Laulaja:Hökkä-Petri
Kerääjä:Borenius
1871
Lähde:SKVR/SKS

Tüönsi pursiah vesillä
Niin kuin sotka poikiansa,
Tavi laitto lapsiansa.
Souvellahe, jouvellaha;
Veneh on hüvä juoksomaha,
Lipie solattamaha.

Sano seppo Ilmoriine:
Oi sie vanha Väinämöine,
Emmäkös müö lähe
Sammuo varastamaha,
Kirjokantta ottanmaha
Pimiestä Pohjolasta,
Tarkasta Tapiolasta?

Jospa müö lähtenemmä.
Jopa hüö siitö läksi.
Jopa on sammo juurruteltu
Üheksän sülen süvüöhö.
Siitäpä seppo Ilmoriine
Tako heän auran rautasene,
Joll' on juuret pois porotti.

Soatih hüö sampo veneheh,
Kirjo-kansi purtehensa.
Souvellahe, jouvellahe;
Veneh on huvä juoksomaha,
Lipie solattamaha.

Sano seppo Ilmoriine:
Miks' et laula, Väinämöine,
Hüvän sammon soatuvona,
Tien hüvän on käütüvönä?

Varahain ois laulannoikse,
Aikane ilon tevoikse.
Sie olet seppo Ilmoriine,
Nouses purjeh-puun latvahan,
Kasin liekahan kavahan.
Katso suvet, katso lännet.

Nousi purjeh-puunlatvahan,
Kasin liekahan kavahti:
Kattso suvet, kattso lännet,
Kattso pitkin pohjotarsta:
Jo tulovi Pohjon pursi,
Veneh Väinön hakkoavi,
Sata on miestä soutamassa,
Tuhat airossa urosta.
Itse Pohjolan emöntä
Istuvi perässä purtta,
Niin kuin Tuonen suolakopsa.

Siitä vanha Väinämöine
Tapuvakse taskuhuissa,
Luokse kukkaroisehensa.
Löüsi piitä pikkaraisen,
Takloa takivähäisen,
Se merehe nakkoavi:
Tuoho luoto siunakohot,
Salo-soari kasvakohot,
Joho puuttu Pohjon pursi,
Veneh Väinämön takattu.

Siitä Pohjolan emäntä
Nousi leijon lentimillä,
Sirkun siivillä üleni,
Lenti Väinön purjeh-puun nenähä:
Oi sie koira Väinämöine,
Pettelit oman emosi,
Valehtelit vanhempasi!

Siitä vanha Väinämöine
Melansa merestä nosti,
Lapiansa lainnehista,
Heti heän siipehen sivalti.
Siitä Pohjolan emäntä
Keäntü kämmenin merehen,
Sortu sormin lainnehisi.