Taipaleen
rannasta alkoi Pirttilahden halkova, vuosisatoja vanha talvitie,
jota myöten kuljetettiin 1920-luvulle asti tavaroita Kajaanin
markkinoilta Uhtualle ja rajan sulkeuduttua rahtia Vienan Kemistä
Vuokkiniemen kyliin.
|
Taipaleen
talo pihapiireineen muodostaa Runo-Vienan merkittävimmän
rakennuskokonaisuuden. Itse talon rakensivat Mölkön kylän
miehet vuosisadan alussa. Taipaleen aitta on Vienan vanhimpia rakennuksia.
Sillä on ikää n. 300 vuotta. Taipaleen pelasti jälkipolville
Maria Kallio eli Taipaleen Muarie, joka ei suostunut muuttamaan
pois, kun kylä likvidoitiin. Vuosikausia hän eli kylän
ainoana asukkaana.
Taipaleen talo on elävä ulkomuseo, jota ei ole tarvinnut
"perustaa".
|
Kalmismaa
Pirttilahden kalmisto on Vienan kauneimpia. Se on syrjäisen sijaintinsa
vuoksi säilynyt vandaalien ilkitöiltä. |
Saviukon talo
Kylän
sisään työntyvän lahden pohjukassa sijaitsi rakennus,
jossa kuvanveistäjät Alpo ja Nina Sailo työskentelivät
vuosina 1943-44 ikuistaen perinteentaitajia saveen ja kipsiin. Vienan
runokylät -projekti pystyttää talon uudelleen. Siihen
tulee Sailojen Vienassa tekemien töiden pysyvä näyttely
sekä ateljeetilat, joita Kalevalasta tai Karjalasta kiinnostuneet
taiteilijat voivat vuokrata. |
Vanhan Pirttilahden kylän keskus
Kyläaukeaman
keskellä sijaitsee vielä kaksi rakennusta: Vasselei Ivanovin talo
ja pirttilahtelaisen tietäjän Smötkyn Riion talon hirsistä tehty mökki.
Riiko oli tietäjä monennessa polvessa. Hänen, kuten
hänen isänsäkin Miikkulan, tietämystä on
tallennettu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkistoon.
|
Pirttilahden
ikimänty on nähnyt runonkerääjien ja kareliaanien
kulkevan ohitseen Vienan matkoillaan. Se on Uhtuan "Lönnrotin
männyn" ohella Karjalan eniten ikuistettu yksittäinen
puu. |
Vipunen
on Arhippa Perttusen säätiön omistama, Kalevalaseuran
tuella rakennettu talo, jota Kalevalaseuran jäsenet ja eri alojen
taiteilijat tai tutkijat voivat vuokrata työskentelyä, ajattelua,
hiljentymistä tai lomailua varten. |
Ristiniemi
on Yläkuittijärven hyvän toivon niemi, jossa
matkamiesten suojelijaa Pyhää Miikkulaa kiitettiin onnistuneesta
järvenselän ylityksestä tai jossa häntä
rukoiltiin laannuttamaan matkantekoa estävä tuuli. Alkuperäinen
risti hävitettiin 20-30 -lukujen taitteessa uskonnonvastaisen
kampanjan aikana. Vuonna 1992 Arhippa Perttusen säätiö
pystytti ristin uudelleen.
|
Pirttilahti
Nähtävyyksiä
Panoraama
Ääninäyte
Runonäyte
|