Siirry sisältöön

Lonkka

7e7c157fc8c3e886bad908382e8f43d7

Lonkka oli pienenpieni kylä aivan valtakunnan rajalla Vuonnisesta luoteeseen. Sen kautta kulki yksi laukkureiden kulkureiteistä Suomeen. Lönnrotkin käytti sitä tietä kahdella runonkeruumatkallaan: viidennellä 1834 ja seitsemännellä 1836. Jo ensi kertaa Lonkkaan mennessään Lönnrot tiesi siellä asuvan taitavan Martiska-nimisen laulajan, jota hän sitten laulattikin kolme päivää. Tosin Lönnrot ei ollut tyytyväinen saaliiseensa, sillä Martiska ei laajasta lauluvarastostaan pystynyt esittämään ehjiä kokonaisuuksia.

Eikä mieheltä puuttunutkaan sanoja, vahinko vaan, etteivät ne hänellä olleet paremmassa järjestyksessä. Enimmästi hän siirtyi toisesta runosta toiseen, niin että se, minkä häneltä panin muistiin, tosin kelpasi täydentämään ennen keräämiäni, mutta ei tarjonnut mitään täydellisiä runoja. Rommipulloni, jonka sisällystä hän ahkerasti maisteli, kuten sanoi, vahvistaakseen muistiansa, yhä vaan sekoitti hänen ajatuksiaan.

Kerääjille laulamiensa runosäkeiden määrän puolesta Martiska on Vienan karjalan ensimmäisiä laulajia. Hänen runoissaan on monia harvinaisia, joita lähiseudulla kukaan ei laulanut. Tällaisia ovat Ruotuksen virsi, Rajasotaruno, Ison härän runo ja Kuolonsanomat, josta Kaukonen toteaa sen olleen yhtenä pohjatekstinä Lönnrotin luodessa Kantelettareen III kirjan 30. runoa eli Kullervon sotaan lähtöä, josta sitten tuli tärkeä lisäys Kalevalan toisen laitoksen Kullervo-jaksoon.

Kantele
kalevala

artiska oli myös luova laulaja. Lönnrotille hän esitti porovarkaudesta sepittämänsä 167-säkeisen laulun, jonka hän oli laatinut vankilassa kärsiessään rangaistusta juuri porovarkaudesta. Hän karkasi 3 vuotta istuttuaan, mutta pidätettiin ja palautettiin vankilaan, jossa hän kuolikin v. 1839 71 vuoden ikäisenä.

Martiska oli sukujaan Karjalaisia, kuten kaikki Lonkan kylän asukkaat. Koko kylä oli syntynyt siitä, kun Martiskan isä, Suomesta Vuonniseen muuttanut Vaassila Karjalainen, kylästä vaimon löydettyään ja jouduttuaan vihanpidon kohteeksi, muutti yksinäiselle vaaralle neljä peninkulmaa Vuonnisesta. Tarinan mukaan kylä olisi saanut nimensä hänen lonkkapuolesta tammastaan.

Martiskalla oli kaksi veljeä, Hilippä ja Simana, jotka myös olivat hyviä laulajia, mutta heidän runojaan ei ole saatu talteen. Sen sijaan Cajan kirjoitti muistiin Hilipän vaimon lauluja, kun hän Lönnrotin kanssa yöpyi Hilipän "kartanossa" syksyllä 1836. Mainitun Simanan poika oli Anni Lehtosen isä.

Martiskan poikia Teppanaa ja Maksimaa ovat laulattaneet Genetz, Meriläinen ja Inha.

Lonkan kylä ei koskaan kasvanut suureksi. Vuoden 1905 väestönlaskun mukaan kylässä oli 7 taloa, mutta vain 6 asukasta.

hauki

Tutustu myös näihin

Rakennus

Juminkeko-säätiön kulttuurikeskus edustaa uuden suomalaisen puuarkkitehtuurin huippua.

Lue lisää

Julkaisut

Juminkeko-säätiö julkaisee kirjoja, e-kirjoja, cd-levyjä ja multimediaohjelmia.

Lue lisää

Kalevala

Juminkeossa voi tutustua yhteen maailman laajimpiin kuuluvaan Kalevala-kokoelmaan.

Lue lisää