Kylien hallinto

Vienan runokylät eivät koskaan ole olleet saman hallinnon alla, jos tilannetta ryhdytään laskemaan siitä, kun runonkeräys kylissä 1820-luvulla alkoi. Asiakirjat kertovat, että joskus varhemmin koko Viena oli Repolan alaisena, mutta Lönnrotin aikaan Vuokkiniemi oli jo oma pitäjä, jonka alueeseen kuului puolet Uhtuastakin, vaikka tämä oli Vuokkiniemeä paljon suurempi kylä. Toinen puoli Uhtuaa oli Paanajärven pitäjän osa. Rajana oli kyläryhmän halkaiseva Uhutjoki. Luonnollisesti Vuonninenkin kuului tuohon aikaan Vuokkiniemeen.

Toinen tuonaikainen runonlaulualueen pitäjä oli Kontokki. Sekään ei ollut alueensa suurin kylä, vaan pelkkä hallinnollinen keskus. Sen alueeseen kuului mm. Kostamus sekä Akonlahden kylät. Akonlahdessa oli pitäjän kirkko, Kontokissa vain pieni tšasouna.

Hietajärvi ja Kuivajärvi kuuluivat senaikaiseen Kiantaan ja siis Suomeen. Rimmin kylää ei Lönnrotin keräysmatkojen aikaan vielä ollut olemassa.

Seuraavassa vaiheessa Uhtua tuli itsenäiseksi pitäjäksi ja ahmaisi myöhemmin Vuokkiniemen ja Kontokin kunnat itseensä, kun perustettiin Kalevalan piiri. 1950-60-lukujen taitteessa se yhdistettiin Kemin ja Kiestingin piireihin, ja Uhtuan kylän nimi muutettiin Kalevalaksi.

Uusi hallintoyksikkö osoittautui epäonnistuneeksi ja Kalevalan piiri palautettiin muutaman vuoden kuluttua. Tässä vaiheessa kaikki kuuluisat Vienan runokylät kuuluivat siihen Paanajärveä, joka jäi Kemin piiriin, ja Suomen puoleisia lukuun ottamatta.

Pian sodan jälkeen ruvettiin tutkimaan Kostamuksen malmivaroja. Kaivoskaupungin rakentaminen alkoi 1970-luvulla ja yhteistyöprojekti suomalaisten kanssa kesti kymmenkunta vuotta. Sen tuloksena entisen Kontokin kylän vaiheille rakennettiin 30 000 asukkaan moderni kaupunki ja vanhan Kostamus-kylän viereen valtava vuoriteollisuuskombinaatti.

Kostamus kuului vuoteen 1983 asti Kalevalan piiriin, jolloin se sai kaupunkioikeudet ja itsenäisen hallinnon. Sen alueeseen liitettiin Kiitehenjärvi ja sen rannoilla sijainneet Akonlahden kylät, jotka olivat olleet autioina 1950-luvun lopusta alkaen.

Vuonna 1987 Uhtuan neuvostotilasta Vuokkiniemen tila siirrettiin Kostamuksen kombinaatin ns. aputaloudeksi, ja seuraavana vuonna koko Vuokkiniemi lähikylineen liitettiin Kostamuksen kaupunkiin. 1990-luvun alussa alkoi runokylien elvytystyö ja viljelysmaata alkoi siirtyä yksityisille talonpojille.

Nykyään Vienan runokylien hallinnollinen rakenne on seuraava: Karjalan tasavallassa Kalevalan piiriin kuuluvat Uhtua (Kalevala), Vuonninen, Jyvöälahti, Jyskyjärvi, Haikola ja Pistojärvi. Kostamuksen kaupunkiin kuuluvat Kostamus, Kontokki, Akonlahti ja Vuokinsalmi sekä omana hallinnollisena yksikkönään Vuokkiniemi. Viimeksi mainitun alueella sijaitsevat Latvajärvi, Venehjärvi, Ponkalahti, Pirttilahti, Tšena ja Tollonjoki, joista Latvajärvi, Venehjärvi ja Ponkalahti saivat ensimmäisinä uudestaan virallisen kylästatuksen. Ainoa Vienan runokyliin kuuluva kylä Kemin piirissä on Paanajärvi. Se on samalla viimeinen Vienan Kemijoen varrella oleva karjalainen kylä. Kaikki muut on hävitetty.

Suomessa vienalaiset runokylät sijaitsevat kahden kunnan alueella. Suomussalmen kuntaan kuuluvat Hietajärvi ja Kuivajärvi, Kuhmon kaupunkiin Rimmin kylä.