Haikolan
kylä on Kalevalan piirin vanhoista kylistä kaikkein parhaiten
säilynyt kokonaisuus.
Kylä sijaitsee Kepajoen vesistöön kuuluvan Kotijärven
saaressa noin 40 kilometriä Uhtualta Kemiin päin. Se ei
ole koskaan ollut suuri kylä; saaren koko (pituus vain n.1
km ja leveys 0,5 km) on asettanut rajoituksena. Tosin 1900-luvun
alkupuoliskolla asutus laajeni myös mantereen, "Väärän",
puolelle, mutta ainoat säilyneet rakennukset - kaikkiaan seitsemän
- sijaitsevat saaressa. Vuonna 1905 taloja oli 11 ja asukkaita 84.
Kylän rakennuskanta on kokonaan vanhaa, perinteenmukaista
ja maisemaan soveltuvaa. Haikolan kalmisto on yksi Vienan kauneimmista.
Haikolan kylä on vanhalta nimeltään Jouhkola, varhaisimman
nimeltä tunnetun asukkaansa mukaisesti. Sukuperintönä
eläneen tarinan mukaan Jouhko on kylän perustajan pojanpoika.
Ukko oli lähtenyt entisestä asuinpaikastaan Tuhkasenvaarasta,
kun karhut kurkistelivat ikkunoista sisään, ja asettunut
niiltä välttyäkseen saareen.
Viime
vuosisadan tunnetuin haikolalainen on Karjalan kansankirjailija
Ortjo Stepanov, karjalaisittain Jouhkon Kalaskan Vasken Oleksein
Pekan Miihkalin Ortjo. Hänen isoisän isoisäänsä Kalaskan Vaskea
ja hänen äidinisänsä äitiä Karpan Moarieta laulatti Borenius vuonna
1872 ja totesi Haikolan olevan viimeisimpiä runoseutuja idän suunnassa.
Kalaska ja Vaske tunnettiin tietäjinä ja heidän
jälkeensä näitä taitoja veivät eteenpäin
Ortjon isosetä Simana ja äidinisä Ohvo. Ortjon isän
Miihkalin runonlaulua on tallentanut petroskoilainen folkloristi
Viktor Jevsejev
Ortjo Stepanov on kirjoittanut laajan, 6-osaisen romaanisarjan
"Kotikunnan tarina", jossa heijastuvat Vienan Karjalan
vaiheet 1920-luvulta 60-luvulle. Teossarjassa kirjailijan kotiseutu
on tapahtumien keskipisteenä.
Haikola
Nähtävyyksiä
Runonäyte
|