Mö opendamįi finskijas školas

Avgustal vodel 1943 finskijad vlastid kästihe opeta lapsid školas suomen kelele, mise hö mahtteiš pagišta, lugeda i kir’dütada. Kaiked okkupirovannnijal territorijal vodel 1943–1944, 112 školįiš openzihe 9942 openikįid karelįid, vepsįid i finnįid. A 13 školįis – 3000 venäkeližid. Erasid norid väges uugotet’he opemaha Suomehe. Kaikele necile pidi hivid opendajid, a hiid ii töudnu. Ol’d’he tehtud kursad Suomes. Kursad zavodihe d’o tal’vkul vodel 1941. Käsktihe opetaze, mise enamb teta. Kursįil opetihe sed-žo nastovnicad, kudambad rat’he edel školas i opetihe lapsid. Lapsed openzihe hivin, staraihe.

Vodel 1938 mina vuus’o en tenu venäkel’t i läksin ezmäižehe klassaha Kaskezleižhe školha. Opetihe venäkelel. Školas lapste keskes kaik pagištihe vepsan kelel. Openzimįi hivin, teravas openzim venäkelen. Mina lopin hivin ezmäižen, toižen klassan i perevodimįi kuumandehe. Em ehttud i kud opetaste, kut posadaha tul’d’he finnad.

Konz finnad perevodihe päliči Süväred, mijal aveitihe finskijad školad. Edel ol’d’he keratud kaikid lapsid, kudambid pidi opeta školas. Miid pand’he klassįid möto, miččes pidi opetaste sil aigal. Muga mina zavodin opetaste kuumandes klassas. Sikš ku vepsan kel’ da suomen sättaze, mö teravas openzim. Posadas lapsid oli äi, sikš hiid opetihe ii ühtes sijas. Erased lapsed openzihe miide pertiš toižel etažul. Dädäle ii sanu roh’tta otkažida. Miide školas mugažo openzihe lapsed Kukakdäspei, kaks’ virstad miišpei.

Ezmäine miide nastovnic finskijas školas oli Selma. Mina d’o en mušta familijid, kaikid kuctihe nimid möto.

Kaik, mida pidi opendusen täht, ol’d’he todut Suomespei. Kaik nece antihe lapsile i ii pidanu ni miš maksta. Ol’d’he todut uuded partad. Klassas, kus pajatet’he, siižii pianino. Masterskijas ol’d’he pandut stankad, kudambil opetihe lapsid stol’arnajale azjale. Kaik nece oli tehtut lujas hivin. Däl’ges opendust voi stankad uberida siinale. Muga oli sija, mise sötta lapsid longel. Kaik nece oli papin pertiš. Pert’ siižii randaröunal, sigažo oli vel kaks’ školad.

Posadas ol’d’he roidud okopad. Üks’ okop 20 metrad oli roidud rindal školanke. Muga kut mö d’okselim, vändim, a oli letema, kaik rüünad okopas valihe.

Muštho tulob ezmäine openduzpäiv. Urkid ii olnu. Nastovnic kacįi, a mö uberim ümbri školad. Senciš čugas venutihe enčed kniigad, tetradid. Mö kacįim tuskanke. Kaik nece pidi hiitta, kandištta vereile i puutta. Milei oli lujas paha hengel, konz mina nägištin, kut palataze miide kniigad. Oli vaise se hivä, mise milei kodiš ol’d’he dädut äjak-se kniigad, i hö ii paletut. Necil aigal tuli höbo val’l’astet telegaha. Telegas oli sur’ korob. Höbo azotihe vokurat lämiinno, kus paletihe kniigad. Izvozčik hiit’ koroban i sanub:”Otkad tomaižed. D’umal tiile uugot’”. Korobas ol’d’he pačkad margarinanke. Nastovnic lugi i zavodi antta kaikuččele lapsele ühten pačkan. Konz korobas kaik lopihe, hän sanįi:”Vögat nece margarin mamįile kodihe”. Mö otim sumkad, panim sinna tomaižed i läksim kodihe. Möhemba ningom margarin möd’he loukas, antihe ilma karteižid.

Homesel tošpäjan mö kut i pidi tulim školha. Uks oli soubatud. Mida tehta? Hot’ kodihe tagaze mä. Zavodim d’okselta ümbri školad, i siid anttihe zvonk. Mö tulim uksenno. Kulem südäimespei sert’he zasčolk. Uks’ aveižihe i ozutihe miide nastovnic Sel’ma pit’kan ukazkanke kädes. Hän sanįi: ” Seižutagatįi nellin mehin minun pol’he!” Koe-kut siižutimįi. Däl’ges käski leta käded uugihessai. Hän proidįi siiriči miiš i zavodi painda sormid möto ukazkal seile, ken pahin ičtaze vii.

Konz tegihe hilläs, hän zavodi miid üksin pästta klassha. Edel mö ištįmįi, ken kuna ehti, a däl’ges hän iče ištut’ miidamįi, kut hänele d’o pidi. Sanįi, mise uudel kerdal kaik ištįižimįi muga, kut hän miid oli ištutanu. Lübijas säs pidi lähtta vereile däl’ges urokad, mise provetrida klass. Mina en mušta, mise mö kil’mniižim. No ühten kerdan milei oli ajanu perzepoliškol äjak se pahkad. Školha kävuda embįinu. Nastovnic Sel’ma tuleskel’ ehtkįčel i voideskel’ milii pahkad miččel-se mustal haižukahal mazil. Teravas mina spravimįi. Mina embįinu nikut el’geta, kut hän voib olda erašti lujas verdusiine, a erašti mugom laskav. Ken pahin tegi, vai vii ičtaze, hän vedįi tukiš i käski siišta čugas lopurkhassei.

Ühten kerdan däl’ges peremenad tulin klassaha. Šumdihe kaik. Konz mina proidįin partįide keskes, puutįi tuukeita prihäižen, mise mäniiž teramba. Hän kukestįi i langen’ partan čugale. Ozutihe veri. Tuli nastovnic i küzub: ”Kuspei veri?” Priheine sanįi, mise mina händast lükeižin i hän stuknihe päl partha. Selma kucįi mindei ičiiž stolanno i zavodi laida. Ii sanu nimida sanuda vastha. Däl’ges käs’k oigeta sormed stolale. Ot’ lineikan stolalpei i zavodi paindelta sormid möto. Painįi pol’kime kerdad. Oli lujas kibed, no mina tirpin. Urokįil lapsile pidi pidada käded partal i ištta hilläs.

Homesel urkihessei, siišti partįide taga, miile pidi ühthe än’he lugeda molitv. Miide posadįiš pertiš ikonad riptihe suriš čugįiš. A miide klassas ikon rippįi uksenno huras čugas. Konz mö molimįi, mö em kactut ikonaha, a kacįim nastovnican stolale i loudale.

Molitv molitvalaze, a religijan urokįid ii olnu. Ken lujas tahtįi, ka voi opeta däl’gele urokįid.

Päliči poles vodes miil obd’avihe uz’ nastovnic. En mušta, kut händast kuctihe. Hän-se miile i predloži opeta zakonan božijan. Lapsile pidi küzuda vanhembil. Mam milii razreši opeta. Ol’d’he i toižed, kelle ii lasttut. Minun sestrijale Loninan Žen’ale bat’ ii lastnu. Kerazihe 15 last. Urk oli kerdan nedališ i mäni časun. Šal’da ii sanu, pidi kaiken kundelta, i mö stareimįi. Nastovnic vidno lujas us’k D’umalale. Nece nägįihe händast möto. Starinįič hengespei.

Fizkul’tura oleskel’ vereil. Nece ol’d’he erazvuiččed upražnenijad. Muzįkad ii olnu, ka mö pajatim kaikel klassal. Posadleižed eläjad konz män’d’he siiriči, kactihe mida mö tegem.

Miile ol’d’he henged möto ningomad zan’atijad. Hö ol’d’he harvas, üks’ kerd nedališ, ezmeižehe lumehessei. A d’al’ges perevodimįi suksile. Nastovnic mäni ezmäine, tegi sukside d’al’gen, a hänen taga d’o mäni kaik klass. D’al’gid oli äi, lapsile voi huzeita d’al’ges urokįid. Kaikuččele lapsele pidi lüüta suksed. Milei ii olnu, ostta iisanu, pidi ičeleze tehta. Mina otin kaks’ koiviižid ladvįid, koritin, puhtastin. Läks’ kaks’ hivid loodeižid. Sobatan, konz lämbitin kil’betin agd’ad pästin katläha palaban vedenke. Mina hiid kändin, däi vaise tervata.

Mäni 1942 voz’. Svirin tagapei miihessei kuulįihe d’uru. Mö vareižim, mise mest zavottaze bombitada. Ühten kerdan kesk päivad, konz mäni urk, škol särahtįi. Kaikile pidi mända ukrįtijaha. Mö kogolaze d’oksim klassaspei, ken okopaha, a ken d’oksi kodihe. Mina d’oksin kodihe. Mam oli pel’gastanu. Hän sanįi: ”Lähkam karzn’aha”. Ümbri kaik särahtįi. Čugun kartofinanke langen’ maman käzišpei. Slava bogu bed mest mäni siiriči. Bomb langen’ kesk posadad, rindal pertinke, kus niken ii elänu. Niken ii puutnu. Toižel päival mam uugot’ mindei loukha. Finskijad markad miil d’o ol’d’he. Hän uberi školan i poluči väheižen den’gid. Tulin loukha i kuulen paginan. Loukan radnik sanįi, mise nece miide samol’otad bombtihe posadan. Rahvaz siištihe, kundeltihe i lähtihe kodid möto. Mänd’he edelaze i miide zan’atijad školas.

Mö d’o tezim finskijan alfavitan, openzimįi kuumandes klassas, hivin lugim i kirjutim d’o. No ühten kerdan oli ningom azj, d’al’ges kudambad mindei perevod’he tagaze ezmäižehe klassaha. Azj oli muga. Selma käsk’ milii lugeda. Lugin mina hivin, no finskijan kirjamen ”p”, mina lugin venäks. Sel-žo päival hän uugot’ mindei opemaste penideke lapsideke. Mina vareižin, mise mam mindei zavodib laida. No konz mina hänele kaiken starinįičin, hän ii lainu mindei.

Ezmäižes klassas mina olin korttemb kaikid. Mindei ištutet’he däl’meččele partale, antihe bukvar’. Nastovnic sanub: ”Lugekam slogįid möto ühthe än’he”. Lugem, siid zvonk, i kaik d’okstihe vereile.

Päliči nedalid mina mest openzimįi kuumandes klassas. Mida ehtin propustida, pidi tehta kodiš. Ninga Selma nakaži mindei. Seks aigaks nemcid d’o ajetihe Stalingradalpei. Mö em tetut nimida, mi tegeze frontal. Varastim, mitte-ni lop liineb voinale.

Tal’vel školas miile henged möto oli huzeita suksil. Däl’ges školad pidi proitta suksil i edel urokįid pidi sanuda nastovnicale kuverdan oled proidnu. Sidelta ii sanu. Kaik el’getihe, mise miid nakažidaze. Nastovnic kaiken kird’uteskel’, a lopun kus parembile suksnikįile antihe značkad. Značkid oli kuume: ”kuldaine”, ”hobedaine” i ”vasne”. Kaikile oli ohvot polučida ”kuldaine”. Erasile ulotįi. Vanhembad lapsed huzeitihe eriži. Hö sädihe sorevnovanijile, kudambad proitihe Šuutarves kaikuččen voden.