Runonkerääjät
eivät ole saaneet Pistojärvestä mainittavia saaliita,
vaikka siellä kyllä on käynyt monia perinteenkerääjiä.
Kun Lönnrot seitsemännen matkansa ensi osalla kartoitti
runonlaulun levinneisyyttä pohjoiseen päin, hän pysähtyi
pariksi päiväksi Pistojärveen, marraskuussa 1836.
Ohassa nukuin yötä ja läksin siitä toissa
pänä (26) Pistojärveen 15 virstan päässä.
Siinä vietin sen päivän ja seuraavanki, joka oli
sunnunta. Isäntä arveli minun kyllä hyvästi
vielä maanantainaki Suvantoon kerkiävän, koska
sillon hänellä itsellä sinne oli hevosen kera lähteminen.
Niin jäinki ja kyselin laulajoita, joita ei kuitenkaan ollut
tässä kylässä, eikä muutakaan kirjalle
pantavata.
Lähes kymmenen vuotta myöhemmin Europaeus tapasi Iivana-nimisen
runontaitajan, mutta ei saanut häntä laulamaan. Vuosman
tietäjä Homa oli yhtä vastahakoinen ja saneli vain
yhden "noitaluvun".
Homan
laulujen jälkiä lähti Inha etsimään Pistojärvestä
kevättalvella 1894.
Salmesta pääsin hevosella Pistojärveen. Ehdotin,
että ajettaisiin selkää, koska Ohdan järvi
ja Pistojärvi oli kartassa yhteen piirretty, mutta sanottiin
kartan olevan väärässä,ja niinpä ajoimme
maakannaksen poikki. Pistojärvi on laajanlainen ylämaan
järvi, täynnään niemiä ja lahtia, rannoillaan
sankat metsät. Sieltä aloin jälleen etsiä
Homan lauluja, mutta pian se kylä oli haettu, enkä keneltäkään
saanut säettäkään, joka olisi Homalta periytynyt.
En hänen heimolaisiltakaan, joita vielä oli elossa järven
takana. he olivat niin "jäykkiä", Europaeuksen
sanoja käyttääkseen, ettei ollut yrittämistäkään
ruveta runoista puhumaan.
Inha majaili Pistojärvessä talossa, jonka emäntä
oli Venehjärven Hökkä-Petrin sisar. Talo oli starovierolainen,
vanhauskoinen, kuten hyvin monet muutkin sillä seudulla, mikä
myös selittää lauluhaluttomuuden, vaikka taitoa olisi
ollutkin. Inhakin toteaa emännästään: "...
vaikka hän epäilemättä
osasi runoja, niin ei hän kuitenkaan ruvennut tapailemaan,
koskan ne muka olivat synnillisiä. Eukko piti vielä nuhdesaarnankin
siitä, että mokomia kehnoja renkutuksia paperille pannaan."
Ennen Inhaa Pistojärven tienoilta haravoi runoja Boreniuksen,
Genetzin ja Bernerin kolmikko heinä-elokuun taitteessa 1872
suuremmitta saaliitta.
Pistojärvi on ollut keskikokoinen Vienan kylä. Siellä
oli vuosisadan vaihteessa yli 25 taloa ja n.175 asukasta.
Pistojärvi
Nähtävyyksiä
Runonäyte
|