Laulaja:Lukkani Huotari eli Huotari Prokkonen
Kerääjä:Lönnrot
1833
Lähde:SKVR/SKS

Tuop' on vanha Väinämöinen
Oli ongella olia,
Kalan pyyössä käviä.
Laski ongesa veteen,
Lohi puuttu ongehen,
Taimen tankarautaan.
Hopiainen siima vinku,
Vapa vaskinen vapisi.
Jo veti kalan veneesen.

Katseleevi, käänteleevi:
Haliehko haukiseksi,
Kuliehko kuujaseksi,
Siliähkä siikaseksi,
Luonnen on lohikalaksi,
Ihala imehnoksi.
Alko lohta leikkailla
Murkinaiseksi muruksi,
Aamuseksi atriaksi,
Paaston ajaksi paloiksi.

Lohi loiskahti mereen,
Kala kirjokammertiin.
Vasta päätäsä kohotti
Kupehella 6:nella,
7:llä selällä,
Aallolla 9:llä.
Sieltäpä sanoiksi virkki:
Oi poikoa piellä
Tahi vanhaa Väinämöistä,
Ei ollut kuntoa piteä
Veen viimmeistä tytärtä,
Ahenlaista ainoata,
Vellamon vetistä neittä.
Empä vielä tullutkaan
Murkinaiseksi muruksi,
Satronaiseksi saroiksi,
Aamuiseksi atriaksi,
Tulin tuopin kantajaksi,
Atrian asettajaksi.

Itse on vanha Väinämöinen
Alla päin, paholla mielin,
Kaiken kallella kypärin:
Tuota toivoin tuon ikäni
Vellamon vetistä neittä,
Ahillaista ainoata,
Emp' on tuota saanutkaan.

Sattu tiellä vassakaan,
Sattu vanha Väinämöinen,
Eli nuori Joukahainen.

Sano vanha Väinämöinen:
Kumpi tiiolta vähempi,
Sempi tieltä siirtyöön;
Kumpi tiiolta enämpi,
Sempi tiellä seisuoon.

Sano nuori Joukahainen:
Laulan ma sun veitsiksi vesillä,
Lumpeheksi lainehille.

Sano vanha Väinämöinen:
Laulan sun suohon suonivöistä,
Niittyhyn nisulihoista,
Hampahin vesihakohon.

Jo on nuori Joukkahainen
Jo on suossa suonivöistä,
Niityssä nisulihoista.

Itse nuori Joukahainen
Itse noin sanoiksi virkki:
Oi on vanha Väinämöinen,
Päässä tästä pälkähästä,
Tästä seikasta selitä,
Annan kultia kypärän,
Hopeita helman täyen.

Kusen konna kultiisi,
Ilkiä hopehisi.

Sano nuori Joukkahainen:
Oi on vanha Väinämöinen,
Päässä tästä pälkähästä,
Tästä seikasta selitä,
Annan ainoan sisaren,
Lainaan emoni lapsen.

Päästi vanha Väinämöinen.

Jo on nuori Joukahainen
Alla päin, paholla mielin,
Kaiken kallella kypärin
Itkiä vetistelöö:
Voi on poikoo poloista,
Annon ainoan sisaren,
Lainasin emoni lapsen.

Oi on poikuni poloinen.
Sano maammo.

Sano nuori Joukahainen:
Oi on maammo kantajani,
Oi emo ylentämäni,
Ompa syytä itkiäki,
Vaivoja vetistääki,
Annon ainoan sisaren,
Lainasin emoni lapsen!

Oip' on poikani poloinen,
Elä itke poikuoni,
Ei ole itettäviä;
Tuota toivoin tuon ikäni
Vävykseni Väinämöistä,
Suukseni miestä suurta,
Laulajata langokseni.