Tollonjoki
on Vuokkiniemen ainoa jokivarsikylä, jollaiset taas ovat hyvin
tyypillisiä Aunuksen puolessa.
Kylän varhaisimpien runonlaulajien nimistä ei ole tietoa,
mutta Lönnrot on ilmeisesti käynyt siellä, koska
hänellä vanhaa Kalevalaa kokoonpannessaan on ollut käytettävissään
Tollonjoelta muistiinpantu Laivaretkiruno, jossa Väinämöinen
kehottaa Neitsyt Mariaa rupeamaan soutajaksi - Kalevalaan Lönnrot
vaihtoi soutajan Ilmariseksi.
Ensimmäinen merkintä runonlaulajan nimestä löytyy
vuodelta 1872, kun Genetz tapasi "Tollon Kauron" eli Tenesseini
Kauron ja sai tältä muistiin Väinämöisen
polvenhaavan, Kilpalaulannan ja Lemminkäisen virren. Genetz
kertoo Kauron olleen taitava veneenrakentaja ja "mahtava mies".
Tollonjokelainen
taitaja on myös Okahvie Remsujev, jonka K.F.Karjalainen tapasi
vuonna 1894. Kolme vuosikymmentä myöhemmin Iivo Marttinen
kirjoitti häneltä muistiin loitsuja ja taikoja. Eeppisistä
runoista Okahvielta on muistiinpantu Kultaneidon taonta ja Kojosen
pojan kosinta.
Eino Kemppainen ja Väinö Salminen tallensivat vuonna
1918 Tollonjoelta Uhtualle naimisiin muuttaneelta Anni Bogdanovilta
(o.s. Remsujev) eeppisiä runoja, häävirsiä,
kehtolauluja, lastenrunoja, työlauluja ja loitsuja.
Väinö
Kaukosen Tollonjoen saalista vuodelta 1943 ovat Onuhrie Rettijeviltä
ja Anni Tenesseiseltä eli Denisovilta saadut useat kertovat
runot. Anni Tenesseinen siirtyi 1944 Suomeen ja täällä
hänen tietojaan tallensi ääninauhoihin Erkki Ala-Könni.
Tollonjoen runoperintö on siis ollut varsin vankka, vaikka
monet runonkerääjät eivät ole ehtineet sitä
metsästää.
Suuren työn Tollonjoen myöhemmän perinteen tallentajina
ovat tehneet Helmi ja Pertti Virtaranta. He ovat tallentaneet paljon
Tollonjoella syntyneiden serkusten Iro (1879-1971) ja Mari (1893-1979)
Remsun tietoutta. Työ on tapahtunut Ruotsissa, jonne Remsut
olivat siirtyneet Suomesta.
Tollonjoen kylä ei koskaan ole ollut suuri. Vuonna 1905 siellä
oli 18 taloa ja 150 asukasta eivätkä nämä määrät
olennaisesti muuttuneet ennen kylän hävittämistä,
mutta vaikka asukkaiden määrä on aina ollut vähäinen,
on kylä heille sitä rakkaampi. Tästä osoituksena
on se, että kylien elvytyksen alkaessa Tollonjoelle halusi
heti muuttaa kolme perhettä, vaikka alkuperäisissä
suunnitelmissa
tämän kylän herättäminen ei kuulunut elvytyksen
ensivaiheeseen. Suunnitelmat tietysti muutettiin ja nuo kolme perhettä
ovat saaneet perintömaansa taas omistukseensa.
Lisäksi Tollonjoella oli ennestäänkin yksi savu,
sillä silloin kun kylä määrättiin tyhjennettäväksi,yksi
perhe ei suostunut muuttamaan pois.
Vielä 1980-luvun puolivälissä Tollonjoen rantatörmillä
oli kymmenkunta vanhaa komeaa hirsitaloa, mutta niiden kohtalon
sinetöi kylän vanhojen viljelysmaiden siirtyminen Kostamuksen
kombinaatin omistukseen. Talot purettiin viljelysalan lisäämiseksi.
Muutaman vuoden käytön jälkeen pellot hylättiin
ja kombinaatti siirsi viljelytoimintansa muualle.
Nykypäivänä Tollonjoella on merkittävä
asema siksi, että se on Kostamuksesta Vuokkiniemeen tultaessa
ensimmäinen aitokarjalainen kylä. Tollonjoen ylityskohdassa,
välittömästi sillan vieressä sijaitsee Tollonjoen
vanha kalmisto, joka on ensikertalaisille matkailijoille ensimmäinen
kosketus vienankarjalaiseen kulttuuriin.
Tollonjoki
Nähtävyyksiä
Runonäyte
|