&auml;ilytett&auml;v&auml; perinn&ouml;llisyys, siteet historiaan, s&auml;ilytett&auml;v&auml; moraaliset potentiaalit... Kunniankipeys ja ryhmittymisen halu tuon tuosta voittavat& Ei ole tottumusta keskusteluihin... Tavoitteena pit&auml;isi olla kansan henkinen rikastuminen! Yhteisinhimillisten arvojen etuoikeus luokka-arvojen suhteen. (K&auml;sikirjoituksessa pistin kysymysmerkin t&auml;m&auml;n lauseen per&auml;&auml;n. W.H. 2.2.2000) Kansainv&auml;listen suhteiden inhimillist&auml;minen. T&auml;ytyy tapahtua poliittisen systeemin perusteellinen uudistus. Stalinin ajoilta maassamme on ollut k&auml;skyvirkavaltainen hallinto. On liiaksi kasvanut toimeenpanovallan rooli.<br> Yhteiskunnallisen el&auml;m&auml;n liiallinen valtiollistaminen.<br> Ajattelutavan vaihtoehdottomuus ja pys&auml;htyneisyys. On osattava puhua toisilleen totta.<br> On eroteltava tarkasti valtion ja puolueen katsantokannat.<br> Yksil&ouml;n sosiaaliset oikeudet on nostettava etusijalle!<br> Enemm&auml;n vaatimuksia itselle.<br> T&auml;n&auml;&auml;n, enemm&auml;n kuin koskaan aikaisemmin, on tarpeen k&auml;yt&auml;nn&ouml;llinen menettely. Mit&auml; olet henkil&ouml;kohtaisesti tehnyt Perestroikan hyv&auml;ksi?<br> On tarpeen omantunnonvapauden lain luonnos.<br> Yksityisel&auml;m&auml;n koskemattomuus.<br> Demokratia ja kurittomuus eiv&auml;t kuitenkaan sovi yhteen.<br> On tapahduttava el&auml;m&auml;mme joka puolen kansainv&auml;listyminen.<br> On elvytett&auml;v&auml; neuvostojen t&auml;ysvaltaisuus. Yht&auml;k&auml;&auml;n valtiollista tai sosiaalista kysymyst&auml; ei saa ratkaista ilman neuvostoja. Neuvostojen puheenjohtajiksi on ehdotettava puoluej&auml;rjest&ouml;jen sihteereit&auml;. (Salissa hymyilev&auml;t, pudistavat p&auml;&auml;t&auml;&auml;n.) Tehk&auml;&auml; sen salavalinnalla. Ja jos ei mene l&auml;pi, niin puoluej&auml;rjest&ouml;illekin on ajattelemista.<br> Desentralisointi, el&auml;m&auml;mme keskitys on hajotettava.<br> Poliittinen impulssi ja oikeussuhteet. Ei mit&auml;&auml;n nurkkakuntaisuutta. Keskuksella on kuitenkin viimeinen sana. Itsehallinnollisuus mutta ei omavaltaisuus. Hallinnollisen koneiston supistaminen autonomisissa tasavalloissa kolmanneksella.<br> Me olemme suuren oikeussysteemin uudistuksen kynnyksell&auml;. T&auml;ytyy aloittaa kaikkien juridinen opetus. Kuinka paljon on oikeutta, sen verran on uskoakin. Keskustelu nuorison kanssa! Kaksinpuhelu, luottamus.<br> Puolueemme otti niskoilleen kritiikin. Itse puolueessamme tapahtui deformaatio. On tarpeen puolue-el&auml;m&auml;mme demokratisointi. Puolueen toverillisuus muutettiin k&auml;skyhallinnolliseen rivij&auml;senten ja johtajien erottamiseen. On teht&auml;v&auml; puolueemme rivist&ouml;n tarkastus. Sanotaan, ett&auml; on tarpeen vapautua painolastista. Mutta pelk&auml;&auml;n, ett&auml; siit&auml; voi tulla sortotoimia. Avoin puoluekokous on kommunistien koulu. <br><br> P&auml;&auml; meni py&ouml;r&auml;lle! Aivoissa r&auml;j&auml;hdys! Kyll&auml;h&auml;n siit&auml; rivien v&auml;list&auml; kuulikin, mutta ei riitt&auml;nyt aivoja ja osaamista jotain muuttaa.<br><br> <b>29.6.</b><br> Ja taas on hellett&auml;! L&auml;mp&ouml;asteita on 30, pilvet&ouml;n taivas ja taivaanranta on kaskisavussa.<br><br> Eilen oli matka esityksen kanssa Zelenets-asutukseen. Oli 30 henke&auml; katsomossa ja puolet heist&auml; lapsia. Esityksest&auml; tuli pilakuva. Me yritimme "l&auml;mmitt&auml;&auml;" itse&auml;mme suunsoitolla ja yleis&ouml; ei oikein ymm&auml;rt&auml;nyt, mist&auml; on puhe. Lapset nauroivat, kun n&auml;ytelm&auml;n sankarit, ty&ouml;l&auml;iset, l&ouml;iv&auml;t pampuilla johtajia ja sulloivat heit&auml; metallilaatikkoihin& <br> T&auml;m&auml; olikin viimeinen Perestroikan kommellukset -esitys.<br><br> <b>30.6.</b><br> Aamulla kuuntelin radiosta entisen toverimme teatterikoulun ajoilta Aleksandr Larevin, Komin radion p&auml;&auml;toimittajan, haastattelun, jonka informaation h&auml;n sai meilt&auml; eilen, siis Alatalon, Rinteen ja minun puheista. Komin tasavallassa on yhteinen teatteri: kansallinen ja ven&auml;j&auml;nkielinen. Kolmas osa ohjelmistosta on komiksi. Yleis&ouml; k&auml;y huonosti.<br><br> Useammin ajattelen nyky&auml;&auml;n paikkaani puolueemme riveiss&auml;. Miksi liityin puolueeseen? Mit&auml; olen puhunut ja saanut aikaan? Mist&auml; minun on vastattava? Viime puoluekokouksessa ehdotin pit&auml;&auml; avonaisen puoluekokouksen, jossa voisin henkil&ouml;kunnan edess&auml; tehd&auml; tilityksen el&auml;m&auml;st&auml;ni. Ollessani 27 vuotta puolueessa olin aina kuin k&auml;mmenell&auml;. Pienten voimieni mukaan tein ty&ouml;t&auml;ni. Suuria saavutuksia ei ole, mutta en myttyynk&auml;&auml;n asioita ole saattanut. Voisin paljastaa, ettei minuun ole sijoitettu paljon suuria mahdollisuuksia saavutuksia varten. Vai oliko se valtion tavoitteenakin saada sellainen ajatus p&auml;&auml;kallooni? Pieni ruuvi suuressa koneistossa? Teht&auml;vien t&auml;ytt&auml;j&auml;, jonka ongelmat ratkaisee valmiiksi valtio?<br> Monen monet vuodet meniv&auml;t kuin vesi purossa. Ammensin ymp&auml;rist&ouml;st&auml;ni sit&auml;, mit&auml; ajan tuuli toi. Ruokakorttien aika p&auml;&auml;ttyi. Suurella vaikeudella, mutta kuitenkin sain loppuun opiskeluni v&auml;lsk&auml;riopistossa. Nautin laulamisesta ja lauloin auringolle, pihlajapuulle, nautin rauhasta. Olin mieliss&auml;ni, ett&auml; el&auml;m&auml;ni jatkuu. Ilman mit&auml;&auml;n protestia n&ouml;yryytti ajatus, ett&auml; is&auml;puoli oli kansanvihollinen, ett&auml; olen suomalainen, edustan kansaa, joka taisteli Is&auml;nmaallisen sodan aikana Synnyinmaatani vastan. Muita ajatuksia ei voinut tulla mieleenk&auml;&auml;n.<br> Kauhistuin k&auml;yt&auml;nn&ouml;llist&auml; el&auml;m&auml;&auml; opiston j&auml;lkeen, kun minusta tuli saniteettiv&auml;lsk&auml;ri. Monet kerrat olin shokissa. Terveydenhuollon tilanne tasavallan piireiss&auml; oli huono: torakoita leipomissa, yhteiset laverit mets&auml;ty&ouml;maitten asuntoloissa, m&auml;d&auml;ntyneen kalan hautaaminen n&auml;lk&auml;vuosina, kun j&auml;&auml;kaappeja ei ollut.<br> Pakenin t&auml;st&auml; ymp&auml;rist&ouml;st&auml; Leningradin teatterikouluun, josta Suomalainen teatterimme haaveili saada t&auml;ydennyst&auml; henkil&ouml;kuntaan. Ja niin&auml; vuosina tavoitteena oli todistaa, ettei minua suotta hyv&auml;ksytty sellaiseen laitokseen. Stalin oli minun ep&auml;jumalani, niin kuin koko maallemme. &Auml;itini ei koskaan valittanut, ett&auml; h&auml;net kahden pienen lapsen kanssa kyyditettiin Petroskoista &Auml;&auml;nisen takaiseen Puudosiin, ettei h&auml;nen kohtalo ollut niin onnellinen kuin h&auml;n oli varmasti haaveillut Suomessa lapsena ja nuoruudessa Kanadassa.<br> Ja koko valtioj&auml;rjestelm&auml; tuntui ihanteelliselta kaikkien niitten sekasotkujen, onnettomuuksien ja tragedioittenkin j&auml;lkeen, joita pidin sattumana ja yksityistapauksina...<br> Itkin &auml;&auml;neen vuonna 1953, suutuin koko nuorisoliittoj&auml;rjest&ouml;mme kanssa siit&auml;, ett&auml; er&auml;s koulumme kurssi ei peruttanut er&auml;&auml;n opiskelijan syntym&auml;p&auml;iv&auml;n viettoa Stalinin hautajaisp&auml;iv&auml;n&auml;.<br> Sitten min&auml; ahneesti luin sanomalehti&auml;, joissa luki yksil&ouml;palvonnan paljastamisesta, Berijasta, kuuntelin kertomuksia n&auml;yttelij&ouml;ist&auml; ja muista kansainv&auml;lisist&auml; toimihenkil&ouml;ist&auml;, jotka pid&auml;tettiin ja teloitettiinkin vuosina 1937 38 ja jotka lauloivat Kansainv&auml;list&auml; h&auml;rk&auml;vaunuissa, joissa heit&auml; vietiin vankiloihin.<br> Min&auml; n&auml;in &auml;itini vapautuneet kasvot ja uskoin maani ja puolueeni vilpitt&ouml;myyteen siin&auml; vaiheessa. Ja siksi vuonna 1961 liityin puolueeseen Matti Ljubovinin ja Jakov Pergamentin itsepintaisten ehdotusten s&auml;est&auml;m&auml;n&auml;. Jo vuoden kuluttua minusta tuli teatterin puoluesihteeri. Ja kun siin&auml; ominaisuudessa keskustelin vanhempien tovereitten kanssa, t&ouml;rm&auml;sin tuon tuosta kysymyksiin, joihin vastauksia ei l&ouml;ytynyt. P&auml;&auml;tin sen olevan valistuksen puutteesta ja pyrin marxismi-leninismin aikuisyliopistoon ja sen j&auml;lkeen taas oman Leningradin teatterikoulun dramaturgiosastolle kirjeopiskelijaksi.<br> Tietoa kyll&auml; tuli lis&auml;&auml;, mutta vastauksia kiperiin kysymyksiin ei viel&auml;k&auml;&auml;n l&ouml;ytynyt.<br> Petroskoin taide- ja kulttuurity&ouml;tekij&ouml;iden keskuudessa suurta huomiota synnyttiv&auml;t yliopiston opettajan Oleg Leonovin luennot kansainv&auml;lisest&auml; tilanteesta. Me ihailimme niit&auml; ja kuuntelimme suu auki niit&auml; hyvin varovaisia ajatuksia, joista arvasi arkip&auml;iviemme ja haaveilujen ep&auml;suhtaisuuden. El&auml;m&auml;&auml; otettiin vastaan hapuillen.<br> Itserakkauttani hiveli puolueen aluekomitean johtajan Anatoli Shtykovin ehdotus siirty&auml; puoluety&ouml;h&ouml;n ja nimenomaan kulttuuriosaston instrukt&ouml;&ouml;riksi. Mies oli er&auml;&auml;n Suomalaisen teatterin kiertueen johtajana ja min&auml; puoluesihteerin&auml; jouduin auttaman h&auml;nt&auml; monissa keskusteluissa tulkkina. Mutta hyvin kohta ymm&auml;rsin, ja erityisesti silloin, kun minut siirrettiin varakulttuuriministerin virkaan, etten ole todellisuuden mukainen. Enk&auml; ymm&auml;rt&auml;nyt silloinkaan miksi? Sill&auml; silloinkin uskoin ymp&auml;r&ouml;ivien johtajien olevan oikeassa.<br> Roshtshinin Remontti-nimisen n&auml;ytelm&auml;n kritiikki, nykyaikaisten nuorten taiteilijoiden teosten syrj&auml;ytt&auml;minen, riidat sosialistisen realismin ominaisuuksista ministeri Kolmovskin ja sitten h&auml;nen paikalleen p&auml;&auml;sseen Oleg Strelkovin kanssa, heid&auml;n halveksunta minua kohtaan monissa asioissa synnyttiv&auml;t minussa jyrk&auml;n protestin ja anomuksen, jossa pyysin vapauttamaan minut virasta. Se kyll&auml; oli ennenn&auml;kem&auml;t&ouml;nt&auml; Karjalassamme.<br> Minut siirrettiin aluekomitean ehdotuksesta noin 70 hengen Kantele-yhtyeen johtajaksi. Ja minun yrityksi&auml; tehd&auml; parasta ei ymm&auml;rretty kollektiivissa. Se ihmetytti minua ja suututti ja alensi itseluottamusta. Kaikki tuntui olevan rempallaan. Annoin itseni ty&ouml;lle kokonaan. Lapsetkin j&auml;iv&auml;t ilman is&auml;n kasvatusta.<br> Ymm&auml;rsin nyt, ett&auml; kaikki t&auml;m&auml; on johtunut aivotoiminnan v&auml;hyydest&auml;. El&auml;m&auml; sujui jokap&auml;iv&auml;isten ja jokatuntistenkin vaatimusten puitteissa. Ei haaveita, ei illuusioita, ei arvioita...<br> Ennen el&auml;kkeelle p&auml;&auml;semist&auml; t&auml;llainen kiertue teatterin kanssa oli miellytt&auml;v&auml;, jos ei viel&auml; olisi Perestroikan kommellusten vajaavaisuutta. Sit&auml; ei hyv&auml;ksynyt henkil&ouml;kunta, eik&auml; tasavallan johto, eik&auml; yksimielisesti yleis&ouml;k&auml;&auml;n. Ja min&auml; taas luulin, ett&auml; se oli yhteiskunnallisesti tarpeellinen ty&ouml;. Mit&auml;s jatkossa? T&auml;n&auml;&auml;n on kiertueemme viimeinen p&auml;iv&auml;. Millerin Kaikki minun poikani. Min&auml; en ole siin&auml; mukana...<br> Mutta aurinko nousee taas ja on helle! Menen uimaan, saunaan, olutbaariin, kiertueen viimeiseen tilaisuuteen.<br><br> <b>5.7.</b><br> Ensimm&auml;isen&auml; p&auml;iv&auml;n&auml; hein&auml;kuuta palasimme kiertueelta Komin tasavallasta. Pari p&auml;iv&auml;&auml; my&ouml;hemmin nautimme kes&auml;st&auml; P&auml;&auml;sev&auml; sel&auml;ss&auml;. Sitten ministerin kanssa k&auml;vin katsomassa huonetta s&auml;&auml;ti&ouml;t&auml;mme varten.<br> Jusupovan lis&auml;ksi apulaiseksi on ilmestynyt toveri Zadvitski. H&auml;n on muuttanut tasavaltaamme jostain etel&auml;st&auml;.<br><br> <b>7.7.</b><br> Moskovasta puolueen konferenssista tullut tasavaltamme valtuuskunta kertoi tasavallan aktiiveille vaikutelmistaan. Aluekomitean ensimm&auml;isen sihteerin puhe keskeytettiin aplodeilla.  Puhunko min&auml; liian pitk&auml;&auml;n? piti sihteerin kysy&auml; ja h&auml;n sai viel&auml; kaksikin kertaa todisteet siit&auml;.<br> Uuden ajan henki on ilmassa. Eiv&auml;t antaneet puhua rauhallisesti Rugojevin Jaakollekaan, joka oli Karjalamme puolueen valtuuskunnassa. Jaakko puhui tarpeesta opettaa kansalliskieli&auml; p&auml;iv&auml;kodeissa, huuttoreitten tuhoamisesta neuvostoaikana, valtion rahan tuhlaamisesta turvesoitten kuivaamiseen...<br> Tuntui silt&auml;, ett&auml; kokous etuk&auml;teen tiesi, mit&auml; kukin sanoo, ja se &auml;rsytti.<br><br> Puhuin puhelimitse Moskovan Neuvostoliiton Kulttuuris&auml;&auml;ti&ouml;n neuvonantajan Vladimir Lepeshinskin kanssa, joka ilmoitti, ett&auml; Karjalaan on tulossa elokuussa suuri asiantuntijaryhm&auml; keskustelemaan Valamon ongelmista. On tulossa noin 15 henke&auml;. Neuvostoliiton s&auml;&auml;ti&ouml; oli kirjoittanut jo kirjeet aluekomitean sihteereille ja Ministerineuvostomme Ivanoville, jotta s&auml;&auml;ti&ouml;llemme my&ouml;nnett&auml;isiin tukea. Lepeshinski pyysi j&auml;rjest&auml;m&auml;&auml;n Neuvostoliiton s&auml;&auml;ti&ouml;n valtuuskunnalle tilaisuuksia tasavallan johtajien ja aktiivin kanssa. Valamolta meinaavat menn&auml; Solovetskin luostariin. Heille on varattava junaliput ja hotellipaikat.<br><br> <b>11.7.</b><br> Matkustin Segezhaan. Siell&auml; sain tiet&auml;&auml;, ett&auml; kaupunkiin on tullut Karjalan valtuuskunta NKP:n konferenssista ja paikallisilla tovereilla ei ole aikaa eik&auml; haluakaan keskustella s&auml;&auml;ti&ouml;mme kannatusryhm&auml;n luomisesta.<br> Soitin Karhum&auml;keen ja siell&auml; kaikki huomio on hein&auml;nteon ongelmissa. Kaikki ovat muka pelloilla.<br><br> <b>12.7.</b><br> Kulttuuriministerimme valmistaa IKAMOZ-j&auml;rjest&ouml;n kokousta Petroskoissa. Se on kansainv&auml;linen muistomerkkien s&auml;ilytt&auml;misest&auml; huolehtiva j&auml;rjest&ouml;. Meinataan puhua Kizhin museon ongelmista.<br><br> Me taas aiomme helmikuuhun menness&auml; j&auml;rjest&auml;&auml; Kalevala-aiheisen n&auml;yttelyn, johon osallistuisi suomalaisia taiteilijoita.<br><br> <b>13.7.</b><br> Keskustelin Leo Lankisen kanssa keskikaupungin puistokujalla. H&auml;n karkasi sairaalasta k&auml;velylle ja taideakateemikon jalassa oli sairaalatossut. Leo kertoi, ett&auml; jo vuodesta 1983 h&auml;n on puhunut tasavallan herroille ideastaan valmistaa muistopatsas Kalevalan sankareille, joka olisi samalla ty&ouml;nsankareiden patsas.<br> Mieless&auml;&auml;n on ollut jo kauan aikaa suuri, melkein kaksikerroksisen talon kokoinen kivi muutaman kilometrin p&auml;&auml;ss&auml; Tiiksist&auml;, puolen kilometrin p&auml;&auml;ss&auml; Tshirka-Kemijoesta, kolmen kilometrin p&auml;&auml;ss&auml; Kostamuksen valtatiest&auml;. Kivelle on muutama kilometri Antikaisen hiihtoladulta ja L&ouml;nnrotin polulta Vienan Karjalassa. Kansa nimitt&auml;&auml; sit&auml; kive&auml; Biessan (pirun) kiveksi.<br>  Mallissani muutama mies kankien kanssa yritt&auml;&auml; siirt&auml;&auml; kive&auml; pelloltaan. Vieress&auml; seisoo nainen lapsi syliss&auml;&auml;n. Siit&auml; paikasta saisi hyv&auml;n turistikeskuksen. Muistan sen kiven vuodesta 1937, jolloin olin 11-vuotias poika. Puhuin kivest&auml; ja haaveestani V. S. Stepanovin kanssa, joka lupasi kutsua luoksensa tarkempaa keskustelua varten. Ja kun kerran muistutin puheesta, niin sain kuulla, ett&auml;  itse tied&auml;n milloin kutsun ! Rugojev on viime aikoina t&ouml;rke&auml; h&auml;vytt&ouml;myyteen saakka:  Kaikki se, mit&auml; sin&auml; teet, ei auta, vaan p&auml;invastoin h&auml;iritsee kansallista kehityst&auml; , vastasi h&auml;n kerran minulle , kertoi Leo.  Niin vimmastuin, ett&auml; aloin &auml;nkytt&auml;&auml;. Jouduin sairaalaankin sen takia. Patsaaseen minulla menisi viitisen vuotta. Luonnokset on jo v&auml;rillisin&auml;kin. Mutta aika rient&auml;&auml; ja nyt Karjalamme on rahaton. Stepanov kyll&auml; lupasi tilata helikopterin, konkreettista toimintaa ajatellen. Ja nyt minua ei edes Kuhmoon p&auml;&auml;stet&auml; ja sielt&auml; on tullut tilaus tehd&auml; Neuvostoliiton ja Suomen yst&auml;vyyden muistomerkki. Minun on etsitt&auml;v&auml; ja valittava paikka sille patsaalle. On aikomus puhua konkreettisista patsaan tekij&ouml;ist&auml;." (T&auml;ll&auml; puheella on jatkoa. W.H. 8.2.2000)<br><br> Ensimm&auml;isen lahjan S&auml;&auml;ti&ouml;llemme toi kuvanveist&auml;j&auml; Ljudvig Karapetovitsh Davidjan:  Muistelmat-niminen naisen veistoskuva pronssista. Nainen kuuntelemassa musiikkia. Esikuvana on ollut taiteilijalle tuttu nuori nainen, joka vapaaehtoisesti l&auml;hti taistelemaan Afganistaniin ja kaatui siell&auml;! <br><br> <b>19.7.</b><br>  Haaveenamme on, ett&auml; yhteiskuntamme olisi enemm&auml;n kulttuurinen. Ett&auml; meid&auml;n asuintalomme rappuset olisivat puhtaampia, rappuk&auml;yt&auml;v&auml; l&auml;mmin ja mukava. Ett&auml; meid&auml;n naapurimme paremmin ymm&auml;rt&auml;isiv&auml;t meit&auml;. Ett&auml; aika ajoin ker&auml;&auml;ntyisimme yhteen laulamaan, niin kuin joskus aikaisemmin, ja keskustelemaan, sill&auml; seh&auml;n erottaa meid&auml;t pienemmist&auml; veljist&auml;mme  el&auml;imist&auml;. Haluamme, ett&auml; kaupunkiemme kadut ja talojemme pihat olisivat todella puhtaat, kauniit, mukavat ja varjoiset. Haluamme n&auml;hd&auml; tehtaamme ja yrityksemme, ty&ouml;paikkamme, puhtaina, mukavina, ty&ouml;h&ouml;n innostavina... Haluamme n&auml;hd&auml; omat yst&auml;v&auml;mme, ty&ouml;toverimme, myyj&auml;t, taksikuskit parturit ja muut palveluty&ouml;ntekij&auml;t hyv&auml;ntahtoisina ja yst&auml;v&auml;llisin&auml;... Haluamme n&auml;hd&auml; kaupunkimme esteettisesti somistettuna, muistomerkkeineen, patsaineen, kohokuvineen, jotka olisivat ainutlaatuisia. Haluaisimme n&auml;hd&auml; kaupungissamme paljon erilaisia ja mukavia museoita, hyv&auml;n konserttisalin. Haluaisimme j&auml;rjest&auml;&auml; el&auml;m&auml;mme niin, ett&auml; vaikka kerran kuukaudessa olisi mahdollisuus katsoa teatteriesityst&auml;, kuunnella konserttia ja, vaikka kerran kuukaudessa, tavata yst&auml;v&auml;mme tanssi- tai laulutilaisuuksissa... Ja joskus tavata hyvin j&auml;rjestetyiss&auml; talkoissa, jossa soisi musiikki ja olisi kahvitilaisuus ja talkoilla hyv&auml; tarkoitus.<br> Onneksi jo nyt ihmisill&auml; syntyy tarve tiet&auml;&auml; sukujuuristaan! Olisi hyv&auml; saada koko maallemme yhteinen valoisa muistonjuhla, jolloin puhuttaisiin hyvi&auml; sanoja sotien aikana kaatuneista ja kuolleista sukulaisista.<br> Haluaisimme n&auml;hd&auml; kulttuuritalot palatseina tai pikemminkin temppelein&auml;, joissa henkinen el&auml;m&auml;mme olisi vapautuneempi. Haluaisimme, ett&auml; meill&auml; olisi syd&auml;mellisemm&auml;t siteet paitsi sukulaisiin my&ouml;s niihin, joitten katsantokannat ja harrastukset ovat samantyyppiset... <br> Vain liittyen Kulttuuris&auml;&auml;ti&ouml;mme hyv&auml;ntekev&auml;isyystoimintoihin voi toivoa haaveitten toteutumista. <br><br> Siin&auml; oli monologini runko, jota tuon tuosta toistan.<br> Mutta toistaiseksi s&auml;&auml;ti&ouml;ll&auml; ei ole edes omaa ty&ouml;paikkaa. Istumme Zifan kanssa Suomalaisen teatterin kassahuoneessa.<br><br> <b>9.8</b><br>. Olen Petroskoin tasavallan sairaalassa. Taas ruusuni! Kotona ei ole mahdollista tehd&auml; niin paljon pistoksia kuin tarvitaan.<br><br> K&auml;vi Zifa ja ilmoitti, ett&auml; Neuvostoliiton s&auml;&auml;ti&ouml;n tutkimusretki siirrettiin syyskuuhun.<br><br> Petroskoihin on tulossa metropoliitta Ven&auml;j&auml;n Kristinuskoon kastamisen 1000-vuotisjuhlaan.<br><br> Luen Pasternakin Tohtori Zhivagoa. Kaunis kieli, hyv&auml;&auml; kirjallisuutta!<br><br> <b>25.8.</b><br> Onegan traktoritehtaan ty&ouml;t&auml;tekev&auml;n henkil&ouml;kunnan neuvoston istunto. Pitk&auml;&auml;n puhuttiin sosiaalitiloista (bytovka), siis se on vaatteidenvaihtopaikka, suihku jne. Joka tehtaan osastolle pit&auml;isi saada oma teetupa. Puhuttiin kulttuurista ty&ouml;paikalla, toileteista.<br> P&auml;iv&auml;j&auml;rjestyksen toisena kysymyksen&auml; oli votkakuponkien jakelu. Kenelle ei saa antaa niit&auml; automaattisesti? Kenelle annetaan ty&ouml;t&auml;tekev&auml;n henkil&ouml;kunnan p&auml;&auml;t&ouml;ksell&auml;? Syntyi kysymys, annetaanko kuponki niille, jotka satunnaisesti rikkoivat kuria?<br> Ja kun olin istunut siin&auml; tilaisuudessa 2,5 tuntia, sain puheenvuoron. Ehdotin p&auml;&auml;t&ouml;st&auml; auttaa rahallisesti S&auml;&auml;ti&ouml;mme. Kysyttiin, onko jo joku antanut rahaa. Vastasin, ett&auml; Paperikonetehdas siirsi tuhat ruplaa.<br>  Kyll&auml; kai mekin sen verran l&ouml;yd&auml;mme , sanoivat traktoritehtaalaiset.<br><br> Moskovasta Neuvostoliiton s&auml;&auml;ti&ouml;st&auml; soitti valtuuskunnan johtaja ja s&auml;&auml;ti&ouml;n neuvonantaja Zhitenjov Sergei Jurjevitsh:  Meit&auml; tulee suoraan Arkangelista 15 henke&auml;. J&auml;rjest&auml;k&auml;&auml; neuvottelut tasavallan johdon kanssa. Ja paluumatkalla 23.9. j&auml;rjestet&auml;&auml;n konferenssintapainen tilaisuus yhteiskuntapiirien edustajille. <br><br> Teatterissa oli tilaisuus NKP:n KK:n j&auml;senen kanssa STD-kahvilassa, siis teatteriliiton huoneistossa.  Mit&auml; kuuluu, mit&auml; ongelmia on? kysyi mies. Oli taideliittojen ja taidelaitosten johtajia. Puhuttiin nelj&auml; tuntia!<br><br> Suomesta on tullut k&auml;ym&auml;&auml;n kuuluisa kanteleensoittaja Samppa Uimonen.<br><br> <b>6.9.</b><br> T&auml;n&auml;&auml;n, huomenna ja ylihuomenna ovat sen IKAMOS -kansainv&auml;lisen j&auml;rjest&ouml;n istunnot. Puhutaan Kizhin rakennusten s&auml;ilytt&auml;misest&auml;. Kyll&auml; se kummalliselta tuntui, kun ajatellaan ja pohditaan kansainv&auml;list&auml; tilaisuutta ja kuitenkin ilmenee, ett&auml; teatterin l&auml;mpi&ouml;ss&auml;, jossa pidet&auml;&auml;n istunto, kaikki informaatio ja kuvat ovat vain ven&auml;j&auml;n kielell&auml;. Sein&auml;t ovat vastakalkitut ja tahraavat. Esityst&auml;mme ei k&auml;&auml;nnet&auml; eik&auml; selitet&auml;. V&auml;liajalla ei ole edes bufettia.<br><br> <b>7.9.</b><br> Kanteletar-esitys.<br><br> <b>8.9.</b><br> Kolmen taiteilijan: Alla Vlasenkon, A. Morozovin ja Aleksandr Haritonovin n&auml;yttelyn avajaiset. N&auml;yttelyn nimi on  3 ja ½ .<br><br> Illalla Perestroikan kommellukset.<br><br> <b>10.9.</b><br> IKAMOS-istuntoon tulivat Suomen Neuvostoliiton instituutin johtaja herra Voldemar Melanko ja Neuvostoliiton Kulttuuriministeri&ouml;n edustaja. He keskustelivat luovanty&ouml;n liittojen edustajien kanssa.<br> Melanko kertoi, ett&auml; jos Neuvostoliiton kanssa Suomella on hyv&auml;t yhteisty&ouml;suhteet, niin Ven&auml;j&auml;n Karjalan kanssa niit&auml; voi viel&auml; parantaa.<br> Puhui muuten hyv&auml;ll&auml; ven&auml;j&auml;n kielell&auml;. S&auml;velt&auml;j&auml; Patlajenkon kysymykseen mist&auml; moinen, vastasi, ett&auml; juurensa ovat Ven&auml;j&auml;ll&auml;, mutta kielen h&auml;n on oppinut ven&auml;l&auml;isilt&auml;.<br><br> Eduard Patlajenko kertoi melko pitk&auml;&auml;n Karjalan S&auml;velt&auml;j&auml;liiton toiminnasta ja suuresta tarpeesta tiet&auml;&auml; enemm&auml;n nykysuomalaisten s&auml;velt&auml;jien tuotannosta. Yhteydet Karjalaan ovat amat&ouml;&ouml;rien tasolla.<br><br> Sitten puhui nukketeatterin ohjaaja Andrejev, joka ihmetteli kovasti, ett&auml; kutsuja Suomesta on paljon, mutta pitemm&auml;lle asia ei edisty. Ministeri&ouml;mme edustaja Moskovasta suostui, ettei kutsu riit&auml;. T&auml;ytyy olla sisua ja mielenkiintoa. Molemmat edustajat ehdottivat ehdotuksien laatimista Karjalamme puolelta.<br><br> Olimme menossa yhdess&auml; t&auml;st&auml; tilaisuudesta ulos Patlajenkon ja Armas Mishinin kanssa. Puhuimme Karjalamme kulttuurin tilanteesta ja muistelimme tilaisuutta aluekomiteassa, jossa oli puhe ministeriehdokkaista. Siin&auml; Armas ehdotti minua ministeriksi. Niin pel&auml;styin, ett&auml; kielt&auml;ydyin jyrk&auml;sti sanoen, ett&auml; olen jo vanha, eik&auml; pit&auml;isi ministerin paikalle etsi&auml; ihmist&auml; vain sill&auml; ehdolla, ett&auml; puhuu suomea...<br><br> Miehet alkoivat puhua kaupungin muistopatsaista. Ehdottivat pohtimaan muistopatsaan pystytt&auml;mist&auml; Derzhavinille, L&ouml;nnrotille ja Fjodor Glinkalle. Er&auml;&auml;t olemassa olevat muistopatsaat pit&auml;isi siirt&auml;&auml; toisille paikoille. Pit&auml;isi vied&auml; pois, tai, jos oikein ajatellaan, tuhota kokonaan Kuusisen patsas, koska Kuusinen oli tehnyt paljon pahaa suomalaisille Stalinin aikakaudella. Sen paikalle pit&auml;isi laittaa Leninin patsas ja taas Leninin paikalle py&ouml;re&auml;lle torille Pietari Suuren patsas, joka on aikaisemmin siell&auml; ollutkin. Siin&auml; olisi pohtimista yhteiskunnalliselle taideneuvostolle.<br><br> IKAMOS-istunnossa Voldemar Melanko puhui my&ouml;s:  Arvoisa puheenjohtaja. En min&auml; ole t&auml;m&auml;n kokouksen osanottaja. Tulin Suomesta Kulttuuris&auml;&auml;ti&ouml;n ja Kulttuuriministeri&ouml;n kutsusta. Olen Suomen Opetusministeri&ouml;n virkailija. Mutta p&auml;&auml;tin puhua t&auml;m&auml;n yhteisen maapallon asukkaana. Viisi vuotta sitten suoritin arkkitehtitutkinnon. Siksi, kun puhe on n&auml;inkin korkea-arvoisesta muistorakennuksesta, p&auml;&auml;tin kertoa skandinaavina mielipiteeni. Keskustelin siit&auml; Ruotsin ja Norjan asiantuntijoiden kanssa:<br> 1. Kirkon purkamisen kanssa ei miss&auml;&auml;n nimess&auml; kannata kiirehti&auml;!<br> 2. On kiireesti kokoonnuttava neuvottelemaan asiantuntijoiden kanssa, jotka olisivat samanlaisen ilmaston alueilta. <br><br> <b>15.9.</b><br> <b>Neuvostoliiton kulttuuris&auml;&auml;tiön valtuuskunta Valamolla</b><br> P&auml;iv&auml;ll&auml; otin vastaan Neuvostoliiton kulttuuris&auml;&auml;ti&ouml;n valtuuskunnan. Zhitenjovin lis&auml;ksi tuli Tiedeakatemian edustajat Igor Vladimirovitsh Shabdurasulov (nyky&auml;&auml;n presidentti Jeltsinin apulainen, W.H. 8.2.2000) ja Artobolevski, S&auml;&auml;ti&ouml;n neuvonantaja Lepeshinski, Svetlana Fitseva Ven&auml;j&auml;n s&auml;&auml;ti&ouml;st&auml;; Ven&auml;j&auml;n Federaation suunnittelukomitean, turisti- ja rakennusj&auml;rjest&ouml;jen edustajat Neuvostoliiton Ministerineuvoston uskontoneuvoston edustaja jne. Oli siell&auml; yksi kirkkomieskin Leningradista, jolla oli oma mielipide monesta asiasta ja sen takia h&auml;nest&auml; ei oikein tyk&auml;tty.<br><br> Kello 15.00 oli tilaisuus Ministerineuvoston varapuheenjohtajan A. Trofimovin kanssa. Ministerineuvoston ruokalassa oli j&auml;rjestetty komea lounas!<br><br> Kello 17.00 l&auml;hdimme Sortavalaan, jonne saavuimme puolilta&ouml;in.<br><br> <b>16.9.</b><br> Illalla olimme Valamon saarella.<br> Keskustelu kyl&auml;neuvostonhuoneistossa. Kyl&auml;neuvoston puheenjohtaja suunnittelee saarelle k&ouml;ysirataa ja kiitorataa lentokoneille:  Me olemme sit&auml; mielt&auml;, ett&auml; saarelle rakennettaisiin asuintaloja. Ja Sortavalaan voi rakentaa talon el&auml;kel&auml;isille, jotka siirret&auml;&auml;n saarelta. Muonituksemme toimii Kulttuuriministeri&ouml;n kautta, mutta siit&auml; maksetaan Sortavalan budjetista. Moskovalaisten kysymykseen, saavatko he jotain prosentteja turistibisneksest&auml;, vastaus oli kielteinen:  Mutta siit&auml; keskustelemme kovasti. Valtiomme siirt&auml;&auml; budjettiin 33 miljoonaa ruplaa vuoteen 2000 menness&auml;. Sortavalassa ymp&auml;rist&ouml;ineen asuu 38 tuhatta asukasta. Itse kaupungissa on 23 tuhatta. On olemassa Valamon asukkaiden kirje, jonka allekirjoitti 58 ihmist&auml;, siit&auml;, ett&auml; Valkoisen skiitan antaisimme Kirkolle. Turisteja saarella k&auml;y 180 tuhatta vuodessa ja heist&auml; kaupungin matkatoimiston kautta vain 12 tuhatta. On ihmeellist&auml;, ett&auml; Valamon suojeluyhdistyksi&auml; on olemassa Moskovassa ja Leningradissa, mutta ei ole Sortavalassa. Kaupungilla ei toistaiseksi ole mink&auml;&auml;nlaisia yhteyksi&auml; suomalaisiin. Mutta nyt puhutaan, ett&auml; Suomesta vuosina 1990 91 tulee noin 40 tuhatta turistia.<br><br> (Leningradista, Leningradin hiippakunnasta, saapuivat arkkimandriitta Viktor ja Terentjev sek&auml; erikoisrestaurointisuunnitelmien toimistosta Rahmanov.)<br><br> Ennen l&auml;ht&ouml;&auml; Valamolle meill&auml; oli tilaisuus kaupunginneuvostossa, jossa meid&auml;t otti vastaan neuvoston puheenjohtaja Valeri Jegorovitsh Dovbnja. Kello 13.00 olimme taidekoulussa, jonka toiminnasta kertoi sen johtaja taiteilija Kronid Gogolev. Kaikki ihailivat Gogolevin puuveistoksia. Zhitenjov ehdotti Gogolevin teosten n&auml;yttelyn j&auml;rjest&auml;mist&auml; Neuvostoliiton Kulttuuris&auml;&auml;ti&ouml;n huoneistossa.<br> Gogolev rukoili valtuuskunnanedustajia:  Pelastakaa Valamo! <br><br> Valamosta soitettiin, ett&auml;  Om -laiva on pari kertaa yritt&auml;nyt p&auml;&auml;st&auml; saarelta Laatokan ulapalle eik&auml; p&auml;&auml;ssyt, ja nyt on l&auml;hetetty suurempi alus. Sen verran on rauhaton "meri".<br> P&auml;&auml;simme kuitenkin my&ouml;h&auml;&auml;n illalla perille ja pime&auml;ss&auml; etsimme y&ouml;pymispaikkoja. Ruokalassa joimme yhteisen p&ouml;yd&auml;n &auml;&auml;ress&auml; teet&auml; mustikkapiirakan kera.<br><br> <b>17.9.</b><br> Valamossa paistaa aurinko. Aamiaiseksi oli ohukaisia.<br><br> Bussilla menimme Valkoisen skiitan luokse (sit&auml; nimitet&auml;&auml;n my&ouml;s Suureksi). Puhuttiin, ett&auml; restaurointity&ouml;t k&auml;yv&auml;t hitaasti, kun ei riit&auml; asiantuntijoita. Ty&ouml;miehet eiv&auml;t oikein pysy ty&ouml;ss&auml;.<br> Kaksikerroksinen kivikirkko. Ensimm&auml;isess&auml; kerroksessa on talvikirkko, jota l&auml;mmitet&auml;&auml;n. Kirkossa on joskus ollut tuuletussysteemi, joka kuljetti l&auml;mp&ouml;&auml; kes&auml;kirkkoonkin ja kuivatti samalla.<br> Terentjev on aktiivinen keskusteluissa. H&auml;nell&auml; on suuri m&auml;&auml;r&auml; valokuvia skiittojen alkuper&auml;isest&auml; ulkon&auml;&ouml;st&auml;.<br> Nyt ovat menossa luhistumisenehk&auml;isy-restaurointity&ouml;t. Ei voi suorittaa abstraktista restaurointia, ilman tarkoitusta ja asiantuntemusta. K&auml;ytt&auml;m&auml;t&ouml;n rakennus alkaa my&ouml;s luhistua. Valkoisesta skiitasta kenraalisuunnitelman mukaan on tulossa Luovanty&ouml;n talo.<br><br> Puutarha! Kyll&auml; puisto on melkoisesti rappeutunut. Lammikossa oli joskus virtaavaa vett&auml;, mutta nyt se on aivan ruohottunut. Puistossa on ollut mehil&auml;isp&ouml;ntt&ouml;j&auml; ja vadelmapensaita.<br><br> Munkkien eli Predtetshenski-saari (Johannes Kastajan muistolle omistettu). Ehj&auml;n&auml; on puinen kirkko.<br><br> Pienell&auml; moottoriveneell&auml; meid&auml;t tuotiin Nikonin poukamaan. Rannalla on kes&auml;markkinapaikka, niin kuin joskus XVII vuosisadan puoliv&auml;liss&auml;.<br> Nikonin vuori, Punainen skiitta, tiilikirkko, jonka rakentamiseen on k&auml;ytetty my&ouml;s graniittia sek&auml; karjalaista ja italialaista marmoria. Kuolleista her&auml;nneen Kristuksen kaksikerroksinen kirkko. Kammiorakennus 30 munkille.<br><br> <b>22.9.</b><br> <b>Tasavallan johto keskustelee luovan intelligenssin kanssa Valamon ongelmista</b><br> Poliittisen valistustalon sali. Tilaisuus luovanty&ouml;ntekij&ouml;iden kanssa. Puhemiehist&ouml;ss&auml; ovat puolueen aluekomitean sihteeri Oiva Lensu, Korkeimman neuvoston sihteeri Valentina Hotejeva, Ministerineuvostosta varapuheenjohtaja A. Trofimov ja moskovalaisen retkikunnan johtaja Sergei Zhitenjov.<br><br> Tilaisuuden avasi <b>Trofimov</b>, joka kertoi, ett&auml; hiljattain oli p&auml;&auml;ttynyt IKAMOZIN -konferenssi, jossa pohdittiin Kizhin saaren muistorakennusten s&auml;ilytt&auml;mist&auml;. Viikon on ollut Karjalassamme Neuvostoliiton Kulttuuris&auml;&auml;ti&ouml;n retkikunta. Kertoi siit&auml;kin, ett&auml; se tapasi paikallisia asukkaita.  Tilaisuudessamme on mukana my&ouml;s Valtion suunnittelukomitean, Karjalan s&auml;hk&ouml;komitean ja luonnonsuojelukomitean edustajia. L&auml;sn&auml; on my&ouml;s Karjalan arkkimandriitta Manuil. <br><br> <b>Zhitenjov</b>:  Valamo on maailmanmerkitt&auml;v&auml; muistokohde. Se oli valtuuskunnan postulaatti. Ja siksi k&auml;sittelyn ei saisi tapahtua paikallisneuvoston tasolla. Haluaisimme kiitt&auml;&auml; tasavallan, kaupungin ja museon ty&ouml;ntekij&ouml;it&auml; vieraanvaraisuudesta. Ty&ouml;ss&auml;mme on tapahtunut merkitt&auml;v&auml; edistys. On entis&ouml;ity monet muistomerkit. Alkoi toimia Intourist-toimisto. Museon toiminta laajenee. N&auml;kyy yhteisty&ouml; museon ja paikallisten ty&ouml;ntekij&ouml;iden kesken. Mutta saaren hallinnon ongelma ei ole ratkaistu. Sosiaaliongelmat ovat ratkaisematta. Ennen p&auml;&auml;suunnitelman toteutumista on teht&auml;v&auml; suuri ty&ouml; sosiaaliongelmien ratkaisemiseksi. On paljon hyvin kyseenalaisia ongelmia. Liikenneongelma on siin&auml;, ett&auml; liikenne rajoittuu purjehduskauteen. Terveydenhuolto saarella.<br> T&auml;ytyy l&ouml;yt&auml;&auml; j&auml;&auml;nmurtaja-alus. Turistim&auml;&auml;r&auml; ei saa kasvaa! Tarvitaan mets&auml;instituutin asiantuntijatarkastusta. S&auml;hk&ouml;ist&auml;misongelma. Olisiko ratkaisuna vedenalainen kaapeli? Emme ole huomanneet mink&auml;&auml;nlaista huolenpitoa asukkaista. Palkat ovat pienet, ei ole lisi&auml; saarella olemisesta. Ja ruuasta he kyll&auml; maksavat markkinahintoja. Museon status ei ole m&auml;&auml;ritetty. Saari on liikakuormitettu. On olemassa saarelta l&auml;htevien ongelma.<br> Ven&auml;j&auml;n ortodoksikirkko ehdottaa apua muistorakennusten entis&ouml;imiseen. Me suhtaudumme siihen hyvin my&ouml;nteisesti.<br> Saaristossa on tarkkaan vartioitu alue, jolla on sotilaita! Eik&auml; kukaan tied&auml;, mink&auml;laista vahinkoa he tuottavat saaristolle. <br><br> (Puhuivat monet valtuuskunnan j&auml;senet ja melkein kaikki puhuivat siit&auml;, ett&auml; nykytilanne ei vastaa kansainv&auml;lisesti merkitt&auml;v&auml;n kohteen yll&auml;pitoa...)<br> <b>Oleg Strelkov</b> (ministeri):  Kiitollisuudella kuuntelin retkikunnan mielipiteit&auml;. Oli hyvin punnittua ja ajateltua arvostelua. Joskus vuosia sitten Kulttuuriministeri&ouml;n pyynn&ouml;st&auml; tehtiin rakennusmuistomerkkien arkkitehtiarvio. Ja silloin sanottiin, ett&auml; rakennukset saarella ovat hyvin sekavatyylisi&auml;, eklektisi&auml;. Ja sellainen mielipide pani unholaan koko saaren moneksi vuodeksi. Ja vasta vuonna 1979 syntyi p&auml;&auml;t&ouml;s Valamon museon perustamisesta. Viimevuonna ja t&auml;n&auml; vuonna ministeri&ouml;mme puolesta oli v&auml;hennetty leningradilaisten ja moskovalaisten asiantuntijoiden ottamista mukaan restaurointit&ouml;ihin. Karjalamme aineelliset mahdollisuudet ja resurssit eiv&auml;t anna mahdollisuuksia p&auml;rj&auml;t&auml; yksin ty&ouml;n laajuuden takia. Ehk&auml; on kutsuttava asiantuntijoita ja resursseja muista kaupungeista? Asutuksen rakentaminen auttaisi ty&ouml;voiman saamisessa.<br> Laituri on rakennettava yleissuunnitelman puitteissa. Miellytt&auml;v&auml;&auml; oli se, ett&auml; retkikunta toi esille sosiaaliongelmat. Saarella asuvien palkkaongelmia ei ole ratkaistu. Valitettavasti ministeri&ouml;ll&auml; ei ole ollut mahdollisuuksia k&auml;yd&auml; useammin saarella, sill&auml; meid&auml;n komennusrahat ovat hyvien pienet. Olen sit&auml; mielt&auml;, ett&auml; saarella pit&auml;isi olla yksi is&auml;nt&auml;. Ja tietenkin on k&auml;ytett&auml;v&auml; Kirkon mahdollisuuksia.<br> On muistettava, ett&auml; ilman rahtilaituria ei voi olla rakennust&ouml;it&auml;. <br><br> Novosti Moskvy -lehden kirjeenvaihtajan pyynt&ouml; l&ouml;yt&auml;&auml; ja v&auml;litt&auml;&auml; lehdist&ouml;lle 1960-luvun komission johtop&auml;&auml;t&ouml;kset, joista ministeri mainitsi.<br><br> <b>Viktor Vladimirovitsh Pjantshenko (Is&auml; Viktor)</b>, metropoliitta Leningradista:  Kirkko ehdottaa kahta keinoa el&auml;m&auml;n s&auml;ilytt&auml;miseksi saarella. Muistomerkkien (rakennusten) p&auml;&auml;ongelmana on niiden arvokas k&auml;ytt&auml;minen. Huomasimme, ett&auml; uudistetut muistomerkit vaativat l&auml;hiaikoina uutta restaurointia. Munkkien el&auml;m&auml; saarella pit&auml;isi olla t&auml;ysipitoista. Siis puhe on taloudellisesta toiminnasta ja pyhiinvaellusmahdollisuuksista. <br><br> <b>Kravtshenko</b> (mets&auml;instituutti, luonnonsuojeluosasto):  Ennen vallankumousta Valamon metsiin ei koskettu. Suomalaiset alkoivat hakata mets&auml;&auml;, mutta samalla istuttivatkin sit&auml;. Ja niin hyvin, ett&auml; jo sekin voi olla esimerkkin&auml;. Minun mielipiteeni on: asutusta ei saa rakentaa! Ja suurta laituria ei saisi rakentaa. Vain v&auml;liaikaisia laitureita. P&auml;&auml;suunnitelma tuskinpa tulee valmiiksi l&auml;hitulevaisuudessa. Olen sit&auml; mielt&auml;, ett&auml; p&auml;&auml;suunnitelma on hyv&auml;ksytt&auml;v&auml; osittain! Ja p&auml;&auml;suunnitelmaan osallistumista on ehdotettava kansainv&auml;lisillekin j&auml;rjest&ouml;ille. Jatkuu kiista siit&auml;, kuka on saarella is&auml;nt&auml;. Laivasto ehdottaa p&auml;&auml;st&auml;m&auml;&auml;n saarelle 80 000 turistia. T&auml;ytyy olla monta ehdotusta, silloin voi synty&auml; oikea luku. Laivasto mielell&auml;&auml;n kuuli mets&auml;instituutin luvun 200 000. T&auml;ytyy vain kunnostaa turisteja varten erikoiset laivat. Turistit tuovat rahaa! <br> (Min&auml;kin puhuin ja hyv&auml;ksyin retkikunnan huolen saaren tulevaisuudesta. W.H.)<br><br> <b>26.9.</b><br> Petroskoihin ollaan perustamassa Valamo-seuraa.<br><br> <b>Sopimus Kuhmon kulttuurikornitsan kanssa</b><br> Keskustelin Markku ja Sirpa Niemisen kanssa yhteisty&ouml;st&auml; Kuhmon kulttuurikornitsan kanssa alkaen vuodesta 1989. Solmimme sopimuksen, jossa ilmoitimme viranomaisille, ett&auml; kulttuurivaihto tapahtuu Vartiuksen raja-aseman kautta. Rajalta on 40 km Kostamukseen ja 60 km Kuhmoon.<br><br> Kuhmon kulttuurikornitsa on perustettu v.1985. Sen teht&auml;v&auml;n&auml; on hoitaa Suomen ja KASNT:n v&auml;list&auml; kulttuurivaihtoa sek&auml; tehd&auml; tunnetuksi yhteisi&auml; perinteit&auml;. Kuhmon kornitsan toiminta on ollut laaja ja koko Suomea kattava. Kornitsa on j&auml;rjest&auml;nyt vuosittain useita luontotilaisuuksia ja luontoretki&auml;, n&auml;yttelyit&auml; ja teatteriesityksi&auml;. Melkein kaikki Neuvosto-Karjalan karjalaiset kirjailijat ovat vierailleet Kuhmon kornitsassa. Petroskoin Suomalaiselle teatterille oli j&auml;rjestetty kiertue Suomessa ja monet muut eri taiteenalojen taiteilijat ovat esiintyneet Suomessa Kornitsan kutsusta.<br> Vaikeutena kulttuurivaihdon toteutumiselle on ollut se, ett&auml; Kornitsa ei ole voinut j&auml;rjest&auml;&auml; kulttuurivaihtoa suoraan Karjalan kanssa, vaan monet asiat t&auml;ytyi j&auml;rjest&auml;&auml; Moskovan kautta. T&auml;m&auml; on aiheuttanut vierailujen lykk&auml;&auml;mist&auml;, ylim&auml;&auml;r&auml;ist&auml; ty&ouml;t&auml; ja kuluja.<br> Karjalan Kornitsa tervehtii ilolla Karjalan kulttuuris&auml;&auml;ti&ouml;n ilmestymist&auml; ja toivoo, ett&auml; siit&auml; muodostuisi sellainen yhteisty&ouml;kumppani, joka pystyisi suoraan kulttuurivaihtoon Kuhmon kulttuurikornitsan kanssa.<br> Kuhmon kulttuurikornitsa ja Karjalan Kulttuuris&auml;&auml;ti&ouml; ovat sopineet yhteisty&ouml;n luomisesta ja kehittymisest&auml; ja toivovat, ett&auml; jo vuodesta 1989 alkaen he voisivat harjoittaa keskin&auml;ist&auml; kulttuurivaihtoa Vartiuksen raja-aseman kautta.<br><br> <u>Kulttuurivaihdosta Karjalan kulttuuris&auml;&auml;ti&ouml;n ja Kuhmon kulttuurikornitsan v&auml;lill&auml; vuonna 1989:</u><br> Helmikuu: Kalevala-aiheinen n&auml;yttely saapuu Suomesta Petroskoihin; Prosalovin puuveistosn&auml;yttely l&auml;htee kes&auml;-hein&auml;kuussa Kuhmoon.<br> Maaliskuu: Kirjailija Karjalasta matkustaa kahdeksi viikoksi Kuhmoon.<br> Huhtikuu: 16. 29. huhtikuuta Suomalainen teatteri l&auml;htee Suomen kiertueelle.<br> Hein&auml;kuu: Kamarimusiikkijuhlat Kuhmossa. Kes&auml;akatemian keskustelut ja kes&auml;akatemian rauhan taidetta.<br> Syyskuu: Kirjailija Karjalasta vieraille kaksi viikkoa Kuhmossa.<br> Neuvottelumatkat joka vuosi.<br><br> Teatterin puoluekokouksessa minut melkein v&auml;kisin j&auml;tettiin sihteeriksi.<br><br> <b>10.10.</b><br> Valmistaudun matkalle Moskovaan.<br> 19 teosta on saatu lahjoina taiteilijoilta: Vitali Dobrinin Kostamuksesta lahjoitti kaksi akvarellia:  Nikolskin skiitta Valamolla ja  Luostarin poukama . Davidjanin  Muistelmat (pronssi). B. Pomortsevin  Kaupungin motiivi . Natalja Vas. Koshelevan maalaukset  Hiljaisuus ja  Veteraanin muotokuva (kotiseutumuseolle). Dmitri Polenkov  Akateemisen opiskelun huvilalla talvip&auml;iv&auml;n&auml; . Georgi Stronk  Laatokan muinaisajan kallioita -&ouml;ljyv&auml;rimaalaus. A. T. Nazarovan  Ty&ouml;n ja sodan veteraani ja  Kalastaja Njuhtshasta -grafiikkaty&ouml;. Nina Akimovna Rodionova,  Laatokan rantoja -akvarelli. Valentin Tshekmasov, temperamaalaus  Syksyinen p&auml;iv&auml; . Hristina Skaldina  Saarroksen loppu. Juhlatulitus. -guaaaimaalaus,  Siirtov&auml;est&ouml;n sairaala ,  Kirje kotoa . Vladimir Ivanenko  Pilvinen p&auml;iv&auml; ,  Kama-joki auringonlaskussa ,  Uusi Laatokka, kalastajien ranta -akvarellit ja  Aurinkoinen p&auml;iv&auml; , litografinen kyn&auml;. Irina Vladimirovna Tshernyh,  Kukkia -pastellimaalaus.<br><br> Esityksi&auml;, joissa olen mukana:<br> 14.10. Perestroikan kommelluksia;<br> 15.10. Cabaret;<br> 19.10. Perestroikan kommelluksia;<br> 21.10. Cabaret;<br> 22.10. Kanteletar;<br> 28.10. Perestroikan kommelluksia;<br> 4.11. Cabaret;<br> 5.11. Kanteletar.<br> Lokakuunjuhlien aikaan melkein joka p&auml;iv&auml; esit&auml;mme Perestroikan kommelluksia.<br> 9.11. matka Poraj&auml;rvelle;<br> 19.11. Cabaret;<br> 20.11. Perestroikan kommelluksia.<br><br> <b>12.10.</b><br> Olen Moskovassa Ven&auml;j&auml;n Kulttuuris&auml;&auml;ti&ouml;n ensimm&auml;isess&auml; istunnossa. S&auml;&auml;ti&ouml; haluaa itsen&auml;isty&auml; Neuvostoliiton s&auml;&auml;ti&ouml;st&auml;. Neuvostoliiton s&auml;&auml;ti&ouml;t&auml; edustaa t&auml;&auml;ll&auml; Georgi Mjasnikov, joka viel&auml; pari vuotta sitten oli puolueen Penzan aluekomitean sihteerin&auml;. Kaikki puheet, Mjasnikovinkin, olivat romanttista uskoa t&auml;ynn&auml;.<br><br> N&auml;in puhui <b>Georgi Vasiljevitsh Mjasnikov</b>, S&auml;&auml;ti&ouml;n puheenjohtaja:  Olen tyytyv&auml;inen, ett&auml; n&auml;iss&auml; monimutkaisissa muovautumassa olleissa olosuhteissa te ette h&auml;vitt&auml;neet optimismia. Puolestani lupaan keskustella NKP:n aluekomiteoiden sihteerien kanssa siit&auml;, ett&auml; auttaisivat teit&auml;, k&auml;yn NKP:n KK:ssa, ett&auml; siell&auml;kin meit&auml; autettaisiin.<br> Me puhumme paljon tuotannosta, omarahoituksesta. Mutta kun me emme osa koskaan l&ouml;yt&auml;&auml; sit&auml; kultaista keskitiet&auml;. Aina olemme &auml;&auml;rilinjoilla.<br> S&auml;&auml;ti&ouml;mme ei voi olla rahojen s&auml;&auml;st&ouml;paikkana ja lahjoitusten huoneistona. S&auml;&auml;ti&ouml;n on oltava enemm&auml;nkin hetkisten rikkauksien jakajana! Jospa me saisimme aikaan vaikka yhden toimivan j&auml;rjest&ouml;n, joka ei toimisi muodon vuoksi, vaan olisi suunnattu ihmisten sieluun. Me emme saa olla Kulttuuriministeri&ouml;n jatkona.<br> Olen onnellinen, ett&auml; kielt&auml;ydyimme j&auml;senmaksumenetelm&auml;st&auml;. Yhteiskuntamme uudestirakentamisaikana tavoitteenamme on osallistua neuvostoihmisen korkean henkisyyden kasvattamiseen. Siksi ei ole sattuma, ett&auml; teemme ty&ouml;t&auml; ohjelmien mukaan eik&auml; toimenpiteest&auml; toimenpiteeseen. Eilen Rossija-lehdess&auml; ilmestyi Dmitri Lihatshevin artikkeli toiminnastamme. Nyt olemme hengenel&auml;m&auml;n teill&auml;. Meid&auml;n on muodollisesti rakennettava j&auml;rjest&ouml;mme ja t&auml;ytett&auml;v&auml; se hyv&auml;ll&auml; sis&auml;ll&ouml;ll&auml;. Maljassa t&auml;ytyy olla hyv&auml;&auml; juomaa.<br> On muodostettu ty&ouml;ntekij&auml;kunta. Mutta muistakaa, ettei teid&auml;n aina tarvitse k&auml;vell&auml; k&auml;si ojennettuna, vaan joskus on n&auml;ytett&auml;v&auml; hampaitakin. Tied&auml;n, ettei monella alueella s&auml;&auml;ti&ouml;ll&auml; ole toimintapaikkaa. Paikalliset johtajat sill&auml; samalla eiv&auml;t kunnioita itse&auml;&auml;n.<br> Kuinkas jatkossa? On olemassa periaateongelmia. Eilen, hallinnon istunnon sijasta, oli toimitsijoiden kokous! Ja min&auml; sen ymm&auml;rr&auml;n lamaajan periaatteena. Innostusperiaate vaihtuu virka-arvoperiaatteeksi. Onko t&auml;st&auml; ulosp&auml;&auml;sy&auml;?<br> S&auml;&auml;nt&ouml;j&auml; voi muuttaa joka kolmas vuosi edustajakokouksessa. Mutta el&auml;m&auml; kiirehtii ennen s&auml;&auml;nt&ouml;jen kirjaimellista vaatimusta. &Auml;lk&auml;&auml; odottako kauheasti ohjes&auml;&auml;nt&ouml;j&auml;. Meid&auml;n t&auml;ytyy muuttua kulttuurin innoittaja- ja taistelijasankareiksi. Ei saisi olla toimitsijoina ja tehd&auml; ty&ouml;t&auml; palkan vuoksi, vaan on taisteltava kulttuurista. Luokaa enemm&auml;n kaikenlaisia lautakuntia ja seuroja. &Auml;lk&auml;&auml; j&auml;&auml;k&ouml; yksin! On turha odottaa henkil&ouml;kunnan lis&auml;&auml;mist&auml;. J&auml;rjest&auml;k&auml;&auml; toimistoissa, yrityksiss&auml; j&auml;rjest&ouml;j&auml; konkreettisen p&auml;&auml;m&auml;&auml;r&auml;n puitteissa ja lopettakaa ne, kun saatte ongelman ratkaistuksi. Hallintoihin yritt&auml;k&auml;&auml; saada innokkaita ihmisi&auml;. On joskus vaikea poistaa joku ihminen hallinnosta, mutta aina voi ehdottaa lis&auml;&auml;. Hyv&auml;ntekev&auml;isyys on meid&auml;n saavutuksemme, mutta sit&auml;k&auml;&auml;n ei saa harjoittaa muodon vuoksi. Parempi v&auml;hemm&auml;n, mutta paremmin!<br> Unohdamme konkreettiset ihmiset. Enemm&auml;n laupeutta kulttuurity&ouml;ntekij&ouml;iden suhteen! T&auml;ytyy kunnostaa huomattavien kulttuurity&ouml;ntekij&ouml;iden haudat. Ne usein kasvavat nokkosia ja takiaisia. Meist&auml; usein ajatellaan barbaareina. Toimintamme on oltava t&auml;ynn&auml; hyv&auml;ntekev&auml;isyytt&auml;. Mutta &auml;lk&auml;&auml; yritt&auml;k&ouml; monta asiaa yhtaikaa. Osatkaa alleviivata p&auml;&auml;asia.<br> Muisto-ohjelma, perinteet ja nykyaika. Kotiseutu on t&auml;rkein asia. Etusijalle nousee vallankumouksellinen menneisyys! (Tietenkin, kuinkas ilman sit&auml;? W.H. 15.2.2000) Puoluekantaisuus! On k&auml;ynniss&auml; arvojen uudestiarviointi. On ymm&auml;rrett&auml;viss&auml; Stalinin ajan ja sen synnytt&auml;mien v&auml;&auml;ristelyjen kritiikki, mutta on muistettava kansan uroteot! Ei saisi v&auml;h&auml;tell&auml; entusiasmia ja nauraa sille. Min&auml;kin turposin n&auml;l&auml;st&auml; vuonna 1932. Ei se ollut yksinkertainen prosessi. Ja muistakaamme kansan uroteot Is&auml;nmaallisen sodan aikana taistelussa fasismia vastaan. On kypsynyt ajatus luoda Muiston kirja, jossa olisi kaikkien niiden nimet, jotka kaatuivat sodan aikana Synnyinmaamme puolesta.<br> Paikannimitutkimukset vaativat omien neuvostojen luomista. Ei saisi sallia tyhmyyden jatkamista. Kaduille, joitten nimi&auml; on vaikea muuttaa, pit&auml;&auml; laittaa laatat, joissa lukee niiden nimihistoria. On luotava kotiseutuseuroja, autettava kotiseutuliikett&auml;.<br> On luotava pienten kansojen kulttuurien neuvostot. On olemassa veps&auml;l&auml;isten ongelma. Heit&auml; on j&auml;&auml;nyt vain noin 12 tuhatta. On olemassa sellainen pieni kansa kuin karoimit, joita on j&auml;&auml;nyt 74 ihmist&auml;.<br> Muistomerkkien ja rakennusten s&auml;ilytt&auml;misen seurat eiv&auml;t saa kilpailla yleisven&auml;l&auml;isen muistomerkkien suojeluseuran kanssa.<br> Kirkko on saanut jo tarpeeksi. Mutta tilanne on &auml;&auml;rimm&auml;isen vaarallinen. Yhteiskunnan aloitteesta voisi vaikkapa konservoida muinaisajan rakennuksia, siis kunnostaa katot, katkaista koivuja katoilla. Puuttuu ty&ouml;voimaa. Siin&auml; mieless&auml; olisi hyv&auml; luoda osuuskuntia ja tukea niit&auml;.<br> Palauttaminen-ohjelma. Kahden vuoden aikana saatiin jo 12 tuhatta palautettua kappaletta. Esimerkiksi, Turgenevin Is&auml;t ja lapset -k&auml;sikirjoitus on yhden lordin kaupassa ja maksaa noin 800 000 dollaria. Christie s-huutokaupasta meinasimme ostaa Repinin maalauksen, mutta se vaatii suuria summia. Yritt&auml;k&auml;&auml; tehd&auml; kansainv&auml;lisi&auml; sitoumuksia. Se kyll&auml; vaatii aikaa!<br> On luotava yrityksi&auml;, sill&auml; rahaa on saatava. Mutta varovaisina pit&auml;&auml; olla, sill&auml; tuon tuosta tapaa huijareita. Jos tapahtuu konkurssi, niin ei kukaan muu, ei valtiokaan takaa meit&auml;. Yritt&auml;k&auml;&auml; painaa kalentereita, noin 100 000, ja myyd&auml; niit&auml;. N&auml;yttelyiden katalogeja saa olla enemm&auml;nkin ja n&auml;yttelyliput saavat olla kalliimpia.<br> Olkaa huomaavaisia ty&ouml;mme tyyliin ja menetelmiin! Olkaa huomaavaisia, demokraattisia ja julkisia. Anteeksi ei voi antaa v&auml;linpit&auml;m&auml;tt&ouml;myytt&auml; ja h&auml;vytt&ouml;myytt&auml;. Jos el&auml;kel&auml;ismummo luovuttaa s&auml;&auml;ti&ouml;lle 3 ruplaa, niin olkaa kiitolliset! Osatkaa kuunnella ihmisi&auml;! &Auml;lk&auml;&auml; kiirehtik&ouml; kielt&auml;misen kanssa.<br> Ongelmistakaan ei saa syrj&auml;yty&auml;. Ei saa syrj&auml;yty&auml; Kulttuuriministeri&ouml;st&auml;, mutta joskus on n&auml;ytett&auml;v&auml; luonteensa. Oma mielipide saisi aina olla, eik&auml; tarvitse suostua ministeri&ouml;n aseeksi.<br> Haluaisin, ett&auml; uskoisitte meid&auml;n asiaamme! Enemm&auml;n luovuutta ja urotekoja! &Auml;lk&auml;&auml; odottako sopusointuun saattamista joka kerta. Meid&auml;n s&auml;&auml;ti&ouml;mme on yksi monista, joita saisi Ven&auml;j&auml;ll&auml;kin olla enemm&auml;n. USA:ssa on 26 tuhatta hyv&auml;ntekev&auml;isyysrahastoa ja -s&auml;&auml;ti&ouml;t&auml;. <br><br> (Oli kahden p&auml;iv&auml;n neuvottelut ja tutustuminen eri alueitten s&auml;&auml;ti&ouml;mme puheenjohtajiin tai varapuhejohtajiin, siis toiminnanjohtajiin).<br><br> <b>20.10.</b><br> Petroskoin Suomalaisessa teatterissa ammattiliittoj&auml;rjest&ouml;n kokous ei mitenk&auml;&auml;n saanut vauhtia. Kukaan ei halunnut puhua mit&auml;&auml;n. Puoluej&auml;senet Pauli Rinne, Edvin Alatalo, Katri R&auml;ikk&ouml;nen ja min&auml; yritimme viritt&auml;&auml; keskustelua. Mutta kun se oli vuosikokous, niin vaalit n&auml;yttiv&auml;t, mit&auml; sisimm&auml;ss&auml; kytee. Minun tilalle piti l&ouml;yt&auml;&auml; sijainen.<br> Leena Kornilova kielt&auml;ytyi:  Olen toista vuotta ilman rooleja ja kielt&auml;ydyn tekem&auml;st&auml; mink&auml;&auml;nlaista yhteiskunnallista ty&ouml;t&auml;. <br> Sitten ehdotettiin Katri Zelenskajaa:  Min&auml; kielt&auml;ydyin puoluekokouksessa sihteerin teht&auml;vist&auml; ja kielt&auml;ydyn nytkin. En usko Perestroikaan! En usko teatterin henkil&ouml;kuntaan! <br><br> Kaikki puhuvat nuorten kuohuista kaupungilla! On muka pid&auml;tetty 116 henke&auml; ja heist&auml; 101 on alaik&auml;isi&auml;. Tappelivat kesken&auml;&auml;n!<br><br> N&auml;yttelij&auml;tt&auml;ret ja muutkin teatterin naiset ker&auml;&auml;v&auml;t allekirjoituksia kirjeeseen, jossa vaativat teatterin bufetin siirt&auml;mist&auml; "osuuskunnan" hoidosta ravintolan alaisuuteen, niin kuin se on ollut aikaisemmin:  Silloin oli makkaraa n&auml;yttelij&ouml;ille ja nyt ei l&ouml;ydy! puhuvat naiset.<br><br> Eilen illalla Perestroikan kommellusten esityksess&auml; oli noin kolmisenkymment&auml; henke&auml;. Kummallisen omituinen tunne oli esityksemme aikana. Jotkut repliikit olivat ihan p&auml;iv&auml;npolttavia:  Vaikeat ajat ovat tulleet! Kansa hermostuu... Ennen ty&ouml;vuoron j&auml;lkeen sai rentoutua... <br> Kyll&auml; n&auml;m&auml; kolmekymment&auml; kuunteli melko reippaasti...<br><br> T&auml;n&auml;&auml;n aamulla harjoittelimme Manokilla. Kielt&auml;ydyimme osallistumasta Lokakuunjuhlakonserttiin. Uutta ei ole ohjelmistossamme ja emme ole yleens&auml;k&auml;&auml;n esiintymiskunnossa.<br><br> Piti l&auml;hett&auml;&auml; s&auml;hke Moskovaan, Neuvostoliiton Kulttuuris&auml;&auml;ti&ouml;n kansainv&auml;liseen osastoon (Moskova, Gogolevski bulevardi, 6. Gladkovu A. E.) siit&auml;, ett&auml; hyv&auml;ksyisiv&auml;t kuvanveist&auml;j&auml;n akateemikko L. F. Lankisen matkan Kuhmoon vuoden 1988 joulukuussa.<br><br> <b>27.10.</b><br> <b>Veps&auml;l&auml;isen kulttuurin konferenssi Tiedeakatemian Karjalan haaraosastossa</b><br> Puhe on veps&auml;l&auml;isen kulttuuriseuran ja veps&auml;l&auml;isten piirin luomisesta. J&auml;rjestelykomitean puheenjohtajana, niin kuin on tapana, on Ministerineuvoston varapuheenjohtaja Aleksandr Trofimov. Vieraana on Neuvostoliiton Kulttuuris&auml;&auml;ti&ouml;n propagandaosaston johtaja Bystrov Lev Grigorjevitsh.<br><br> Tervehdyksen konferenssin osanottajille lausuu aluekomitean sihteeri <b>Oiva Lensu</b>:  Vakiintuneiden mielipiteiden tutkiminen olisi nyt tarpeen. NKP:n KK:ssa valmistellaan t&auml;ysistuntoa kansallisuussuhteiden ongelmista. Puolueemme vaatii herkkyytt&auml; ja huomiota kansallisuussuhteisiin. Ilmestyv&auml;t uudet kansallisuussuhteiden rakentamisen konseptiot. Tasavallassamme pidet&auml;&auml;n niitten ongelmien tutkimista varten konferenssi helmikuussa 1989. N&auml;m&auml; ongelmat ovat yhteydess&auml; talous- ja sosiaaliongelmiin. <br><br> <b>A. N. Trofimov</b> puheenjohtajana kertoo, ett&auml; konferenssi pidet&auml;&auml;n Neuvostoliiton Kulttuuris&auml;&auml;ti&ouml;n aloitteesta. Vuonna 1897 veps&auml;l&auml;isi&auml; asui &Auml;&auml;nisen rannoilla noin 25 tuhatta henke&auml;. Monta sataa heist&auml; teki ty&ouml;t&auml; louhimossa, jossa louhittiin karmosiininpunaista kvartsiittia. Veps&auml;ss&auml; valmistettiin saviastioita ja siell&auml; oli yleens&auml; saviteollisuutta. Markkinakeskuksena oli Voznesenje.<br> Veps&auml;l&auml;iset ovat asuneet eri hallintoalueilla. Vuonna 1927 Soutj&auml;rven kansallinen piiri liitettiin Leningradin alueeseen. Vuodesta 1931 alettiin kehitt&auml;&auml; veps&auml;n kirjakielt&auml;. Vuodesta 1932 vuoteen 1937 veps&auml;n kieli oli opetuskielen&auml; kouluissa. Vuonna 1937 veps&auml;l&auml;isi&auml; olikin jo 35 tuhatta. Noin 30 veps&auml;nkielist&auml; oppikirjaa oli ilmestynyt siihen menness&auml;. Vuonna 1956 kansallinen piiri lakkautettiin. Vuodesta 1939 vuoteen 1979 veps&auml;l&auml;isi&auml; l&ouml;ytyi vain kuusituhatta. Nyky&auml;&auml;n tiedemiesten mukaan veps&auml;l&auml;isi&auml; on 12,5 tuhatta. Veps&auml;l&auml;isten lukutaidottomuusprosentti on suuri. Heid&auml;n keskikuukausipalkkansa on pienempi kuin muilla kansallisuusryhmill&auml;.<br> Nyt tiedemiehet ja arkkitehdit miettiv&auml;t kokeiluja veps&auml;l&auml;iskyliin. Meid&auml;n on avattava koulut pieniin kyliin, jotka ovat kaukana keskuksista. On opetettava veps&auml;n kielt&auml;. On luotava uusi aapinen. Luotava tiedemiesten ryhm&auml;, joka tutkisi veps&auml;n kielen ongelmia. Veps&auml;n kulttuurin ja terveydenhuollon aineellisen perustan tukeminen. <br><br> <b>Vladimir Vasiljevitsh Dymin</b>, Leningradin alueneuvoston sihteeri:  Vuonna 1979 Leningradin alueella asui tilastojen mukaan 772 veps&auml;l&auml;ist&auml;, mutta todellisuudessa heit&auml; on ainakin viisi- kuusikertaisesti enemm&auml;n. Mutta enemmist&ouml; heist&auml; on kansallisen piirin luomista vastaan. Podporozhjen piirin Pinnitsissa oli hallinnollinen keskus. Siell&auml; on nyt puutetta morsiamista. Muuten, voisi kehitt&auml;&auml; veps&auml;l&auml;ist&auml; kirjontaa. 45 % asukkaista on sit&auml; mielt&auml;, ettei koulussa tarvitse opettaa veps&auml;n kielt&auml;. Mutta 51 % on sit&auml; mielt&auml;, ett&auml; veps&auml;n ja ven&auml;j&auml;n kieli saisivat olla k&auml;yt&ouml;ss&auml; yhtaikaa. <br><br> Vologdan alueen Babajevskin piirin varapuheenjohtaja puhui siit&auml;, ett&auml; joskus piiriss&auml; on ollut yli 2 000 veps&auml;l&auml;ist&auml;, mutta nyt heit&auml; on kahdessa kyl&auml;neuvostossa 2,9 % siis noin 700. Heist&auml; 14,9 % on lukutaidottomia. Veps&auml;l&auml;isten autonomia on tarpeen. <br><br> <b>L. G. Bystrov</b>, filologian kandidaatti, Neuvostos&auml;&auml;ti&ouml;n pienten kansallisuuksien kulttuurin kehityksen neuvoston johtaja:  Neuvosto tutkii monia valituksia. Joskus ne ovat kiistattomia. Ensimm&auml;isten joukossa olivat veps&auml;l&auml;iset. Me tutkimme pienten kansojen malliohjelman luomista. Neuvostoliitossa sellaisia kansallisuuksia on yli 300.<br> Neuvostoliiton kulttuuris&auml;&auml;ti&ouml; on pyyt&auml;nyt Tiedeakatemian Karjalan haaraosastolle kolmea tutkijanvirkaa veps&auml;l&auml;isten ongelmien tutkimista varten.<br> Leningradin alueen edustajan esiintyminen j&auml;tti pahan mielen. Tilastot puhuvat sit&auml; mit&auml; puhuvat, mutta on otettava huomioon konkreettiset ihmiset, joiden esi-is&auml;t jo muinaisaikoina asuivat n&auml;ill&auml; alueilla. P&auml;&auml;ongelmana onkin ihmisten palauttaminen omiin kyliin. Yksi mahdollinen ulosp&auml;&auml;sy olisi antaa omia alueita urakkatoiminnalle. On esimerkkej&auml;, ett&auml; veps&auml;l&auml;iset pyyt&auml;v&auml;t lupaa talon rakentamiseen, mutta heille ei anneta sit&auml;! Ja me olemme sit&auml; mielt&auml;, ett&auml; paikallisille on annettava ilmaiseksi mets&auml;&auml;kin rakennuksia varten.<br> On tulossa yleisliittolainen v&auml;est&ouml;nlaskenta ja S&auml;&auml;ti&ouml;mme k&auml;&auml;ntyi Neuvostoliiton hallituksen puoleen pyyt&auml;en antaamaan pienille kansoille mahdollisuuden osallistua v&auml;est&ouml;nlaskentalautakuntien toimintaan. On valittava paikallisesta v&auml;est&ouml;st&auml; muutama henkil&ouml; ja koulutettava heid&auml;t sit&auml; toimintaa varten.<br> Kansanedustain edustajakokoukseen on saatava veps&auml;l&auml;isi&auml;, jotta he voisivat nostaa esille veps&auml;l&auml;isten ongelmia. Pit&auml;&auml; perustaa veps&auml;l&auml;inen kansallispiiri. <br><br> <b>Strogalshtshikova Zinaida Ivanovna</b>, Tiedeakademian haaraosaston ty&ouml;ntekij&auml;, historian kandidaatti:  Veps&auml;n kieli on s&auml;ilynyt. 82 % veps&auml;l&auml;isist&auml; puhuu veps&auml;&auml; sujuvasti. <br><br> Vologdan alueen Oshtan kaupungin edustaja:  Parhaimmalla neuvostotilallamme 50 % ty&ouml;ntekij&ouml;ist&auml; on veps&auml;l&auml;isi&auml;. Me olemme barbaarimaisesti suhtautuneet kotiseutuumme! Meid&auml;t joskus ajettiin omilta mailtamme. Suomalaiset ehtiv&auml;t sodan aikana rakentaa sillan Syv&auml;rin yli ja me emme muka voi? <br><br>  Anteeksi, ett&auml; saan puhua , aloitti puheensa <b>Peterson</b> Eestist&auml;.  Asuin viisitoista vuotta veps&auml;l&auml;isten kanssa. Te n&auml;ette filmin ja ymm&auml;rr&auml;tte viel&auml; kerran, ett&auml; Neuvostolitolla on ollut todella siirtomaapolitiikka. Ratkaiskoon veps&auml;l&auml;iset itse oman kohtalonsa. On luotava Veps&auml;l&auml;isten seura, jota on tuettava S&auml;&auml;ti&ouml;n varoilla. <br><br> Moskovan yliopiston edustaja:  Kansantieteellisesti me olemme lukutaidottomia. Er&auml;s Sis&auml;asiainministeri&ouml;n alueosaston edustaja ihmetteli, kun yksi nuorimies ilmoitti itsens&auml; veps&auml;l&auml;iseksi. Onko muka olemassa sellaista kansallisuutta? Kaikkien kansallisuuksien edustajat pit&auml;&auml; olla hallitusten elimiss&auml; alhaisimmalta ylimp&auml;&auml;n portaaseen. <br><br> Soutj&auml;rven <b>Rjurik Petrovitsh Lonin</b>:  Ilman kirjakielt&auml; ei voi olla kulttuuria. Piirisanomalehdess&auml; pit&auml;isi olla vaikkapa yksi sivu veps&auml;ksi. <br><br> <b>1.11.</b><br> Muutama p&auml;iv&auml; sitten tapasin puolueen aluekomitean rakennuksen l&auml;hell&auml; miehen, joka oli tuttu monista istunnoista ja virallisista tilaisuuksista, mutta jonka nime&auml; en tied&auml;. H&auml;n on kai el&auml;kkeell&auml;. Kiroili kun mik&auml;kin ja k&auml;dess&auml;&auml;n oli ruokakauppakassi. Silloin rakennuksen luokse tuli ambulanssi ja mies sanoi:<br>  N&auml;et, miten meit&auml; t&auml;risytt&auml;&auml;? Miksi me yht&auml; Brezhnevi&auml; syyt&auml;mme? Ryypp&auml;simme kaikki. Vaativampi pit&auml;isi olla. Kun kuuntelet radiota ja katsot telkkaria, niin kaikki tuntuvat lahjakkailta, neroilta. Tuon tuosta kuulen Pasternakista. Pasternak, Pasternak!? <br>  Mutta mies on todella nero, huomautin.<br>  Mit&auml;s nerokasta h&auml;ness&auml; sitten on?<br>  Oletko lukenut Tohtori Zhivagon?<br>  Olen! Mit&auml;s siit&auml;?<br>  Oletko kuullut Vavilovista?<br>  Ei heiss&auml; ole mit&auml;&auml;n erikoista... Vaativampia pit&auml;isi olla, sanoi mies.<br><br> <b>9.11.</b><br> Juri Linnik, filosofian maisteri, professori ja runoilija esitti ehdotuksensa perustaa S&auml;&auml;ti&ouml;mme yhteyteen keskuksen, jonka teht&auml;v&auml;n&auml; olisi ven&auml;l&auml;isen henkisen kulttuurin tutkiminen valtion rajojen ulkopuolella. Tavoitteena olisi ulkomailla asuvien ven&auml;l&auml;isten kulttuurity&ouml;ntekij&ouml;iden henkisen perinteen ker&auml;&auml;minen ja tutkiminen.  Antakaa lupa S&auml;&auml;ti&ouml;n lomakkeella! pyysi Linnik.<br><br> <b>12.11.</b><br> Eilen Perestroikan iltaesityksess&auml; oli noin 200 henke&auml;. Hyvin ottivat vastaan. Meill&auml;kin se alkaa menn&auml; vapautuneesti. On mukava esitt&auml;&auml;kin.<br><br> Y&ouml;junalla tulin Kostamukseen ja nukuin hotellissa 10 tuntia yht&auml;mittaa. S&ouml;in lasillisen smetanaa pullan kanssa  bufetti on hotellissa kiinni lauantaisin ja sunnuntaisin. Menin ruokalaan kahville, mutta oli vain teet&auml;. Hyv&auml; n&auml;inkin.<br><br> Tapasin hotellin luona Ministerineuvostomme varajohtajan Trofimovin, joka on tullut t&auml;nne keskustelemaan Oulun maaherran Ahti Pekkalan kanssa yhteisty&ouml;st&auml; n&auml;ill&auml; leveysasteilla. Suomesta on tulossa tuttavamme Markku Nieminen Kuhmosta, Petroskoista tuli Ortjo Stepanov...<br><br> Markku my&ouml;hemmin pyysi kirjoittamaan Kulttuuris&auml;&auml;ti&ouml;n puolesta pyynn&ouml;n uudesta rajanylityspaikasta. Se auttaa meid&auml;nkin yhteisty&ouml;t&auml;mme. Suomen puolella Niirala on jo valmis, mutta Vartius Ven&auml;j&auml;n puolella ei ole. Lis&auml;&auml; argumentaatiota tarvitaan.<br>  Puhutaan lis&auml;&auml; Kuhmon kornitsassa, sanoi Markku.<br><br> <b>16.11.</b><br> Puhuin kulttuurivalistusopistossa. Annettiin puolituntia. Ja sitten vastasin kysymyksiin. Mukana oli monta opiston opettajaakin. Kyll&auml; puhe meni perille, kerran oppilaat ostivat 18 s&auml;&auml;ti&ouml;n mainoskorttia ja pyysiv&auml;t allekirjoituksiakin.<br><br> Illalla oli Mestauslavan ensi-ilta Yleisven&auml;l&auml;isen luovanpajan Petroskoin haaraosaston teatterissa Ivan Petrovin ohjaamana.<br> Petrov on siirtynyt el&auml;kkeelle Riian teatterista. Sielt&auml; l&auml;hti uusien tuulahdusten voima. Petroskoihin syntyi uusi teatteri! Ei tuntunut riitt&auml;v&auml;sti sis&auml;ist&auml; voimaa Moikovskilla, joka esitti Kalistratovia. (N&auml;ytelm&auml; oli tehty Tshingiz Aitmatovin Plaha-romanin mukaan.) Moikovski esitti sit&auml; sankaria, jolta susiemo vei lapsen ja mies, ampuessaan susia, tappoi poikansa.<br> Niin kuin aina vaikuttava oli n&auml;yttelij&auml;t&auml;r Zhyvyh, joka siirtyi Ven&auml;l&auml;isest&auml; draamasta n&auml;yttelij&auml;ryhm&auml;n kanssa t&auml;h&auml;n uuteen teatteriin. Mainio taiteilijan ty&ouml; on Skorikilla.<br> Musta peite n&auml;ytt&auml;m&ouml;ll&auml; esitt&auml;&auml; mestauspaikkaa. Sitten se peite esitt&auml;&auml; mustaa myrsky&auml;, juoksevia saiga-antilooppeja, kun niit&auml; ampuvat salamets&auml;st&auml;j&auml;t. Ja peite on aaltoilevana suruj&auml;rven&auml;, kun sankari p&auml;&auml;tt&auml;&auml; p&auml;iv&auml;ns&auml;...<br> Katsomo oli t&auml;p&ouml;t&auml;ynn&auml;. Istuin lis&auml;tuolilla. Ostin kympill&auml; kukkia. Puhui Pauli Rinne, ett&auml; hyv&auml; terve avioliitto toi terveen lapsen! Kirjailija Stanislav Pankratov ehdotti huutamaan hurraata Ivan Petroville. Puhui itse Petrovkin. H&auml;n sanoi, ett&auml; kaikkien on teht&auml;v&auml; luovaa ty&ouml;t&auml; ja se ratkaisee monet ristiriidat.<br><br> <b>19.11.</b><br> Eilen, esityksen j&auml;lkeen, joka oli Vilgan upseeritalolla, katsoimme Raijan kanssa TV-l&auml;hetyst&auml;, jonka nimi on Vzgljad (Katse), kahteen saakka y&ouml;ll&auml;!<br><br> Luin Leninskaja pravda -lehdest&auml; kirjoituksen siit&auml; kokouksesta, joka tapahtui toissap&auml;iv&auml;n&auml;. Sanakaan ei ole sanottu Kansanrintama-nimiehdotuksesta sille liikkeelle, joka on syntym&auml;ss&auml; Karjalassamme. Oli mainittu, ett&auml; lopussa puhui aluekomitean sihteeri Oiva Lensu, vaikka ennen sihteeri&auml; puhui kaksikymment&auml; ihmist&auml;. Ja Lensun puhe ei ollut l&auml;hesk&auml;&auml;n niin hyv&auml; kuin monen muun. Kaikki nauroivat, kun Lensu muisteli, ett&auml; oli l&auml;&auml;k&auml;rien edustajakokouksessa. Lensu nimitti Perestroikaa vallankumoukseksi ylh&auml;&auml;lt&auml;, mihin joku yliopistolta teki korjauksen, ettei se sitten ole vallankumous.<br><br> <b>26.11.</b><br> Oli kokous lehtimiesliitossa. Sen aloitti taas liiton vastaava sihteeri Gennadi Vasiljevitsh Sorokin. Noin puolisataa osanottajaa. Puhuttiin siit&auml;, ett&auml; nimet&auml;&auml;nk&ouml; yhdistys liikkeeksi vai liitoksi?<br> Kuunneltiin vetoomus Karjalan asukkaille, jonka Sorokin oli kirjoittanut. Samannimisen kirjeen oli kirjoittanut er&auml;s nuori nainen. Jos Sorokinilla se tuli liian viralliseksi, niin naisella taas liian lyyrilliseksi, vaikka siin&auml; oli sellaiset sanat:  Kaupoissamme ei ole maitoa, lihaa, ei mit&auml;&auml;n muuta kuin leip&auml;&auml;. Jotain on teht&auml;v&auml;! yms.<br><br> On vetoomuksia naisille, miehille, mutta minua taas valtaa pettymyksen pelko: kulttuurista ei puhu kukaan!<br><br> Kansanrintaman kulttuuriosaston, johon on valittu Pauli Rinne, Eduard Patlajenko, Eduard Voskresenski, Gennadi Sorokin, Viktor Skorik, Irina Shumskaja, Armas Mishin, Slava Poljakov ja minut, t&auml;ytyy l&auml;hiaikoina ker&auml;&auml;nty&auml; puhumaan kulttuuriohjelmasta.<br><br> <b>1.12.</b><br> Eilen puhuin s&auml;velt&auml;j&auml; Gennadi Vavilovin kanssa yhteisest&auml; konsertista amerikkalaisen s&auml;velt&auml;j&auml;n kanssa Taidemuseon huoneistossa.  Tulot saisi s&auml;&auml;ti&ouml;mme, mies ehdotti.<br><br> <b>2.12.</b><br> Olin koko p&auml;iv&auml;n NKP:n Petroskoin kaupungin vuosikokouksessa, joka kesti aamukymmenest&auml; puoli kahteen y&ouml;ll&auml;. Bussilla tuotiin kotiin.<br> Esipuheen piti J. A. Kuznetsov, komitean ensimm&auml;inen sihteeri. Keskustelimme asioista melko kiivaasti.<br> Puhuin min&auml;kin lasten sairaalan l&auml;&auml;k&auml;rin j&auml;lkeen. L&auml;&auml;k&auml;ri kertoi hyvin kehnosta lasten terveydenhuollon kuvasta ja min&auml; aloitin siit&auml;, ett&auml; on vaikea puhua kulttuurista, kun me n&auml;in v&auml;linpit&auml;m&auml;tt&ouml;m&auml;sti suhtaudumme lapsiin!  Ja kuitenkin, sanoin min&auml;,  monen monet meid&auml;n ongelmamme johtuvat kulttuurin puutteesta. Ep&auml;siveellist&auml; on huutaa iskulauseita, joita on vaikea todistaa k&auml;yt&auml;nn&ouml;llisill&auml; asioilla. Samalla kun yrit&auml;mme antaa ihmisille ruokaa ja asuntoja meid&auml;n on ajateltava kulttuuria. Sill&auml; kyll&auml;inen, mutta ep&auml;kulttuurinen ihminen on vaarallinen ilmi&ouml;. Ep&auml;siveelliselt&auml; tuntuu jalkinetehtaan rakentaminen Neglinka-joen luhtaan. Kaupunki tarvitsee kipe&auml;sti konservatoriosalia ja n&auml;yttelysalia arkkitehtitalon yhteyteen. Musiikki- ja Suomalainen teatterit ovat jo kauan odottaneet remonttia. Ettei vain tapahtuisi niin kuin Vahtangovin teatterin ja Moskovan konservatorion salien kanssa tapahtui. Me suhtaudumme kulttuurikysymyksiin hyvin v&auml;linpit&auml;m&auml;tt&ouml;m&auml;sti ja se on huono merkki. Eik&ouml; puhe ole samasta, kun Kulttuuris&auml;&auml;ti&ouml;mme on jo koko vuoden ilman ty&ouml;huonetta, ilman puhelinta, ilman mink&auml;laisia rahoja tilill&auml;mme. <br><br> Minut ehdotettiin ja sitten valittiinkin kaupunginkomitean j&auml;seneksi. Hermostuin hiukan kun sain tiet&auml;&auml;, ett&auml; viisi &auml;&auml;nt&auml; oli minua vastaan. Oliko yksi heist&auml; se entinen sis&auml;asiainministeri, joka on nyt el&auml;kkeell&auml; ja uskalsi Kansanrintaman er&auml;&auml;ss&auml; kokouksessa ihmetell&auml;, ett&auml; Karjalassamme pit&auml;&auml; olla johtopaikoilla karjalaisia ja suomalaisia. Sanoin h&auml;nelle kokouksen j&auml;lkeen samat sanat, kun sanoin joskus puoluesihteeri Kutuzovalle Kanteleessa, ett&auml; kun valinta tehd&auml;&auml;n kahdesta yht&auml; viisaasta miehest&auml;, niin mielest&auml;ni on valittava ehdottomasti karjalainen tai suomalainen. Kuinkas muuten? Kokouksemme osanottajana oli se entinen ministeri... Moni ainakin sanoi, ett&auml; puheeni oli oikea.<br><br> Konferenssin j&auml;lkeen oli viel&auml; komitean vaalikokous. Piti odottaa. Ja sill&auml; aikaa, kun laskettiin &auml;&auml;ni&auml;, puhui V. S. Stepanov. H&auml;n sanoi, ett&auml; kyll&auml; W. Hall on oikeassa, ett&auml; L&auml;nness&auml; on todellakin tuhansia s&auml;&auml;ti&ouml;it&auml; ja rahastoja...<br><br> <b>5.12.</b><br> Pitk&auml; Kansanrintaman kokous kello 11.00 16.00. Allekirjoitusten ker&auml;ys vetoomukseen, jossa vaaditaan jalkinetehtaan rakentamista toisen paikkaan...<br><br> Sain teatterista marraskuun esityksist&auml; 88 ruplaa.<br><br> Etsin paperia S&auml;&auml;ti&ouml;llemme katalogia ja postikortteja varten.<br><br> <b>8.12.</b><br> Tulin Moskovasta. Eilinen p&auml;iv&auml; oli yht&auml; juoksentelemista. Suoraan junasta menin Neuvostoliiton Kulttuuris&auml;&auml;ti&ouml;n kansainv&auml;liseen osastoon. Johtoa ei ollut paikalla. Menin Ven&auml;j&auml;n S&auml;&auml;ti&ouml;&ouml;n tuotanto-osastoon. Minulle annettiin viisi minuuttia kysymyksiin:<br>  Saisiko Moskovan S&auml;&auml;ti&ouml;lt&auml; lainaksi rahaa, jos alan perustaa jotain tuotantolaitosta?<br>  EI! oli vastaus.<br>  L&ouml;ytyisik&ouml; Moskovasta paperia meille?<br>  EI!<br>  Kannattaako yleens&auml; etsi&auml; mahdollisuuksia teollisuuslaitoksemme perustamiseen?<br>  EI!<br><br> Meill&auml; varmasti tulee olemaan pienet palkat ja kolme henke&auml; paikallisissa osastoissa eiv&auml;t jaksa j&auml;rjest&auml;&auml; mit&auml;&auml;n. Toisessa huoneessa er&auml;s t&auml;ti kertoi, ett&auml; Kaliningradissa S&auml;&auml;ti&ouml;mme varapuheenjohtaja ker&auml;si tuotantolaitoksilta 30 tuhatta ruplaa s&auml;&auml;ti&ouml;n toimenpiteisiin.<br><br> Muutaman tunnin kuluttua p&auml;&auml;sin Neuvostoliiton s&auml;&auml;ti&ouml;mme varapuheenjohtajan Mjasnikovin puheille. Mies kuunteli hyvin tarkasti. Kanssani oli kansainv&auml;lisen osaston johtaja. Mjasnikov allekirjoitti kirjeen Karjalan aluekomitean sihteerille V. Stepanoville ja Ministerineuvoston puheenjohtajalle Ivanoville, jossa pyysi tukea S&auml;&auml;ti&ouml;mme suhteita Kuhmon Kornitsaan Suomessa...<br><br> Kummallista, etten saanut kutsua keskusteluun Valamon kohtalosta. Suuret herrat tarvitsevat meit&auml; vain j&auml;rjestyshommissa! Zhitenjov kyll&auml; ehdotti j&auml;&auml;m&auml;&auml;n, mutta suutuin enk&auml; oikeastaan ollut valmis mit&auml;&auml;n sanomaan. Kielt&auml;ydyin.<br><br> <b>9.12.</b><br> Kantele-yhtyeemme konsertissa oli juhlatunnelma... Oli reippaita tansseja ja musiikin kauniita sointuja. Puuttui, mielest&auml;ni, itse kanteleen &auml;&auml;nt&auml;. Liian kirjavat puvut. Puuttui suomen- tai karjalankielist&auml; puhetta, juontoa. Tietenkin taiteellinen johtaja saisi olla jonkin ryhm&auml;n ohjaajana. Puvut eiv&auml;t olleet puhtaita, siistej&auml;. Puuttui hiljaisia, herkki&auml; numeroita.<br><br> Illalla on Perestroikan kommellusten esitys.<br><br> Maanj&auml;ristys Armeniassa. Kymmeni&auml; tuhansia menehtyneit&auml;. Tuhoutui 70 % Leninakan-kaupungista. Petroskoissa j&auml;rjestet&auml;&auml;n suurker&auml;ys.<br> Siit&auml; puhuttiin kaupunginkomitean istunnossa, jossa minut valittiin ideologisen komission j&auml;seneksi KGB:n varajohtajan Beljajevin, radion varajohtajan Valentikin, kirjailija Dmitri Gusarovin, Musiikkiteatterin solisti Presnjakovin, pioneerien monitoimitalon johtajan Razbivnajan ja entisen Sortavalan puoluesihteerin Thorzhevskin kanssa.<br><br> Kaupungin yhteiskunnallinen vastaanottop&auml;iv&auml; on kaksi kertaa viikossa ja kaupungin puoluekomitean j&auml;senet ovat vuorotellen vastaanottamassa soittoja ja ihmisi&auml;.<br><br> <b>12.12.</b><br> <b>Kotiseuduntutkijoiden seminaari Moskovassa</b><br> Ja taas olen Moskovassa. Nyt on kotiseutututkijoiden neuvotteluseminaari. Sen j&auml;rjesti Neuvostoliiton s&auml;&auml;ti&ouml;mme. Puhui Georgi Vasiljevitsh Mjasnikov. Puhuttiin valmistautumisesta kotiseutututkijoiden edustajakokoukseen. Maassamme on 15 tuhatta yhteiskunnallista museota!<br><br> <b>Professori J. A. Vedenin</b>:  On etsitt&auml;v&auml; tiedemiesten ja kansalaisliikkeiden v&auml;lisi&auml; kontakteja, joita joskus on ollut. Ongelmana on rahoituksen saaminen. On luotava tietopankki. Maassamme on luotava kansallishistoriallisia alueita USA:n tapaan.<br> On luotava Valamon ja Solovetskin saaristojen elvytt&auml;misohjelmat. Solovetskin saaristossa ei 21 vuoden aikana ollut rakennettu yht&auml;&auml;n mit&auml;&auml;n. <br><br> <b>L. K. Baljasnaja</b> (pedagogisten seurojen tiedesihteeri):  Neuvostoliiton kulttuuris&auml;&auml;ti&ouml;n on oltava koululaisten kotiseutuliikkeen alkuunpanijana. Kouluissahan kotiseututoiminta on jo aloitettu opettajien voimin. Tsheljabinskin kouluissa alettiin ker&auml;t&auml; perheiden ja sukujen historiaa. On j&auml;rjestett&auml;v&auml; tutkimusretki&auml;, joiden aiheena olisi Is&auml;nmaa. Menetelm&auml;kirjallisuudesta on suuri puute. Lasten ja aikuisten yhteistoiminta synnytt&auml;&auml; sit&auml; henkist&auml; voimaa, jota meilt&auml; toistaiseksi puuttuu. <br><br> <b>Teleshov</b>, johtaa Neuvostojen s&auml;&auml;ti&ouml;ss&auml;mme tieteellist&auml; yhteiskunnallista neuvostoa, joka hoitaa pienten, vailla omaa kansallista autonomiaa olevien kansojen kulttuuritutkimuksia:  Otetaanpas huomioon kansallinen vivahde kotiseutuliikkeess&auml;. Penzan alueen esimerkki, jossa pidet&auml;&auml;n lukutilaisuuksia tataareille, tshuvasheille ja mordvalaisille. Toimii liikkuva tatarialainen teatteri.<br> Veps&auml;l&auml;isi&auml; asuu Karjalassa, Leningradin ja Vologdan alueilla. Heit&auml; on noin 12 tuhatta. Neuvostomme p&auml;&auml;tti tutkia mahdollisuuden yhdist&auml;&auml; heid&auml;t. <br><br> Seminaarissa puhuttiin Ymp&auml;rist&ouml;n suojelusta. Ekologisesta kotiseudusta. On tutkittava menneisyytt&auml;, nykyp&auml;iv&auml;n tilannetta ja tulevaisuuden ennusteita. Ongelmathan syntyv&auml;t konkreettisilla alueilla. Ja S&auml;&auml;ti&ouml;&ouml;n on luotava koordinointineuvosto! Puhuttiin siit&auml;kin, ett&auml; t&auml;ytyy s&auml;ilytt&auml;&auml; ihmisten muistissa kotiseutuaktivistit antamalla heid&auml;n nimens&auml; kulttuurikeskuksille. T&auml;ytyy koordinoida kaikki kotiseutuliikkeet ja materiaalit. T&auml;ytyy ikuistaa vanhat paikannimet. On teht&auml;v&auml; muistomerkkien inventointi. On luotava Muistomerkkien esiteluonnos. Paikannimien Punaisen kirjan luonnos on tekeill&auml;. (Ven&auml;j&auml;ll&auml; Punaiseksi kirjaksi nimitet&auml;&auml;n kaikkea sit&auml;, mik&auml; on h&auml;vi&auml;m&auml;ss&auml; maailmasta.)<br><br> <b>13.12.</b><br> On seminaarin toinen p&auml;iv&auml;. Moskovassa Rylejevin kadulla, 4 on Yleisven&auml;l&auml;isen muistomerkkien suojeluseuran keskusneuvoston huoneisto, jossa istunto tapahtuu. Is&auml;nn&auml;t kertoivat, ett&auml; valtio antaa 6-7 miljoonaa ruplaa restaurointia varteen ja miljoonan sen asian propagoimiseen. Viime vuonna seura kirjasi teht&auml;viins&auml; kotiseututoiminnan.<br><br> On otettava huomioon, ett&auml; heti vallankumouksen j&auml;lkeen kotiseututoiminta alkoi laajentua, mutta my&ouml;hemmin se oli tukahdettu. Vuonna 1917 Ven&auml;j&auml;ll&auml; oli 155 seuraa ja museota. Vuonna 1929 niit&auml; oli jo noin 2000.<br> 1920-luvulla tuon tuosta j&auml;rjestettiin konferensseja, niin maakunnallisia kuin p&auml;&auml;kaupungissakin. Oli kaksi aikakauslehte&auml;: Kotiseudun tutkiminen (Krajevedenije) ja Kotiseutukuulumisia (Izvestija po krajevedeniju.)<br><br> <b>14.12.</b><br> Konferenssi jatkui kolmannenkin p&auml;iv&auml;n. Puhui Paide-museon johtaja Saar Eestist&auml;. Kotiseututoiminta alkoi heill&auml; jo XVIII vuosisadalla. Museo avattiin v.1905 ja rouva on ollut johtajana jo 18 vuotta. Niist&auml; 14 vuotta joka syksy museossa ker&auml;&auml;ntyv&auml;t koululaiset, jotka ovat kotiseutututkimuksissa mukana. 4-8-luokkalaiset ker&auml;&auml;v&auml;t informaatiota vanhemmilta ja sukulaisilta: miten elettiin, tehtiin ty&ouml;t&auml;, mink&auml;laisia harrastuksia oli. Piirilehdess&auml; on kotiseutupalsta. Aikuisilla kerran tai kaksikin vuodessa on seminaarit, joissa keskustellaan neuvostotilojen ja laitosten el&auml;m&auml;n tapahtumista. Lapset auttavat museota ja osallistuvat linnan restaurointiin.<br><br> Puhuivat edustajat Uzbekistanista, Sevastopolista, Komin ASNT:sta, Armeniasta, Uralilta, Pohjois-Ossetiasta, Vilnasta, Arkangelista, Kaliningradista, Tadzhikistanista, Pihkovasta, Kalininista, Tatarstanista ja Mordvasta. Mordvalaisista puhui joku entinen lent&auml;j&auml; Kaljuzhnyi, joka sanoi, ett&auml; me el&auml;mme tuhoutuvassa maailmassa:  Ehdottomasti on luotava Kuolleiden kylien tietosanakirja. Silloin kun viel&auml; lentelin, n&auml;in Euroopan yll&auml; paljon valoja. Meill&auml; n&auml;ki vain tummia kuoppia. Maaseutu on kuin maanj&auml;ristyksen j&auml;ljilt&auml;. <br><br> Lopussa yksimielisesti hyv&auml;ksyttiin vetoomus Neuvostoliiton kotiseutuliikkeeseen osallistuville.<br><br> <b>15.12.</b><br> Olen taas kotona! Kotiseutuni hoi!<br><br> Soitti Moskovasta joku Gololobov, joka kertoi, ett&auml; keskusteli Kulttuurisiteiden instituutin johtajan Voldemar Melankon kanssa. On aikomus j&auml;rjest&auml;&auml; Kizhin museossa tilaisuuden professori Lars Petterssonin kanssa, joka on suuri puuarkkitehtuurin asiantuntija Suomessa. Sodan aikana h&auml;n oli tehnyt suurenmoisen ty&ouml;n Kizhin saaren ja koko &Auml;&auml;nisen seudun puurakennusten mittaamisessa ja kuvauksessa. Pettersson on valmis lahjoittamaan museolle arkistonsa kopiot. Neuvostoliiton kulttuuris&auml;&auml;ti&ouml;n nimiss&auml; kutsumme heid&auml;t Kizhin saarelle vaimoineen.<br><br> Tuli puhelins&auml;hke Moskovan S&auml;&auml;ti&ouml;st&auml;:  Ehdotamme l&auml;hett&auml;m&auml;&auml;n komennukselle Moskovaan Nina Grigorjevna Zaitsevan ja Zinaida Ivanovna Strogaljshtshikovan Tiedeakatemiasta sek&auml; Soutj&auml;rven kotiseutumuseon johtajan Maksimovin. Kyseess&auml; on osallistuminen lehdist&ouml;tilaisuuteen veps&auml;l&auml;isten ongelmista (24 28.12.). Matka on maksettava Karjalan s&auml;&auml;ti&ouml;n rahoista. Karpuhin. <br><br> Valmistaudumme nuorten taiteilijoitten katselmukseen, joka pidet&auml;&auml;n 22.12. Luettelossa on jo 35 henke&auml; eri puolilta Karjalaa. Edustettuna ovat maalaustaide, s&auml;velt&auml;j&auml;t, jazzsoittajat ja balettitanssijat.<br><br> <b>22.12.</b><br> Yleis&ouml;&auml; oli hyvin v&auml;h&auml;n. Emme osa mainostaa.<br> Konsertin j&auml;lkeen kokosimme katselmuksen lautakunnan. Kaikki olivat sit&auml; mielt&auml;, ett&auml; sellaisia katselmuksia on jatkettava. <br><br><br> <CENTER> <hr size="1" width="50%"> </CENTER> </div> </font></td></tr> <!--.................................Vaihtuva sisaltoalue loppuu...............................................................................--> <tr><td colspan=8 bgcolor="#ffffff" align=center valign=top> <div align="center"><font face="Verdana,Arial,Helvetica,Sans-Serif" size="1" color="#400000"> <!--alalinkisto alkaa--> <br> <a href="../index.htm">ESIPUHE</a> | <a href="../tiedot.htm">HENKIL&Ouml;TIEDOT</a> | <a href="../paivakirjat.htm">P&Auml;IV&Auml;KIRJAT</a> | <a href="../kuvia.htm">KUVA-ALBUMI</a> | <a href="../kotikirjasto.htm">KOTIKIRJASTO</a><br> <a href="../ohjelmisto.htm">OHJELMISTO</a> | <a href="../kirjeet.htm">KIRJEIT&Auml; ULLAKOLTA</a> | <a href="../linkit.htm">LINKIT</a> | <a href="http://www.juminkeko.fi">JUMINKEKO</a> <!--alalinkisto paattyy--> <br><br> <hr size="1" width="50%"> <font face="Helvetica,Arial" color="#000000" size=1>webmaster: <a href="mailto:info@juminkeko.fi">Juminkeko</a> </font></div></td></tr></table> <!--................................Oikea taittopalsta loppuu...............................................................................--> </td></tr></table> </div> </body>