JUMINKEGON VEPSÄNKELIŽED I VEPSLÄIŽID KOSKIJAD PAINDUSED
Kirjoiden painduz tehtihe vepsän kelen i vepsän identitetan tugeks.
Kut vepsän kul’turvoden satuz oli Nina Zaicevan Kalevalan kändmine vepsän kel’he (lapsiden versii), miččen painoi Juminkego. Kirjan kuviti nor’ vepsläine taidehpirdai Aleksei Maksimov.
Kalarand om ezmäine vepsänkeline roman. Sen om kirjutanu Piteriš eläi vepsän kelen tundii i muzikant Igor Brodski. Kirj paindihe ezmäižen vepsläižiden kirjutajiden konferencijan aigaks Juminkegos redukus 2002.
Koivuine om edel aigad kolnuden Alevtina Andrejevan runokirj. Kirjas om hänen runoid vepsän i venän kelel (2002).
Kodima, Vepsänma om kirj, miččes om ozutadud vepsläižiden elotahoid. Siš om Markku Niemižen fotoid erilaižiš Vepsän man čogišpäi, a vepsänkeližed runotekstad täutaba znamoičendad Vepsän man čomuden el’gendusehe.
Elias Lönnrotan dissertacii "Om det Nord-Tschudiska språket" oli paindud eripaindusen (2002). Dissertacii oli vaumiž vodel 1853, i se oli ezmäine tedotö vepsän keles.
Oli tehtud CD-disk, miččehe oli pandud pajoid rahvahan suspäi (2002).
Oli paindud Anatoli Petuhovan venäkeline kirj lapsiden i norišton täht, mitte starinoičeb elos vepsläižiš küliš.
Vepsänman sarnad. Vepsän kul’turvoden 2002 sündui Elias Lönnrotan vepsän mal kirjutadud sarnoišpäi sarnkirj, miččen todihe vepsän male.
Elias Lönnrotan keratud sarnoišpäi tehtihe mugažo suomenkeline kirj. Sen kuviti Aleksei Maksimov, kut mugažo vepsänkeližen-ki kirjan.
Nina Zaicevan i Olga Žukovan "Käte-ške käbedaks kägoihudeks- kirj om ezmäine sur’ voikuiden keradiž notidenke, kus om mugažo levedad tedoezisanad. Se oli kul’turvoden 2012 ezmäine painduz. Kirj om paindud Juminkegon i Karjalan Tedokeskusen Kelen, literaturan i istorijan institutan ühthižtön.
Vepsän kul’turvoden satuz: Vepsän rahvahan sarnad vepsäks. Sarnoid om poimnu erasiš paindusišpäi i toimtanu kirjkelen mödhe Olga Žukova. Kirjan kor’kuvitusen om tehnu Eszter Torvinen.
Olga Žukovan valitud erilaižiš kirjoišpäi sarnad vepsän kelespäi om kändnu suomen kel’he Markku Nieminen. Kirjkoren kuvitusen om tehnu Eszter Torvinen.
Olga Žukovan valitud erilaižiš kirjoišpäi sarnad vepsän kelespäi vengrian kel’he om kändnu Eszter Torvinen, kudamb om kuvitanu kirjan.