Siirry sisältöön

Pistojärvi

7e7c157fc8c3e886bad908382e8f43d7

Runonkerääjät eivät ole saaneet Pistojärvestä mainittavia saaliita, vaikka siellä kyllä on käynyt monia perinteenkerääjiä. Kun Lönnrot seitsemännen matkansa ensi osalla kartoitti runonlaulun levinneisyyttä pohjoiseen päin, hän pysähtyi pariksi päiväksi Pistojärveen, marraskuussa 1836.

Ohassa nukuin yötä ja läksin siitä toissa pänä (26) Pistojärveen 15 virstan päässä. Siinä vietin sen päivän ja seuraavanki, joka oli sunnunta. Isäntä arveli minun kyllä hyvästi vielä maanantainaki Suvantoon kerkiävän, koska sillon hänellä itsellä sinne oli hevosen kera lähteminen. Niin jäinki ja kyselin laulajoita, joita ei kuitenkaan ollut tässä kylässä, eikä muutakaan kirjalle pantavata.

Lähes kymmenen vuotta myöhemmin Europaeus tapasi Iivana-nimisen runontaitajan, mutta ei saanut häntä laulamaan. Vuosman tietäjä Homa oli yhtä vastahakoinen ja saneli vain yhden "noitaluvun".

Homan laulujen jälkiä lähti Inha etsimään Pistojärvestä kevättalvella 1894.

Salmesta pääsin hevosella Pistojärveen. Ehdotin, että ajettaisiin selkää, koska Ohdan järvi ja Pistojärvi oli kartassa yhteen piirretty, mutta sanottiin kartan olevan väärässä,ja niinpä ajoimme maakannaksen poikki. Pistojärvi on laajanlainen ylämaan järvi, täynnään niemiä ja lahtia, rannoillaan sankat metsät. Sieltä aloin jälleen etsiä Homan lauluja, mutta pian se kylä oli haettu, enkä keneltäkään saanut säettäkään, joka olisi Homalta periytynyt. En hänen heimolaisiltakaan, joita vielä oli elossa järven takana. he olivat niin "jäykkiä", Europaeuksen sanoja käyttääkseen, ettei ollut yrittämistäkään ruveta runoista puhumaan.

Kantele
kalevala

Inha majaili Pistojärvessä talossa, jonka emäntä oli Venehjärven Hökkä-Petrin sisar. Talo oli starovierolainen, vanhauskoinen, kuten hyvin monet muutkin sillä seudulla, mikä myös selittää lauluhaluttomuuden, vaikka taitoa olisi ollutkin. Inhakin toteaa emännästään: "... vaikka hän epäilemättä osasi runoja, niin ei hän kuitenkaan ruvennut tapailemaan, koskan ne muka olivat synnillisiä. Eukko piti vielä nuhdesaarnankin siitä, että mokomia kehnoja renkutuksia paperille pannaan."

Ennen Inhaa Pistojärven tienoilta haravoi runoja Boreniuksen, Genetzin ja Bernerin kolmikko heinä-elokuun taitteessa 1872 suuremmitta saaliitta.

Pistojärvi on ollut keskikokoinen Vienan kylä. Siellä oli vuosisadan vaihteessa yli 25 taloa ja n.175 asukasta.

Pistojärven nähtävyyksiä

Vanha kylämaisema

Syrjäisen sijaintinsa vuoksi Pistojärven vanha kylä säilyi hyvin aina 1990-luvulle asti, jolloin sen kasvot muuttuivat uuden rakentamisen ja massiivisten pellonraivausten takia.

Kantoniemi

Pistojärven toisessa suuressa kylänosassa on rakennuksen runko kertomassa kylän entisestä elämästä.

hauki

Tutustu myös näihin

Rakennus

Juminkeko-säätiön kulttuurikeskus edustaa uuden suomalaisen puuarkkitehtuurin huippua.

Lue lisää

Julkaisut

Juminkeko-säätiö julkaisee kirjoja, e-kirjoja, cd-levyjä ja multimediaohjelmia.

Lue lisää

Kalevala

Juminkeossa voi tutustua yhteen maailman laajimpiin kuuluvaan Kalevala-kokoelmaan.

Lue lisää