UNESCO:n kansainvälinen kääntäjien päivä 30.9.2025

Tänään 30.9. vietetään UNESCO:n kansainvälistä kääntäjien päivää. Juminkeko, Kuhmossa sijaitseva Kalevala-keskus, haluaa nostaa esille kääntäjien merkityksen Kalevalan elävässä perinnössä. Kalevala on suomen käännetyin kirja, ja sen tarinat elävät yhä uusilla kielillä ja useissa kulttuureissa.

Kuhmossa asuu kaksi Kalevalan kääntäjää. Toinen heistä on Nina Zaitseva, vepsän kielen tutkija, runoilija ja kääntäjä, joka on omistanut elämänsä vepsän kielen tutkimiselle. Hän on kirjoittanut oppikirjoja, tehnyt sanakirjoja ja kääntänyt runsaasti kirjallisuutta. Hänen suurimpia käännöstöitään ovat Uusi Testamentti (2006) ja Kalevala (2022). Lisäksi hän on kirjoittanut ensimmäisen vepsänkielisen eepoksen Virantanaz (2012), joka on jo käännetty useille kielille.

Kysyimme häneltä, mikä oli suurin haaste Kalevalan kääntämisessä:

Nina Zaitseva:
”Käännöstyössä on aina monta haastetta. Kalevalaa kääntäessä piti ottaa huomioon se, että vepsän kielen sanat ovat lyhyempiä kuin suomen kielessä. Raakakäännöksen tehtyä piti palata alkuun ja ruveta etsimään allitteraatiota, joka tekee tekstistä paljon kauniimpaa. On ollut oma hommansa etsiä vanhoja sanoja ja kuvauksia. Itse sanan merkitys on ollut todella tärkeä – sitä on ollut sekä Raamattua kääntäessä että yllätyksekseni myös Kalevalassa.”

Juminkeossa on laaja Kalevala-kokoelma, ja tehtävämme on tukea Kalevalan kääntämistä uusille kielille. Jokainen käännös tuo uuden näkökulman eepokseen ja vahvistaa sen asemaa osana maailman kulttuuriperintöä.

Giulia Santelli, Kalevala-sarjakuvan kääntäjä, on syntyisin Toscanasta, Italiasta. Hän on asunut Kuhmossa vuodesta 2020. Hän tuo Suomea Italiaan mm. kirjallisuuden ja käännöstyön kautta. Hän on kääntänyt italian kielelle 10 suomalaista teosta, mukaan lukien sarjakuvia, romaaneja ja lasten kirjoja. Kuhmolaisen sarjakuvataiteilija Marko Raassinan tekemä Kalevala-sarjakuva oli hänen ensimmäinen käännöksensä (2021). Santellin uusin käännös käsittelee suomalaista mytologiaa ja vanhoja perinteitä.

• Mikä Kalevalan hahmo tai kohtaus puhuttelee sinua eniten kieli- ja kulttuuriympäristössäsi – ja miksi?

Giulia Santelli:
– Kalevala on italialaiselle lukijalle eksoottinen teos, ja juuri tämä vieraus tekee siitä kiehtovan. Sen runous ja rytmi resonoivat italian kulttuurissa, jossa sanat ja musikaalisuus kulkevat käsi kädessä. Kalevalan tarinat ovat täynnä matkoja, koettelemuksia ja sankaritekoja – aivan kuten italialaisissa klassikoissa. Myös tragedian teemat, kuten Kullervon kärsimykset, viha ja epäoikeus, puhuttelevat syvästi italialaista kulttuuriperintöä.

Tänään juhlistamme kaikkia kääntäjiä, jotka avaavat sanojen ja tarinoiden ovia kulttuurien välillä – Kalevalasta maailmalle.