Uhtuan nähtävyyksiä
Jamasen aitta on ainoa Uhtuan rakennus, jonka yhteyteen Lönnrotin nimi voidaan varmasti liittää. Kuudennella runonkeruumatkallaan (1835) Lönnrot laulatti aitan omistajaa Varahvontta Jamasta ja seitsemännellä (1836) hän asui kolmisen viikkoa tämän luona yhdessä matkakumppaninsa J. F. Cajanin kanssa.
Viime sotien jälkeen aitta muutettiin asunnoksi ja sen pelasti jälkipolville Niina Vatanen kieltäytymällä muuttamasta rakennuksesta viranomaisten halutessa purattaa sen.
Lönnrotin mänty sijaitsi aiemmin Uhutjoen suussa Kuittijärven rannalla. Perimätiedon mukaan Lönnrot laulatti sen juurella runontaitajia, mutta taru ei voi pitää paikkaansa, sillä Lönnrotin vierailuajat Uhtualla osuivat huhti- ja marraskuuhun.
1950-luvulla eräs pariskunta kaatoi kelottuneen puun ja ehti sahata siitä hyvän osan polttopuikseen, ennenkuin vahinko havaittiin. Latvaosa pystytettiin vanhan kulttuuritalon länsipuolelle ja siirrettiin Stalin-kultin kumoamisen jälkeen nykyiselle paikalleen talon toiselle puolelle hänen patsaansa jalustalle.
Lönnrotin mänty on Petroskoissa toimivan kansallista kirjallisuutta julkaisseen Karjala-kustantamon tunnuskuvassa.
Mobergin talo
Aiemmin piirikeskuksena toiminut rakennuttajansa mukaan nimen saanut Mobergin talo on nykyään Uhtuan etnokulttuurikeskus. Juminkeko-säätiö yhteistyössä Karjalan Kulttuuriministeriön kanssa entisöi sen useiden hankkeiden avulla 2010-luvulla.
Siivikon talo
Siivikon talo on Uhtuan vanhimpia. Se olisi tahdottu moneen otteeseen purkaa, mutta sen pelasti siinä asunut ja nyt jo tuonilmaisiin siirtynyt Olga Leontjeva lahjoittamalla sen Arhippa Perttusen säätiölle.
Siivikon talo
Siivikon talo on Uhtuan vanhimpia. Se olisi tahdottu moneen otteeseen purkaa, mutta sen pelasti siinä asunut ja nyt jo tuonilmaisiin siirtynyt Olga Leontjeva lahjoittamalla sen Arhippa Perttusen säätiölle.
Runonlaulajamuseo
Vuosisadan merkittävimpiin kuuluneen runonlaulajan Muarie Remsun asuintalo siirrettiin Vuokkiniemen Kaskolasta 1980-luvun alussa Uhtualle runonlaulajamuseoksi.
Uhtuan vanha kalmismaa
Viime sotien jälkeen kalmistosta poistettiin hautamuistomerkit ja siitä tehtiin huvipuisto, jossa järjestettiin kansanperinnejuhlia ja tanssiaisia. Vanha kalmismaa on nähtävissä I. K. Inhan valokuvissa.
Uhutjoen mutka
Uhutjoen mutkasta I. K. Inha valokuvasi panoraaman. Nykyään näkymä on hyvin samanlainen, vaikka vesi Uhutjoessa on noussut Keski-Kuittijärven säännöstelyn ja jokeen rakennetun kanavan vuoksi.
