Kultaakin kalliimmat tyttäret

Kalevalan nainen on voimakas hahmo joka sekä toimii, että inspiroi itse suurempiin tekoihin. Kaikkien kansalliseepoksemme sankareiden polut ja teot kietoutuvat heidän ympärilleen. Kultaakin kalliimmat tyttäret-kokonaisuus esittää naiset juuri tällaisina – kiistattoman arvokkaina. Merkityksellisinä ja väkevinä olentoina.

Joukahaisen ja Väinämöisen kilpalaulannassa Joukahainen tarjoaa hädässään Väinämöiselle aarretta toisensa jälkeen, mutta vasta vaimo- Joukahaisen sisko- on riittävän suuri vastine pelastukselle. Myöskään Louhen tyttäriä ei ostettu myötäjäiskullalla, vaikka useat Kalevalan urhot heitä havittelivat vaimokseen.

Vaadittiin urotekoja ja voimainkoitoksia, joilla äiti halusi varmistaa, että sulhanen pystyi tarjoamaan hänen tyttärelleen turvaa ja hyvän elämän. Ilmarinen puolestaan takoi kultaisen naisen kuolleen vaimonsa tilalle, mutta huomasi nopeasti, ettei aarteesta ollut apua arvokkaamman asian puuttuessa. Väinämöinenkään ei huolinut kultaista neitoa Ilmariselta vaan varoitti kansansa nuoria miehiä ”kullalle kumartamasta, hopealle horjumasta”.

Teoksissa pyrin tuomaan esiin naiseuden eri rooleja ja Kalevalan tarustoa taotun raudan ja herkkien yksityiskohtien kautta. Haluan tallentaa teoksiin palasia oman sukuni naisten tarinoista, katoavan sukupolven arjesta ja arvomaailmasta sekä tuoda tarustoa esille ajanmukaisella tavalla. Kalevalan ohessa näyttelyn teemoja ovat naiseus ja tasa-arvo Aihepiiri on itselleni merkityksellinen, sillä olen aiemmin toiminut yhteistyössä Naisten linjan kanssa sekä taidetta lahjoittaneena tahona, että Neidonvaaja-korusarjan kautta erilaisissa kampanjoissa. Neidonvaaja-korusarjani Voimanaiset kampanja valittiin yhdeksi tasa-arvoteoksi Suomen Naisjärjestöjen tasa-arvotekoja-hankkeessa.

Näyttelyn avajaiset pidetään 11.6.2023 klo 15, tervetuloa!