Vietnamin eepos - Monin ja Manin lapset

in english
tiếng việt
suomeksi


”Aikojen alussa kun avaruudessa ei ollut vielä mitään.
Maa ja taivas kuuluivat yhteen.
Eräänä päivänä tuuli yltyi ja erotti maan ja veden
muokaten niistä vuoren, meren, joen, puron ja pellon.
Si-hedelmä putosi taivaasta maahan ja kasvoi jättiläispuuksi,
joka pyöri paikallaan päivät pitkät..
Puun latva muuttui auringoksi ja sen oksat kuuksi, tähdiksi ja kyliksi.
Yhtäkkiä voimakas tuuli puhalsi puun yli kaataen sen.
Kaatuneen si-puun sisältä syntyi Da Dan.”


Monin ja Manin lapset -eepos perustuu Vietnamin kansojen myytteihin sekä suullisten pienoiseeposten aiheisiin ja motiiveihin. Tekijä on yhdistellyt laatimaansa juoneen eri kansojen runoja, myyttejä, tarustoa, satuja sekä lyyrisiä lauluja. Kulttuurien väliset erot on ratkaistu siten, että eri kansoihin kuuluvat päähenkilöt näkevät tapahtumat omasta näkökulmastaan.

Eepoksen kieli on maan virallinen kieli eli vietnam.

Eepos on runomuotoinen. (Suullisessa perinteessä jokaisen kansan eepos lauletaan omalla rytmillä ja omalla kielellä. Vietnamin kielelle käännettyinä ne ovat ilmiasultaan vapaamittaisia runoja tai proosamuodossa.) Eepoksen tekijä on muotoillut aineiston viet-kansan 7-tavuisen runoperinteen mukaiseksi.

Monin ja Manin lapset -eepoksen tekemiseen on käytetty Kalevalan syntyprosessin menetelmiä. Aineiston käsittelyn perusteella Vietnamin eepos muistuttaa virolaista Kalevipoegia tai mordvalaista Mastoravaa, jotka myös ovat syntyneet Kalevalan esikuvan pohjalta. Vietnamin eepoksen säkeistä n. 20-30 % on tekijän omia.

Vietnamin eepos jakautuu kahteen kokonaisuuteen. Se sisältää myyttisen osan, jossa kerrotaan maailman synnystä ja siitä, miten vietnamilaisille tärkeät asiat, kuten riisi ja puhveli ovat saaneet alkunsa. Eepoksen toinen osa on sankarieepos, jossa seurataan myyttisten esivanhempien jälkeläisten seikkailuja ja sitä kuinka heidän joukostaan nousseet sankarit monien eri vaiheiden ja ihmesoittimen avulla kukistavat maata uhkaavan vihollisen ja perustavat yhtenäisen valtion.

Myyttisessä osan alussa kerrotaan alkujumalista Monista ja Manista, joiden jälkeläisiä kaikki ihmiset ovat. Eepoksen suomalaisena nimenä voisi olla myös Monin ja Manin jälkeläiset.

Myyttisessä osassa kuvataan maailman synty, ihmisen synty munasta, vedenpaisumus, myyttinen kurpitsa, maailmanpuun myytti sekä myyttisten sankarien luomistyöt. Ne kertovat Vietnamin luonnonilmiöistä, kansojen elintavoista sekä miten ne ovat syntyneet. Tähän jaksoon sisältyvät riisinviljelyn aloittaminen, norsujen metsästys, vesipuhvelin kesyttäminen ja tulen pyyntö jumalilta, sekä monia muita myyttisiä syntyjä ja tapahtumia. Myyttisessä osassa jumalat ovat jatkuvasti läsnä. He vaikuttavat ihmisten kohtaloihin – joko tarkoituksellisesti tai unohtamalla heidän olemassaolonsa.

Eepoksen sankariosassa jumalat ovat enää taka-alla. Ihmiset ovat toimijoita. Tosin hekin joutuvat joskus turvautumaan jumaliin. Sankariosa kertoo kolmesta eri kansasta ja niiden kanssakäymisestä päähenkilöiden seikkailujen kautta. Eeppinen sankariosakin sisältää paljon myyttistä aineistoa sekä myös hää- ja lyyrisiä lauluja. Sankarieepososassa ei vältytä sodilta eikä juonitteluilta. Eepoksen lopussa kaikki kolme kansaa käyvät yhteiseen taisteluun ulkopuolista vihollista vastaan ja elävät sen jälkeen sovussa.

Molemmat eepoksen osat sisältävät yleismaailmallisia teemoja: syntymän, kuoleman, rakkauden sekä taistelun hyvän ja pahan puolesta.

Mon Manin lasten päähenkilöt ovat miehiä, naisilla vain sivuosia ja he joutuvat usein kärsijöiksi. Eepoksesta puuttuu kokonaan vahva naishenkilö, mutta naisilla on silti suuri vaikutus eepoksen juoneen.