Siirry sisältöön

Jyskyjärvi

7e7c157fc8c3e886bad908382e8f43d7

Jyskyjärvi on ollut itäisen runonlaulualueen suurin kylä. Väestömäärältään se on ainakin yli vuosisadan ollut Vuokkiniemeäkin suurempi. Kun Vuokkiniemessä vuoden 1905 väestönlaskun mukaan oli 149 taloa ja 495 asukasta, vastaavat luvut Jyskyjärvellä olivat 107 ja 626. Nykyään Jyskyjärven kyläneuvoston alueella on n. 1 500 asukasta, joista yli 1 000 on karjalaisia.

Jyskyjärvi on Tsirkkakemijoen ja Kemijoen yhtymäkohdassa oleva jokivarsikylä. Se on perinteenmukaisesti rakennettu komea karjalaiskylä, jossa talot kulkevat nauhana pitkin joentörmää päädyt rantaan katsoen. Tätä nykyä kylälle leimaa antavat myös joen yli rakennetut riippusillat. Vuosikymmenien ajan kylä on saanut elantonsa metsästä. Suurin työnantaja on ollut Uhtuan metsäyhtymän Jyskyjärven metsäteollisuuspiiri.

Jaakko Fellman vieraili Jyskyjärvessä vuonna 1829, ja ensimmäisenä varsinaisena runonkerääjänä siellä kävi Lönnrot vuonna 1835, kuudennella runonkeruumatkallaan.

Mitä aina olen ajatellut, ulompana rajasta runoja olovammalta löytyvän, näin nyt tyhjäksi. Rukajärvessä, joka Bogosta lienee noin 10 penink. Valkian meren rannalta, runoja ylen vähä laulettiin ja siitä mereen asti kuuluu ne sitäi enemmin hävinneheksi. Venäehen pajahusvirret ovat näillä seuin suomal. laulun sortaneet. Rukajärvestä Kemijokea myöten Jyskyjärveen kulkeissa laulettiin muutamissa kylissä usiampia runoja ja Jyskyjärvessä samati.

(Lönnrotin kirjeestä Keckmanille)

Kantele
kalevala

Mainitut "usiammat runot" Lönnrotille lauloi Kellovaaran pienessä kylässä sinne naitu Arhippa Perttusen sisar Moarie. Hänen miehensä Miihkali oli myös taitava laulaja; Miihkalin isä oli Ponkalahdesta syntyisin. Moarie eli melkein 120-vuotiaaksi ja kuoli vuonna 1854 tai -55. Matkalla Kellovaarasta Jyskyjärveen Lönnrot kirjoitti parin tunnin ajan runoja myös Moarien pojalta Simanalta, joka oli hänellä saattomiehenä.

Jyskyjärveltä Lönnrot teki 8 runomuistiinpanoa, joista kaksi on loitsuja.

Jyskyjärven panos Kalevala-eepokseen on vähäinen. Lönnrotin vierailuajankohtana ensimmäisen laitoksen käsikirjoitus oli jo valmis, mutta uuden Kalevalan aineistona Jyskyjärvenkin muistiinpanot ovat toki olleet.

Kanssakäyntiä itäänpäin

Niin Lönnrot kuin monet muutkin kerääjät ovat todenneet, että mitä idemmäksi Vuokkiniemen rajakylistä liikuttiin, sitä harvemmiksi kävivät eeppiset runot, ja kuten Lönnrotkin toteaa, venäläisellä kulttuurivaikutuksella on ollut tähän osuutensa. Vienanmeren eli Valkeanmeren rannikkoseutuhan oli venäläisten asuttamaa. Jyskyjärvi oli suurin itäinen karjalaiskylä. Kaupankäynti näistä kylistä suuntautui itäänpäin, mikä merkitsi jatkuvaa yhteydenpitoa Karjalan venäläisen väestön kanssa.

Europaeus sai kevättalvella 1846 omakohtaista kokemusta tuohon kanssakäyntiin, kun hänet pidätettiin Jyskyjärvellä "passittomana kulkurina".

hauki
kalevala

Lönnrot kertoo tapahtumasta Saima-lehdessä:

Kun hän ei ollut voinut hankkia itselleen passia muuanne kuin Pietariin, niin hänet kerran talven kuluessa otettiin kiinni Jyskyjärven kylässä ja lähetettiin sieltä 13 peninkulman matkaa Kemin kaupunkiin. Täällä laskettiin hänet irti sillä ehdolla, että matkustaisi Pietariin. Itse oli hän sangen tyytyväinen tähän kyytiin, sillä kuljettaja antoi hänen käydä tien varrella olevissa taloissa runoja kirjoittamassa. Kun hänellä paitsi vapaata kyytiä myöskin oli maksuton ruoka, niin koetti hän Kemistä tinkiä kyytiä samanlaisilla ehdoilla takaisin Jyskyjärveen - mutta ei onnistunut.

1870-luvulta alkaen Jyskyjärven runontaitajistakin saadaan tietää nimiä. Berner kertoo laulattaneensa Mikko Huitturia, jonka runo liittyy Boreniuksen mukaan läheisesti Lönnrotin Jyskyjärvestä saamaan Sampo-virteen. Toinen Sampo-runon taitaja Jyskyjärvellä on ollut Lauri Kynttinen, jolta sen tallensi Genetz.

Basilier pani muistiin vuonna 1879 silloin 17-vuotiaalta Feodor Kallioiselta runon Joukahaisesta, minkä tämä oli sanonut oppineensa isännältään ollessaan Piismalahdessa paimenena.

Meriläinen kirjoitti v.1889 Jyskyjärvellä loitsuja Teppana Larionovilta, Juho ja Karppa Lesoselta sekä Tiihvana Maliselta.

hauki
kalevala

Jyskyjärven oma pihaperinne on syntynyt tällä vuosisadalla, kun kylään 30-luvulla muutti sairaalan johtajaksi puutarhanhoidosta innostunut Aleksadra Dobrinina. Hän loi kylään 4,5 hehtaaria laajan puutarhan, jossa viljeltiin vihanneksia, marjoja, omenia, ym. Hän toi myös koristekasvit ja sai kyläläiset kilpailemaan pihojensa kauneudesta. Jyskyjärven kylänraitin varressa humiseekin nyt poppeleita, vaahteroita, saarneja, hopeapajuja, jopa tammia. Dobrininan kuoltua kylän puutarha on päässyt rapistumaan, mutta sen jäljet ovat nähtävissä kautta kylän.

Jyskyjärvi poikkeaa muista runoalueen kylistä, paitsi jokimaisemansa vuoksi, myös siksi että siellä on talojen pihoissa paljon erilaisia koristepuita ja hyvinhoidetut puutarhat. Yleensähän karjalainen kylä oli kalmistoa lukuunottamatta puuton. Ainoastaan hieman erillään olevien talojen pihapiiriin saatettiin istuttaa kotikuusi tai pihlaja.

Jyskyjärven kylä on pääsyt myös Karjalan kirjallisuuteen - tosin toisella nimellä. Jaakko Rugojevin romaani "Ruokoranta" käsittelee kylän elämää ja asukkaiden kohtaloita 50-60 -luvuilla.

hauki
kalevala

Jyskyjärven nähtävyyksiä

Kylämaisema

Jyskyjärvi on Vienan runokylien alueella ainoalaatuinen jokivarsikylä. Rantoja seuraavan asutuksen lisäksi kylälle antavat leimaa riippusillat.

Dobrininan puutarha

Vuosikymmeniä kylän terveysasemalla työskennellyt Aleksandra Dobrinina perusti kylään kukoistavan koriste- ja hyötykasvipuutarhan, jonka kohtalona oli rappeutua hänen kuolemansa jälkeen. Pihapuut ja kotipuutarhanhoidon hän kuitenkin juurrutti kylään.

Kalmismaa

Jyskyjärven kalmismaalla on tavattavissa sekä vanhaa että uutta perinnettä.

Tsasouna

Jyskyjärven tsasounalla on mielenkiintoinen historia. Sen rakennutti Zirinovskin venäläisnationalistinen puolue vuonna 1997 osana vaalikampanjaa, jonka tuloksena sen edustaja Skripin valittiin keväällä 1998 Kalevalan kansallisen piirin johtajaksi.

hauki

Tutustu myös näihin

Rakennus

Juminkeko-säätiön kulttuurikeskus edustaa uuden suomalaisen puuarkkitehtuurin huippua.

Lue lisää

Julkaisut

Juminkeko-säätiö julkaisee kirjoja, e-kirjoja, cd-levyjä ja multimediaohjelmia.

Lue lisää

Kalevala

Juminkeossa voi tutustua yhteen maailman laajimpiin kuuluvaan Kalevala-kokoelmaan.

Lue lisää