Laulaja:Kalaskan Vaske
Kerääjä:Borenius
1872
Lähde:SKVR/SKS

Veren salpaus.

Tiijolla venehtä teki,
Laivat loati laulannalla,
Tuop' on vanha Väinämöine
Vestüvä on kalkutteli;
Ei kirves kivehe koske,
Eikö kallivoh on kalkattanne:
Vanhan Vainöm polvi-luuhu.

Läksi puun jälem puhelijuva,
Roanan rauvan kattsojuva.
Ajo hän särvimmäistä tietä
müöte
Särvimmäizehe talohe;
Sano heän künnükšen takuata:
Eik' ole tämän tulvan tukkijuva,
Puun jälem puhelijuva,
Rauvan roanan kattsojuva?

Ukko uunilta huhuzi,
Akka vanha alta vaipan,
Pieni lapsi lattielta:
Ei ole senne tukkijuva,
Puun jälem puhelijuva,
Ruanan rauvan kattsojuva.

Ajo hän keskimmäistä tietä müöte
Keskimmäizehe talohe;
Sano künnüksen takuata:
Eik' ole tämän tulvan tukkijuva,
Puun jälem puhelijuva,
Rauvan ruanan kattsojuva?

Ukko uunilta huhuzi,
Akk' on vanha alta vaipan,
Pieni lapsi lattielta:
Ei ole sen tukkijuva,
Puun jälem puhelijuva,
Ruanan rauvan kattsojuva.

Ajo hän särvimmäistä tietä
müöte,
Särvimmäizehe talohe,
Sano hän künnüksen takuata.
Eik' ole tämän tulvan tukki-
juva
Puun jälem puheliva,
Ruanan rauvan kattsojuva?
Eipä maito muaha jouva,
Mezi mieštem mättähäššä,
Kummuhun urosten kulta,
Miesten hembu heinikköhve,
Nurmehe veri viatoin.
Seizo kuin seinä,
Ole kuin orih-hepone!
Neitsüt Muaria emoine,
Tuoppa muan turveh tulkaksi.
Rauta raukka, koito kuono,
Koito kuono vuolahaine,
Nüt olet kovin koria,
Nüt olet ülen ülpiä,
Nüt olet vihoin vihaine!
Tiijän siun süntijäizet:
Et ollun kovin koria,
Etko ülen ülpiä,
Etko vihoin vihane,
Kon_a muassa maitona makazit,
Kuin on voina votkottelit,
Nuoren neitoisen nizušša,
Ka_vajai_en kainalošša,
Alla rinnan riuvottelit.

Rauta raukka, koito kuono,
Nüt olet kovin koria,
Nüt olet ülen ülpiä,
Nüt olet vihoin vihaine.
Tiijän siun sündijäizet:
Et silloin ollunt kovin koria,
Etko ülen ülpiä,
Etko vihoin vihaine,
Konza suosta sotkettihve,
Vetelästä vellottihve;
Silloin hirvet hierottihve,
Silloin pedrat pieksettihve.
Rauta raukka, koito kuono,
Koito kuono vuolahaine,
Jos olet kovin koria,
Jos olet ülen ülpiä,
Jos olet vihoin vihane,
Tiijän siun sündijäizet:
Et ollunt kovin koria,
Etko ülen ülpiä,
Etko vihoin vihaine,
Konza olit pajassa ovettomassa,
Ilman ikkunattomassa.

Millä tulit kovin koriaksi,
Millä tulit ülen ülpiäksi,
Millä tulit vihoin vihaseks?
Mato miuhu viham pani.
Ei mato käskem pahalla tüöllä,
Ilman kiärmehien käzüttä,
Mavom mussam muikkehitta.

Ei loputen virttä lauleta.
Kunne korjane kohotan,
Virzi-lippahani viritän,
Metsälläkö vaim merellä?
Nostan luondone lovešta,
Haldieni havon alda,
Sündine süvästä merestä,
Vasten noita vastuksie,
Kohti noita kohtauksie:
Küinä kündeni palavi,
Keärmehin' omat käteni.