Jamasen aitta on ainoa Uhtuan rakennus,
jonka yhteyteen Lönnrotin nimi voidaan varmasti liittää.
Kuudennella runonkeruumatkallaan (1835) Lönnrot laulatti aitan
omistajaa Varahvontta Jamasta ja seitsemännellä (1836)
hän asui kolmisen viikkoa tämän luona yhdessä
matkakumppaninsa J. F. Cajanin kanssa.
Viime sotien jälkeen aitta muutettiin asunnoksi ja sen pelasti
jälkipolville Niina Vatanen kieltäytymällä muuttamasta
rakennuksesta viranomaisten halutessa purattaa sen.
Lönnrotin
mänty sijaitsi aiemmin Uhutjoen suussa Kuittijärven
rannalla. Perimätiedon mukaan Lönnrot laulatti sen juurella
runontaitajia, mutta taru ei voi pitää paikkaansa, sillä
Lönnrotin vierailuajat Uhtualla osuivat huhti- ja marraskuuhun.
1950-luvulla eräs pariskunta kaatoi kelottuneen puun ja ehti
sahata siitä hyvän osan polttopuikseen, ennenkuin vahinko
havaittiin. Latvaosa pystytettiin vanhan kulttuuritalon länsipuolelle
ja siirrettiin Stalin-kultin kumoamisen jälkeen nykyiselle
paikalleen talon toiselle puolelle hänen patsaansa jalustalle.
Lönnrotin mänty on Petroskoissa toimivan kansallista
kirjallisuutta julkaisseen Karjala-kustantamon tunnuskuvassa.
Runonlaulajamuseo
Vuosisadan merkittävimpiin kuuluneen
runonlaulajan Muarie Remsun asuintalo siirrettiin Vuokkiniemen Kaskolasta
1980-luvun alussa Uhtualle runonlaulajamuseoksi.
Uhtuan
vanha kalmismaa
Viime sotien
jälkeen kalmistosta poistettiin hautamuistomerkit ja siitä
tehtiin huvipuisto, jossa järjestettiin kansanperinnejuhlia ja
tanssiaisia. Vanha kalmismaa on nähtävissä I. K. Inhan
valokuvissa.
Lamminpohjan
lastentarha Rakennus näkyy I. K. Inhan valokuvassa. Tuolloin se oli asuintalo.
Rakennus on toiminut lastentarhana viime vuosikymmenien ajan.
Se purettiin vuonna 1999.
Siivikon
talo on Uhtuan vanhimpia. Se olisi tahdottu moneen otteeseen purkaa,
mutta sen pelasti siinä asunut ja nyt jo tuonilmaisiin siirtynyt
Olga Leontjeva.
Lamminpohjan
vanha kalmisto Uhutjoen mutkassa sijaitsi toinen Uhtuan vanhoista hautausmaista.
Se oli vaarassa joutua asuntoalueeksi 90-luvun alussa. Aivan vanhan
kalmismaan vierellä sijaitsee paikka, josta I. K. Inha valokuvasi
jokimaiseman.